maanantai 23. joulukuuta 2019

Joulukalenterin 24. luukku, hyvän joulun toivotukset

Joulu on täällä! Kalenterini viimeisessä luukussa haluan toivottaa jokaiselle blogini lukijalle oikein ihanaa joulua. Tämä joulukalenteri on ollut minulle iso, mutta mieleinen rutistus. Joulun ajaksi blogini hiljenee. Minä keskityn rentoutumaan ja viettämään aikaa rakkaan perheeni kanssa. Hyvin levänneenä voikin sitten aivan uudella puhdilla rueta suunnittelemaan ensi vuoden puutarhapuuhia. Kevät kurkistelee jo nurkan takaa! Mutta nyt keskitytään vielä hetki jouluun.

Tahdon toivottaa jouluusi..

rauhaa..
iloa..
valoa..
lämpöä..
..ja onnea ♥

Joulukalenterin 23. luukku, joulunpunaisia kukkasia

Tuntuu vaikealta käsittää, että huomenna on ihan tosiaan jouluaatto! Viime päivät ovat menneet jouluvalmistelujen parissa ja tänään oli vielä viimeinen työpäiväni ennen joulua. En ole vuosikausiin ollut aatonaattona töissä, joten ehkä siitäkin johtuen on jotenkin hankala tajuta, että joulu on ihan käsillä. Ajattelin, että nyt on sopiva hetki rauhoittua ja virittäytyä joulun tunnelmaan uppoutumalla kukkaisiin valokuviin.

Selailin tämänvuotisia puutarhakuviani ja valikoin sieltä joulun aikaan sopivimmat kukkaset. Joulukalenterini toiseksi viimeisestä luukusta paljastuu joulunpunaisia kukkakaunottaria.

Lempeitä, ruusuisia unia aattoyöhösi!

sunnuntai 22. joulukuuta 2019

Joulukalenterin 22. luukku, arvonta

Nyt on juhlan paikka, sillä sain viimein aikataulusta jäljessä laahanneen joulukalenterini ajantasalle! Mikä olisikaan parempi tapa juhlistaa asiaa kuin pieni arvonta teille lukijoille?


Joulukalenterini 22. luukusta paljastuu siis puutarha-aiheinen arvonta. Palkintona on Viherpiha-lehti sekä seinäkalenteri vuodelle 2020.

Arvontaan voi osallistua jättämällä kommentin tähän postaukseen. Muistathan jättää myös yhteystietosi, jotta tavoitan sinut, jos arpa suosii sinua. Osallistumisaikaa on vuoden 2019 loppuun asti. Voittaja arvotaan 1.1.2020.

Onnea arvontaan!

Joulukalenterin 21. luukku, kulkuskorvakorut

Joulukalenterini on enää yhden päivän jäljessä. Taidanpa siis päästä sen kanssa ajantasalle vielä ennen joulua. Saavutus sekin.

Nyt aukeaa kalenterin 21. luukku, josta paljastuu iloiset kulkuskorvakorut.

Kulkuskorvakorut


2 kpl korvakorukoukkua
2 kpl kulkusia
pienet pihdit

Avaa korvakorukoukkujen lenkit pihdeillä, pujota niihin kulkuset ja sulje lenkit jälleen pihdeillä. Hauskat joulukorvakorut ovat valmiit!

Mielestäni parhaat korut syntyvät kilisevistä kulkusista, mutta oman maun mukaan voi toki valita äänettömätkin kulkuset.  Kulkusissa riittää valinnanvaraa niin koon kuin värinkin puolesta.

Minä olen tehnyt omat koruni valehtelematta yli kymmenen vuotta sitten ja olen käyttänyt niitä varmaan joka joulu. Ehkäpä olisi aika väkertää niiden kaveriksi uudetkin joulukorvikset.

Itse tehdyt korvakorut sopivat myös erinomaisesti joululahjaksi.

lauantai 21. joulukuuta 2019

Joulukalenterin 20. luukku, havutonttu

Nyt avautuu joulukalenterini 20. luukku. Luukusta paljastuu ehdottomasti tämän joulun suurin hitti, jo syntyessään legenda, nimittäin havutonttu!
 

 Havutonttuun tarvitaan oasis- tai styroksipallo, oksasakset ja/tai puukko, kestävää narua, tonttuhattu, ratkoja ja sen verran vähän (kuusen)havuja, ettei niitä vahingossakaan riitä kokonaiseen havupalloon.

Kieritä narua pallon ympärille ja solmi naru hyvin pallon yläosaan. Jätä naruun riittävän pitkä häntä tontun ripustamista varten.

Leikkele havuista noin kymmenen sentin pituisia pätkiä. Tee leikkuupinta viistoon, jotta havut on helpompi tökätä palloon. Poista pari alinta neulasta.

Laita pallo roikkumaan sopivalle työskentelykorkeudelle. Itse ripustin palloni pyykkinarulle. Aloita havujen tökkiminen palloon pallon alaosasta. Töki havut palloon noin sentin päähän toisistaan. Tonttu on valmis, kun havut loppuvat, tai jos otit kuitenkin liikaa havuja, niin riittää, kun havuja on suunnilleen puolikkaassa pallossa.

 Ratko tonttuhatun sauman yläosaan pieni reikä ja pujota tontun kiinnitysnaru reiän läpi. Näin saat pujotettua tonttuhatun tontun päähän. Piirrä tontulle silmät, nenä ja suu vedenkestävällä tussilla.

Ripusta tonttu naapureidenkin iloksi etupihalle kaikkein näkyvimmälle paikalle.

Juu ei mennyt ihan putkeen tämä minun havupallon teko.. Mutta tulipahan ainakin naurettua!

Joulukalenterin 19. luukku, vaniljapullat

Oltuani viikon erossa tietokoneestani, blogini joulukalenteri jäi pahasti jälkeen. Siksi julkaisen joulukalenteripäivityksiä hieman viiveellä. Nyt ollaan kuitenkin jo aika lähellä, että päästään ajan tasalle kalenteripäivityksissä.

Siispä seuraavaksi aukeaa kalenterin 19. luukku. Luukun takaa leijailee veden kielelle nostattava pullan tuoksu. Nyt leivotaan vaniljapullia!

 Vaniljapullat


100 g voita
2½ dl maitoa
1 muna
1 dl sokeria
½ tl suolaa
2 tl kardemummaa
1 pussi kuivahiivaa
n. 8 dl vehnäjauhoja

täyte:
1 pussi Blå Band - Vanhan ajan vaniljakastike -jauhetta
2 dl laktoositonta maitoa

voiteluun: 1 muna

Sulata voi kattilassa. Lisää maito ja kuumenna seos hieman yli kädenlämpöiseksi. Lisää muna, sokeri, suola sekä kardemumma ja sekoita. Sekoita kuivahiiva noin puoleen jauhoista ja lisää hiiva-jauho -seos taikinaan. Sekoita. Lisää loput jauhot vähitellen samalla toisella kädellä alustaen. Jatka vaivaamista, kunnes taikina alkaa irrota käsistä sekä kattilan reunoilta. Anna taikinan kohota peitettynä noin tunti lämpimässä paikassa.

 Valmista sillä välin täyte. Sekoita vaniljakastike-jauhe ja maito sekaisin. Nosta jääkaappiin jähmettymään vähintään kymmeneksi minuutiksi.

Pyörittele kohonneesta taikinasta pullia ja painele pullien keskelle käsin kolo. Täytä kolot vaniljatäytteellä. Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Voitele pullat munalla ennen paistoa. Paista pullia noin 10 minuuttia.

Joulun tuoksuja päivääsi!

Joulukalenterin 18. luukku, näyttävät suklaakonvehdit

Joulu tulla jolkottaa vauhdilla. Tuntuukin, että elämä on nyt yhtä kilpajuoksua kellon kanssa. Yritän saada kaikki jouluvalmistelut valmiiksi ja samalla saada edelleen jäljessä laahaavan joulukalenterini ajantasalle. Onneksi jouluvalmistelut ja joulukalenterini kulkevat käsi kädessä.

Nyt aukeaa kalenterini 18. luukku ja sieltä paljastuu tyylikkäiden ja suussa sulavan herkullisten konvehtien ohje.

Näyttävät konvehdit


100 g valkosuklaata
150 g tummasuklaata
1,5 dl kuohukermaa
25 g tomusokeria

Sulata valkosuklaa. Jaa suklaa 20:een paperiseen tai folioiseen karamellivuokaan. Suklaata tarvitsee noin teelusikallisen per vuoka. Levitä suklaa esimerkiksi pienellä pensselillä vuokien pohjalle ja reunoille. Kumoa suklaavuoat leivinpaperilla vuoratun tarjottimen päälle ja nosta jääkappiin kovettumaan. Irrota vuoat varovasti, kun suklaat ovat kovettuneet. Jätä syntyneet suklaakupit jääkaappiin täytteen valmistuksen ajaksi.

Sulata tummasuklaa. Vatkaa kulhossa suklaa, kerma ja tomusokeri löysähköksi vaahdoksi. Varo vatkaamasta liikaa, sillä suklaan ansiosta seos jähmettyy nopeasti. Laita täyte pursottimeen. Käytä tähden muotoista tyllaa. Pursota täyte valkosuklaakuppeihin. Mikäli sinulla ei ole pursotinta, voit laittaa täytteen kuppeihin kahden teelusikan avulla. Ripottele konvehtien päälle halutessasi esimerkiksi murskattuja karamelleja, piparkakkumurskaa tai nonparelleja. Säilytä valmiit konvehdit jääkaapissa.

Minun konvehtien valmistus ei mennyt ihan putkeen. Tänä vuonna olen jostain syystä hullaantunut karkkikeppeihin ja päätin murskata niitä myös konvehtien täytteen sekaan. Joukkoon jäi tietysti sen verran isoja paloja, että ne tukkivat tähtityllani, ja jouduin käyttämään isompaa, pyöreäpäistä tyllaa.

Pyöreällä tyllalla tehdyt "kakkakonvehdit"
No mutta hei, eikös kaikki kakka-emoji -aiheiset jutut olekin nyt in? Noille vaan silmät ja voilà! Päätin kuitenkin yrittää vielä pelastaa konvehtini (ja maineeni) ja koristelin konvehdit karkkikeppimurskalla.
 
Näitä kehtaa ehkä tarjota vieraillekin?
Ylivoimaisesti suloisimmat konvehdit keksin kuitenkin tehdä vasta viimeisenä. Perinteisten karamellivuokien sijaan käytin sydämenmuotoisia, silikonisia karamellivuokia. Sivelin valkosuklaan niihin kuten tavallisiinkin karamellivuokiin ja suklaan kovetuttua irrotin syntyneet suklaakupit vuoista. Täytin sydänkupit hieman vajaiksi ja sivelin päälle kerroksen sulatettua tummasuklaata. (Valkosuklaa olisi käynyt vielä paremmin, mutta 200 g tummasuklaalevystäni sattui jäämään sopivasti yli, joten käytin sitä.) Suklaan jähmetyttyä käänsin konvehdit tummasuklaapuoli alaspäin ja suloiset sydänkonvehdit olivat valmiit.

Herttaista joulun aikaa!

perjantai 20. joulukuuta 2019

Joulukalenterin 17. luukku, joulun kukat

Joulukalenterini polkee edelleen jäljessä, joten nyt aukeaa kalenterin 17. luukku.
 Luukusta paljastuu jouluisia kukkia.
 
Vasemmalta oikealle: amaryllis, joulutähti ja jouluruusu
 Joulukukkia minulla on vain kuvassa näkyvät kolme. Alunperin joulutähtiä oli kaksi, mutta toisen onnistuin jo tappamaan, eikä tuo jäljelle jäänytkään enää kukoista kauneimmillaan.
 
 
 Saapa nähdä, ehtiiko amaryllikseni avautumaan jouluksi. Pelkäänpä, ettei ehdi. Järkevänä olisi tietysti voinut ostaa hiukan auenneemman yksilön. Vaan kerkeäähän tässä vielä ennen joulua ostamaan vaikka valmiksi kukkivan amarylliksen.
 
Tänä vuonna päätin sijoittaa ensimmäistä kertaa eläessäni jouluruusuun. Monena vuonna tarkoitukseni on ollut hankkia sellainen, mutta jostain syystä se on kuitenkin aina jäänyt kaupan hyllylle. Nyt viimeinkin omistan moisen kaunottaren. Veikkaanpa, että jouluruususta taitaa tulla joka jouluinen kukkani, niin herttainen se on.
 
Suloista joulun aikaa!

torstai 19. joulukuuta 2019

Joulukalenterin 16. luukku, joululaatikot

Otetaan 15. luukun perään heti 16.:kin luukku. Olin tosiaan välillä epäonnekseni viikon erossa tietokoneestani, enkä päässyt julkaisemaan joulukalenteriani. Siksi luukkuja availlaan nyt vähän myöhässä.

16. luukusta paljastuu joululaatikot. Meillä valmistui kolme erilaista laatikkoa. En ole aiemmin tehnyt joululaatikoita, joten noudatin suosiolla valmiita reseptejä. Pääset resepteihin klikkaamalla vaaleansinisiä linkkejä. Itse tein jokaista vain puolikkaan annoksen, jottei jouluruuista tulisi aivan vallattoman kauhean mahdottoman hirvittävän valtavaa ähkyä.

Ensimmäisenä valmistui lanttu-omenalaatikko. Tein sen Yhteishyvän reseptillä.



Seuraavaksi tein perunasoselaatikkoa, jonka reseptin löysin myöskin Yhteishyvästä. Tässä tosin korvasin piparkakkumausteen kanelilla, neilikalla, kardemummalla ja inkiväärillä. Käytin jokaista pienen ripauksen.

 

 Viimeisenä valmistin Lidlin reseptillä bataattilaatikkoa.
 


Minkään laatikon mausta en vielä mene takuuseen, mutta tuoksut ainakin saivat veden kielelle ja minut joulumielelle.

Joulukalenterin 15. luukku, lusikkaleivät

Nyt aukeaa joulukalenterini 15. luukku. Edelleen ollaan myöhässä, mutta eiköhän me saada aikataulu kurottua kiinni ennen joulua!

15. päivä joulukuuta herkullinen ruskistetun voin tuoksu leviää Keijunkukkasen keittiöstä tupaa kohti. Valmistumassa on suussa sulavat lusikkaleivät, joiden ohjeen löydät alta.

Lusikkaleivät 

 
100 g voita
1 dl sokeria
½ rkl vaniljasokeria
2,5 dl vehnäjauhoja
0,75 tl soodaa
väliin: vadelmamarmeladia
(päälle: sokeria)
 
Sulata ja ruskista voi paistinpannussa tai kattilassa. Voi on ruskistunut, kun se muuttuu selvästi punertavan ruskeaksi ja alkaa tuoksua karamellimaiselta. Sekoita hiukan jäähtyneeseen rasvaan sokeri ja vaniljasokeri. Sekoita sooda jauhoihin ja lisää jauhoseos taikinaan. Sekoita.

Painele taikinaa teelusikkaan ja työnnä se toisen lusikan avulla pellille. Paista 175 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Annan pikkuleipien jäähtyä. Levitä joka toiselle pikkuleivälle vadelmamarmeladia ja paina kaksi pikkuleipää vastakkain. Pikkuleivät voi halutessaan kieritellä sokerissa.

Minulla valmistui tällä ohjeella noin 25 lusikkaleipää.

Makoisaa joulun aikaa!

keskiviikko 18. joulukuuta 2019

Joulukalenterin 14. luukku, joulukuusen koristelu

Nyt pukkaa taas joulukalenteripäivityksiä, sillä yritän kovasti päästä kalenterissani ajantasalle. Aiemmin kerroinkin, että tietokoneeni jäi vanhempieni luo ja jouduin siksi jättämään joulukalenterin hetkeksi tauolle.

Nyt avautuu Keijunkukkasen joulukalenterin 14. luukku, josta paljastuu koristeltu joulukuusemme. Joulukuusen hakuretkelle pääset klikkaamalla tästä.

Koristelimme joulukuusen yhdessä lasteni kanssa. Täydellisen harmonisen lopputuloksen sijaan minulle tärkeintä onkin yhdessä tekeminen koko perheellä. Mieheni osallistui koristeluun virittämällä kuuseen valot.


Koristeet ovat pääosin punaisia ja kultaisia. Tyttäreni halusi kuuseen lisäksi valkoisen, sopivassa valossa vaaleanpunaiseen taittavan koristenauhan.
 

Kuusen latvaan saimme vihdoin hankittua tähden. Tähdessä kiinnitystä varten ollut rautalanka tosin katkesi ennen kuin sain tähteä kuuseen asti, joten virittelin sen sitten rautalangan puutteessa räikeän vihreällä piipunrassilla paikoilleen..


Olen lisännyt kuuseen lasten iloksi vähitellen uusia, vähän yllättävämpiä koristeita, jotka lapset saavat jouluna käyttöönsä.

Tämän pallo on itse asiassa huulirasvapurnukka.
Taempana oleva pallo sisältää suklaata.

Tunnelmallista joulun aikaa!

Joulukalenterin 13. luukku, suklainen maustekakku

Edelleen yritän saada joulukalenterini ajantasalle. Siksipä nyt aukeaakin kalenterin 13. luukku, josta paljastuu suloisesti joululta tuoksuvan maustekakun ohje.

Suklainen maustekakku

 
1 dl siirappia
1,5 dl fariinisokeria
3 dl piimää
100 g sulatettua voita
2 munaa
5 dl vehnäjauhoja
2 tl soodaa
1 tl leivinjauhetta
1 tl inkivääriä
1 tl kanelia
1 tl kardemummaa
1 tl pomeranssinkuorta
½ tl neilikkaa

100g suklaata kuorrutteeksi

Voitele ja jauhota rengasvuoka. Sekoita siirappi, sokeri, piimä ja sulatettu voi keskenään. Sekoita joukkoon munat. Sekoita kuivat aineet keskenään ja siivilöi ne kosteiden aineiden sekaan. Sekoita. Kaada taikina vuokaan ja paista 175 asteessa noin tunti.

Anna kakun jäähtyä. Sulata suklaa ja valuta sitä kakun päälle. Säilytä kakku viileässä. Taatelikakun tapaan maustekakku on parhaimmillaan, kun sen antaa maustua jokusen päivän. Maustekakun voi myös pakastaa.


Itse valmistin taikinaa vain kolmasosan (munia laitoin yhden pienen, muuten jaoin ainesten määrän kolmella). Valmistin minikokoisen kakun, sillä juhlimme joulua useassa eri paikassa, joten kotona ei välttämättä tarvitse olla ihan älyttömästi joka sortin herkkua. Pienikokoista kakkua paistoin 175 asteisessa uunissa vain 45 minuuttia. Jos kakun pinta alkaa tummua liikaa kesken paiston, kannattaa vuoan päälle laittaa leivinpaperi, jottei pinta pala.

Pian ollaan valmiita joulun viettoon!

tiistai 17. joulukuuta 2019

Joulukalenterin 12. luukku, piparkakkumökki

Joulukalenterini on edelleen aikataulua jäljessä. Nyt aukeaa kalenterin 12. luukku, josta paljastuu ohjeet helppoon piparkakkumökkiin. Piparkakkumökkini kaava on sen verran simppeli, että se valmistuu helposti ensikertalaiseltakin.


Valmistin piparkakkutaikinan joulukalenterini ensimmäisen luukun ohjeella. Yhtä hyvin voi toki käyttää kaupan valmista taikinaa. Osien kiinnitykseen käytin kaupan valmista sokerikuorrutetta.

Tulosta alla olevat kaavat ja leikkaa jokainen osa erikseen viivoja myöten. Kaulitse piparitaikina ohuehkoksi levyksi, asettele kaavat levyn päälle ja leikkaa kaavojen mukaiset palat veitsellä taikinasta. Ovea, etuseinää ja takaseinää riittää yksi kappale kutakin, muita osia tarvitset kaksi kappaletta per osa. Lisäksi tarvitset pohjapalan, jonka päälle mökki kootaan. Pohja voi olla minkä muotoinen tahansa, esimerkiksi halkaisijaltaan 15 cm oleva ympyrä. Tärkeintä on, että mökin mahtuu kokoamaan sen päälle. Paista kaikki osat 175 asteisessa uunissa noin 5-7 minuuttia. Piparit saavat paistua melko tummiksi, jottei ne vaan jää liian pehmeiksi. Muutoin niistä on hankala saada koottua ehjää mökkiä.



Anna osien jäähtyä kunnolla. Liimaa ensin seinät sokerikuorrutteella alustaan. Liimaa seuraavaksi katto paikoilleen. Kiinnitä lopuksi savupiippu ja ovi. Osia kannattaa pitää hetki käsin paikoillaan ennen kuin liimaa seuraavia osia paikoilleen. Näin osat ehtivät liimautua paremmin, eikä mökki romahda käsiin.


 Koristele mökki halutessasi sokerikuorrutteella tai vaikkapa makeisilla. Siivilöi lopuksi mökin päälle tomusokeria lumeksi.

Ikkuna-aukot voi halutessaan leikata seiniin ennen osien paistamista. Minä piirsin ikkunat tällä kertaa sokerikuorrutteella vasta valmiiseen mökkiin.

Kukahan täällä asustaa?

Joulukalenterin 11. luukku, itse tehty glögi

Joulukalenterini on edelleen jäljessä, joten nyt aukeaa kalenterin 11. luukku. Joulun alla kaiken maailman pöpöt usein jylläävät, ja itsekin olen parhaillani flunssan kourissa. Tähän aikaan vuodesta saa ihan luvan kanssa kääriytyä vilttiin, juoda kuumaa glögiä ja maistella vaikkapa pipareita tai suussa sulavaa suklaata, oli flunssassa tai ei.

 Kalenterin 11. luukusta paljastuukin lämmittävän glögin resepti.

Glögi
 

3 dl mustaviinimarjamehutiivistettä
7 dl vettä
12 kokonaista neilikkaa
1-2 kanelitankoa

Mittaa kaikki ainekset kattilaan ja kuumenna lähes kiehuvaksi. Ota kattila liedeltä ja anna glögin maustua tunti kannella peitettynä. Kuumenna glögi uudelleen lähes kiehuvaksi. Siivilöi ja pullota glögi puhtaaseen, steriloituun pulloon. Tällä ohjeella glögiä tulee yksi litra.

Glögistä voi valmistaa loputtomasti erilaisia versioita. Mausteina voi käyttää esimerkiksi pomeranssinkuorta, kardemummaa, inkivääriä, tähtianista ja vaniljatankoa. Glögin pohjaksi käy oikeastaan mikä tahansa mehu. Mielenkiintoisimmat makuyhdistelmät löytyvät kokeilemalla!

Itse tehty glögi on mainio joululahja, etenkin, kun pullon ulkonäköön panostaa. Askartele pullolle kaunis etiketti esimerkiksi pienestä kakkupaperista ja nauhasta, askartelupaperista tai vaikkapa lahjapaperin palasesta. Minä tein pullooni etiketin leikkaamalla suodatinpussista ympyrän ja liimasin sen alle paperista leikatun "nauhan".





Koristelin myös pullon korkin liimaamalla siihen koristenapin. Nämä suloiset napit ovatkin jo pitkään odottaneet käyttöön pääsyä.


Glögin kaveriksi voi valita vaikkapa kauniin kynttilän ja muutaman itse tehdyn piparin ilahduttamaan mummia, kummia, naapuria tai vaikka itse joulupukkia.

Joululahja on paketointia vaille valmis!

sunnuntai 15. joulukuuta 2019

Joulukalenterin 10. luukku, sisääntulon jouluistaminen

Joulukalenteripäivityksiä pukkaa nyt oikein urakalla, kun vihdoin pääsin takaisin koneeni äärelle. Yritän päästä kalenterini kanssa mahdollisimman pian oikeaan aikatauluun.

Siispä nyt aukeaa joulukalenterini 10. luukku, josta paljastuu etupihan joulutunnelmia.

Sisääntulosta kannattaa tehdä kutsuva niin jouluvieraiden kuin ihan oman talonväenkin iloksi. Töistä on huomattavasti kivempi palata, kun kotioven vierellä kynttilät loistavat lyhdyissä, ja kukat ja ovikranssit toivottavat väsyneen työläisen tervetulleeksi kotiin.


Kaivoin varastosta esiin lähes kaikki lyhtyni ja asettelin ne etuoven luo. Vanhat puulaatikot koristavat pihaani ympäri vuoden toimien välillä istutuslaatikkoina ja toisinaan tasoina kukille. Näin talvisaikaan niiden päälle on oiva asetella lyhtyjä.


 Syksyä koristamaan hankkimani calluna on vielä täysissä voimissaan, joten se sai luvan jäädä tuomaan myöskin joulutunnelmaa. Varaston oveen naputin naulan kranssia varten. Päädyin ripustamaan siihen joku vuosi takaperin askartelemani kranssin. Etuoveemme kranssi ei mielestäni oikein sovi ovessa olevien ikkunoiden takia, mutta varaston oveen se on oikein passeli.


 Lähempänä joulua lisään todennäköisesti uusia koristeita sisääntulon luo, mutta tässä vaiheessa en paljasta niistä enempää. Pysyttele siis kuulolla!

Valoa joulun odotukseesi!