Joulukalenterin 19. luukku, vaniljapullat

Oltuani viikon erossa tietokoneestani, blogini joulukalenteri jäi pahasti jälkeen. Siksi julkaisen joulukalenteripäivityksiä hieman viiveellä. Nyt ollaan kuitenkin jo aika lähellä, että päästään ajan tasalle kalenteripäivityksissä.

Siispä seuraavaksi aukeaa kalenterin 19. luukku. Luukun takaa leijailee veden kielelle nostattava pullan tuoksu. Nyt leivotaan vaniljapullia!

 Vaniljapullat

100 g voita

2½ dl maitoa

1 muna

1 dl sokeria

½ tl suolaa

2 tl kardemummaa

1 pussi kuivahiivaa

n. 8 dl vehnäjauhoja

täyte:
1 pussi Blå Band - Vanhan ajan vaniljakastike -jauhetta
2 dl laktoositonta maitoa

voiteluun: 1 muna

Sulata voi kattilassa. Lisää maito ja kuumenna seos hieman yli kädenlämpöiseksi. Lisää muna, sokeri, suola sekä kardemumma ja sekoita. Sekoita kuivahiiva noin puoleen jauhoista ja lisää hiiva-jauho -seos taikinaan. Sekoita. Lisää loput jauhot vähitellen samalla toisella kädellä alustaen. Jatka vaivaamista, kunnes taikina alkaa irrota käsistä sekä kattilan reunoilta. Anna taikinan kohota peitettynä noin tunti lämpimässä paikassa.

 Valmista sillä välin täyte. Sekoita vaniljakastike-jauhe ja maito sekaisin. Nosta jääkaappiin jähmettymään vähintään kymmeneksi minuutiksi.

Pyörittele kohonneesta taikinasta pullia ja painele pullien keskelle käsin kolo. Täytä kolot vaniljatäytteellä. Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Voitele pullat munalla ennen paistoa. Paista pullia noin 10 minuuttia.

Joulun tuoksuja päivääsi!

Joulukalenterin 15. luukku, lusikkaleivät

Nyt aukeaa joulukalenterini 15. luukku. Edelleen ollaan myöhässä, mutta eiköhän me saada aikataulu kurottua kiinni ennen joulua!

15. päivä joulukuuta herkullinen ruskistetun voin tuoksu leviää Keijunkukkasen keittiöstä tupaa kohti. Valmistumassa on suussa sulavat lusikkaleivät, joiden ohjeen löydät alta.

Lusikkaleivät 

 

100 g voita

1 dl sokeria

½ rkl vaniljasokeria

2,5 dl vehnäjauhoja

0,75 tl soodaa

väliin: vadelmamarmeladia

(päälle: sokeria)

 

Sulata ja ruskista voi paistinpannussa tai kattilassa. Voi on ruskistunut, kun se muuttuu selvästi punertavan ruskeaksi ja alkaa tuoksua karamellimaiselta. Sekoita hiukan jäähtyneeseen rasvaan sokeri ja vaniljasokeri. Sekoita sooda jauhoihin ja lisää jauhoseos taikinaan. Sekoita.

Painele taikinaa teelusikkaan ja työnnä se toisen lusikan avulla pellille. Paista 175 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Annan pikkuleipien jäähtyä. Levitä joka toiselle pikkuleivälle vadelmamarmeladia ja paina kaksi pikkuleipää vastakkain. Pikkuleivät voi halutessaan kieritellä sokerissa.

Minulla valmistui tällä ohjeella noin 25 lusikkaleipää.

Makoisaa joulun aikaa!

Joulukalenterin 13. luukku, suklainen maustekakku

Edelleen yritän saada joulukalenterini ajantasalle. Siksipä nyt aukeaakin kalenterin 13. luukku, josta paljastuu suloisesti joululta tuoksuvan maustekakun ohje.

Suklainen maustekakku

 

1 dl siirappia

1,5 dl fariinisokeria

3 dl piimää

100 g sulatettua voita

2 munaa

5 dl vehnäjauhoja

2 tl soodaa

1 tl leivinjauhetta

1 tl inkivääriä

1 tl kanelia

1 tl kardemummaa

1 tl pomeranssinkuorta

½ tl neilikkaa

100g suklaata kuorrutteeksi

Voitele ja jauhota rengasvuoka. Sekoita siirappi, sokeri, piimä ja sulatettu voi keskenään. Sekoita joukkoon munat. Sekoita kuivat aineet keskenään ja siivilöi ne kosteiden aineiden sekaan. Sekoita. Kaada taikina vuokaan ja paista 175 asteessa noin tunti.

Anna kakun jäähtyä. Sulata suklaa ja valuta sitä kakun päälle. Säilytä kakku viileässä. Taatelikakun tapaan maustekakku on parhaimmillaan, kun sen antaa maustua jokusen päivän. Maustekakun voi myös pakastaa.

Itse valmistin taikinaa vain kolmasosan (munia laitoin yhden pienen, muuten jaoin ainesten määrän kolmella). Valmistin minikokoisen kakun, sillä juhlimme joulua useassa eri paikassa, joten kotona ei välttämättä tarvitse olla ihan älyttömästi joka sortin herkkua. Pienikokoista kakkua paistoin 175 asteisessa uunissa vain 45 minuuttia. Jos kakun pinta alkaa tummua liikaa kesken paiston, kannattaa vuoan päälle laittaa leivinpaperi, jottei pinta pala.

Pian ollaan valmiita joulun viettoon!

Joulukalenterin 12. luukku, piparkakkumökki

Joulukalenterini on edelleen aikataulua jäljessä. Nyt aukeaa kalenterin 12. luukku, josta paljastuu ohjeet helppoon piparkakkumökkiin. Piparkakkumökkini kaava on sen verran simppeli, että se valmistuu helposti ensikertalaiseltakin.

Valmistin piparkakkutaikinan joulukalenterini ensimmäisen luukun ohjeella. Yhtä hyvin voi toki käyttää kaupan valmista taikinaa. Osien kiinnitykseen käytin kaupan valmista sokerikuorrutetta.

Tulosta alla olevat kaavat ja leikkaa jokainen osa erikseen viivoja myöten. Kaulitse piparitaikina ohuehkoksi levyksi, asettele kaavat levyn päälle ja leikkaa kaavojen mukaiset palat veitsellä taikinasta. Ovea, etuseinää ja takaseinää riittää yksi kappale kutakin, muita osia tarvitset kaksi kappaletta per osa. Lisäksi tarvitset pohjapalan, jonka päälle mökki kootaan. Pohja voi olla minkä muotoinen tahansa, esimerkiksi halkaisijaltaan 15 cm oleva ympyrä. Tärkeintä on, että mökin mahtuu kokoamaan sen päälle. Paista kaikki osat 175 asteisessa uunissa noin 5-7 minuuttia. Piparit saavat paistua melko tummiksi, jottei ne vaan jää liian pehmeiksi. Muutoin niistä on hankala saada koottua ehjää mökkiä.

Anna osien jäähtyä kunnolla. Liimaa ensin seinät sokerikuorrutteella alustaan. Liimaa seuraavaksi katto paikoilleen. Kiinnitä lopuksi savupiippu ja ovi. Osia kannattaa pitää hetki käsin paikoillaan ennen kuin liimaa seuraavia osia paikoilleen. Näin osat ehtivät liimautua paremmin, eikä mökki romahda käsiin.

 Koristele mökki halutessasi sokerikuorrutteella tai vaikkapa makeisilla. Siivilöi lopuksi mökin päälle tomusokeria lumeksi.

Ikkuna-aukot voi halutessaan leikata seiniin ennen osien paistamista. Minä piirsin ikkunat tällä kertaa sokerikuorrutteella vasta valmiiseen mökkiin.

Kukahan täällä asustaa?

Joulukalenterin 9. luukku, taatelikakku

Tässäpä heti joulukalenterin kahdeksannen luukun perään yhdeksännenkin päivän luukku. Joulukalenterini laahaa nyt tosiaan aikataulua jäljessä, sillä jouduin olemaan viikon erossa tietokoneestani. Yritän nyt päästä kalenterini kanssa ajantasalle ennen joulua!

9. joulukuuta Keijunkukkasen keittiössä tuoksui taatelikakku, jonka resepti löytyy alta.

Taatelikakku

250 g taateleita

2 dl vettä

1 dl sokeria

200 g voita

2 munaa

1 dl kermaviiliä

1 tl vaniljasokeria

1 tl leivinjauhetta

2 tl soodaa

4 dl vehnäjauhoja

Keitä taatelit hiljalleen vedessä pehmeiksi. Lisää sokeri. Sekoita paloiteltu voi hieman jäähtyneeseen seokseen. Lisää kaikki loput aineet. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun 2,5 litran vuokaan. Paista 175 asteessa noin tunti.

Taatelikakku on parhaimmillaan, kun sen antaa maustua ainakin muutaman päivän. Se säilyy viileässä parikin viikkoa ja pakastettuna vielä pidempään.

Kermaviilin tilalla voi käyttää myös maitoa, kermaa tai rahkaa.

Maukasta joulun odotusta!

Koko perheen omenaletut

Tein nuorimmaistamme ajatellen Vauva-lehden helmikuun 2018 numerosta napatun reseptin mukaan omenalettuja, jotka ovat maidottomia ja sokerittomia, ja sopivat näin ollen sormiruokailemaan opetteleville pienokaisille. Herkullisen makunsa ansiosta (etenkin hunajalla ja marjoilla höystettynä) nämä maistuvat myös isommille lapsille ja aikuisille.

Koko perheen omenaletut

1 dl vehnäjauhoja
0,5 dl kaurahiutaleita

1/4 tl leivinjauhetta

1/4 tl kanelia

1/4 tl kardemummaa

 1 muna

1 dl kauramaitoa

1 rkl öljyä

2-3 omenaa

Sekoita jauhot, hiutaleet, leivinjauhe, kaneli ja kardemumma keskenään. Sekoita toisessa kulhossa muna, kauramaito ja öljy. Yhdistä seokset. Kuori omenat ja leikkaa niistä noin 0,5 cm paksuja siivuja. Dippaa omenasiivut taikinassa ja paista pannulla öljyssä molemmilta puolilta kullanruskeiksi.

Yksinkertaista, mutta herkullista
-etenkin itsepoimittujen luonnonmarjojen kera

Raparperimacaronit & raparpericurd

Tein tässä reilu viikko sitten ihonhoitotilaisuuteen tarjoiltavaksi raparperimacaroneja. Ne olivat niin hyviä, että ajattelin jakaa reseptin täälläkin. En ole koskaan ennen tehnyt macaron-leivoksia, ja kaikkialla peloteltiin niiden olevan vaikeita valmistaa. Tällä ohjeella onnistuu kuitenkin todistetusti ensikertalainenkin! Alkuperäisen ohjeen löysin netistä, mutta vaikka kuinka etsin, en enää löytänyt kyseistä nettisivua. Kaikki kunnia kuitenkin alkuperäisen reseptin kehittäjälle.

Tuoreita raparpereja odotellessa nyt onkin mainio aika hyödyntää pakkaseen varastoidut viimevuotiset raparperit näihin herkkuihin! Vihreiksi tai keltaisiksi värjättyinä näistä saa ehdottoman hitin pääsiäispöytään.

Raparperimacaronit

 
 
 Täyte: raparpericurd
400 g raparperia

tilkka vettä

3 kananmunan keltuaista

100 g voita (tai margariinia)

1 dl sokeria

Pilko raparperit ja keitä ne vedessä pehmeiksi. Nosta kattila liedeltä ja soseuta raparperit sauvasekoittimella sileäksi. Nosta kattila takaisin liedelle. Lisää sokeri ja keltuaiset. Kiehauta muutama minuutti, jotta seos paksuuntuu. Nosta kattila liedeltä, lisää paloiteltu voi (tai margariini). Sekoita, kunnes rasva on kokonaan sulanut. Kaada kannelliseen lasipurkkiin ja jäähdytä jääkaapissa.

Macaron-pohjat

200 g tomusokeria

120 g mantelijauhoja

 3 (huoneenlämpöistä) kananmunan valkuaista

1 rkl sokeria

((geelimäistä) elintarvikeväriä)

Lämmitä uuni 150 asteeseen. Siivilöi tomusokeri ja mantelijauhot kulhoon ja sekoita ne hyvin keskenään. Vatkaa valkuaisia noin 30 sekuntia, lisää sokeri (ja väriaine, mikäli käytät sellaista). Jatka vatkaamista noin 5 minuuttia, kunnes vaahto pysyy paikoillaan ylösalaisin käännetyssä kulhossa. Lisää tomusokeri-mantelijauhoseos vaahtoon useammassa erässä, sekoita hyvin. Laita massa pursottimeen ja pursota pyöreäpäisellä tyllalla ympyröitä leivinpaperin päälle uunipellille. Kopauta peltiä pari kertaa pöytään, jotta mahdolliset ilmakuplat häviävät. Anna kovettua huoneenlämmössä noin 20 minuuttia, kunnes kuori on hieman kovettunut. Alenna uunin lämpö 130 asteeseen ja paista macaroneja noin 17-20 minuuttia. Anna jäähtyä. Levitä täytettä macaron-pohjalle ja paina toinen puolikas päälle. Säilytä jääkaapissa.

Taisin saada tällä ohjeella aikaan noin 20 leivosta, joiden halkaisija oli noin 4 cm. Koska tarjoiltavien piti olla maidottomia, käytin raparpericurdiin maidotonta margariinia. Vaikka yleensä olenkin aidon voin puolestapuhuja, oli raparpericurd älyttömän hyvää noinkin. Itse asiassa niin hyvää, että söin ylijääneen curdin suoraan purkista lusikalla.. Jos et ole yhtä ahne kuin minä, voit säilyttää ylimääräisen raparpericurdin jääkaapissa.

Raparperin alkuja on puhjennut pihalle useita.

Tähän loppuun on aivan välttämätöntä liittää kuva tämänkeväisestä raparperin alusta. Vaikka ne ovatkin aika erikoisia, ehkä jopa hiukkasen rumia, niin en ole tänä keväänä innostunut mistään muusta pihalta löytämästäni niin paljoa kuin näistä. Nuo aivoja muistuttavat pikkukääröt viestivät niin vahvasti keväästä. Ei mene kauaa, kun saan poimia ihka ensimmäiset oman pihan raparperinvarret ja valmistaa niistä suussa sulavia leivonnaisia.. Raparperi on minun ehdoton suosikkini kevään herkuista. Mikä on sinun lempparisi?