Ostin istutettavaa

Enhän minä voinut vastustaa Lidlin perennahoukutuksiakaan. Niitä oli varta vasten käytävä katsomassa, josko löytyisi jotain kivaa (samalla reissulla, kun hain lisää kärhöjä). Ja löytyihän sitä!

 

Valkoiset ihanuudet: särkynytsydän ja salvia

 
Välipihan istutusta ajatellen ostoskärryihin hyppäsi valkoista salviaa 'Snow Hill' ja särkynyttäsydäntä 'Alba'. Valkoista särkynyttäsydäntä oli jäljellä harmikseni vain yksi pussi, mutta kyllä silläkin alkuun pääsee. Salviaakin ostin vain yhden pussukan.

Pionit 'Coral Charm' ja 'Sorbet'

Pioneja en voinut myöskään olla ostamatta, vaan mukaani lähti hörselöinen 'Sorbet' sekä muhkea 'Coral Charm'. Pionit olivat heräteostos, mutta luulen, että niille on tilaa mökin pioniympyrässä. En usko, että kaikki ympyrän pionit ovat enää hengissä. Raukat joutuivat viime kesänä taistelemaan elintilasta ja ravinteista korkean heinikon keskellä.

 

Elämäni ensimmäiset punahatut

Kaunopunahatut 'Double Decker' ja 'Mellow Yellow' ansaitsevat paikkansa puutarhassa. Minulla ei ole koskaan kasvanut yhtäkään punahattua, mikä häpeä. Punahatuthan ovat oikeita perhosmagneetteja, joita tulisi löytyä jokaisen puutarhasta. No nyt on tilanne minun puutarhassani korjaantumassa. 'Double Decker' pääsee kaiketi takapihalle, mutta 'Mellow Yellow' kuuluu värinsä vuoksi etupihalle. Etupihan kukkapenkki alkaa vain olla täysi. Ajattelinkin kokeilla punahatun kasvattamista ruukussa. Ruukuille löytyy aina tilaa. Pussukoissa piti olla kaksi juurakkoa, mutta 'Mellow Yellow'n pussista löytyi harmikseni vain yksi. Pitäisi kai reklamoida, mutta menköön tämän kerran.

 

Rusokurjenpolvi 'Rose Clair'

Viimeisenä mukaani tarttui vielä rusokurjenpolvi 'Rose Clair'. Täytyy myöntää, etten nyt ihan saa kiinni siitä, miksi menin ostamaan kurjenpolvea. Jotenkin se kai liittyi siihen, että osa kurjenpolvista on kauniita ja säilyvät hyvännäköisinä miltei koko kesän. Mutta on niitäkin, jotka alkavat ränsistyä parhaan kukinnan jälkeen. Kaipa tällekin kasville paikka keksitään, ja jos se paljastuu ränsistyväksi, sen voi aina leikata alas. Hyvällä tuurilla se ehtii silloin kukkia vielä uudelleen.

 

Näiden ostosten jälkeen vannoin itselleni, etten osta enää yhtään mitään kasveihin liittyvää ennen kuin ulkona on istutuskelit. Sen jälkeen olen kuitenkin ostanut ruukun sinisiä helmililjoja, (mutta eihän niitä lasketa, sillä olen metsästänyt niitä mökin huussiin jo kauan) sekä lisää samettikukan 'Vanilla' siemeniä (niitäkään ei lasketa, koska oikeastaan mieheni osti ne minulle (käskystäni)). Ja toisaalta periaatteessa ulkona on jo istutuskelit, mistä muistui mieleen, että ostin minä jo muutaman orvokinkin ja istutin ne ulos ruukkuun ja amppeleihin.

 

 Hempeitä hetkiä päivääsi!

Alustavia suunnitelmia välipihalle

Kutsun välipihaksi tonttimme länsireunaa, jonka kautta pääsee kulkemaan etupihalta takapihalle. Välipihalla kulkee laatoitettu polku, jonka varrella on kapea kukkapenkki. Lähempänä takapihaa kasvaa syreeni ja lähellä etupihaa jokin muu pensas, jonka lajista en ole varma, mutta aion ottaa siitä selvää. Tuon tuntemattoman pensaan eteen istutin viime syksynä krookusta 'Grand Maitre'.

Välipihan tuntematon pensas näytti 3.6.2024 tällaiselta.

Välipihan kukkapenkissä kasvaa valkoista ja pinkkiä syysleimua. Ensin ajattelin siirtää pinkit syysleimut muualle, mutta enää en ole ihan varma. Ehkä ne sopisivat paremmin takapihalle marjapensaiden taakse aitaa vasten, jonne suunnittelin jo aiemmin tulppaani- ja perennaistutuksia.

Pinkeissä syysleimuissa taitaa olla vähän turhan räväkkä sävy välipihalle.

Välipihan penkkiin olen istuttanut väliaikaisesti kärhöjä ja ruusuja odottamaan lopulliselle paikalleen siirtoa. Kärhöille on jo paikka tiedossa takapihan pensasaidan aukon kohdalle tulevasta köynnöskaaresta. Poikani punainen ruusu, minun kellertävä ruusu ja köynnösruusu 'William Baffin' etsiskelevät vielä uutta asuinsijaa.

Äidiltäni saamani kellertävä ruusu on kerrassaan hurmaava.

Syksyllä istutin välipihan penkkiin etupihalle siirtämieni tarha-alpien tilalle tulppaaneja 'Finola', 'Salmon van Eijk' ja 'Lady van Eijk'. Tarkoitin ne alkujaan leikkokukiksi, mutta katsotaan, raaskinko keväällä leikellä kukkia vain ihailenko niitä mieluummin kukkapenkissä.

Vasemmalta oikealle 'Lady van Eijk', 'Finola' ja 'Salmon van Eijk'

Välipihan on tarkoitus toimia jonkinlaisena siirtymätilana keltavoittoiselta etupihalta romanttisemmalle takapihalle. Tuumin, että vaaleat sävyt voisivat sopia sinne parhaiten. Istutuksen pääväriksi taidan valita rauhoittavan valkoisen. Valkoiset syysleimut saanevat täten jäädä välipihalle.

Valkoinen luo rauhallista tunnelmaa. Tässä syysleimu 25.7.2024 kuvattuna.

Olen tässä alkuvuodesta haikaillut kovasti kärhöjen perään. Keksin, että voisin laittaa välipihalle (ainakin) pari kärhöä. Lumikärhö houkuttaisi kovasti, tosin se kasvaa ilmeisesti aika tilaavieväksi. Olen haaveillut pitkään myös tarhalyhtykärhöstä 'Princess Diana'. Entisellä pihallamme minulla oli lyhtykärhöä 'Princess Kate'. Sekin on kaunis ja kävisi oikeastaan Dianaa paremmin vaaleaan istutukseen. Tosin pitäähän vaaleassa istutuksessa vähän väriäkin olla, sen puoleen Diana olisi ihan varteenotettava vaihtoehto. Kärhövalinnan taidan kuitenkin tehdä sen mukaan, mitä paikallisista puutarhamyymälöistä sattuu löytymään.

Kärhö 'Princess Kate' kuvattuna vanhalla kodillamme kesällä 2022.

  Takapihalle istutin viime vuonna valkoista särkynyttäsydäntä. Sitä voisin istuttaa välipihallekin. Valkoista varjoliljaa voisi myös harkita. Jokunen pionikin olisi ihana, mutta silloin olisi saatava ehdottomasti myös ritarinkannuksia. Jännästi nämä minun suunnitelmat lähtevät hieman rönsyämään...

Tämä särkynytsydän 'Alba' on myös kuvattu vanhalla kodillamme kesällä 2022.

Välipihan kukkapenkkiä on onneksi mahdollista laajentaa leveyssuunnassa. Olemme miettineet, poistaisimmeko välipihan läpi kulkevat laatat. Alkuun olin ajatusta vastaan, mutta sittemmin olen pohtinut asiaa ja todennut, että se mahdollistaisi vielä leveämmän kukkapenkin. Tällä hetkellä laatoituksen ja kukkapenkin väliin on nimittäin jäätävä vähintään ruohonleikkurin levyinen kaistale. Jos laatat ottaisi pois, riittäisi, että talon ja kukkapenkin välistä mahtuisi menemään ruohonleikkurilla eli kukkapenkkiä olisi mahdollista leventää huimasti.

Välipiha takapihalta päin kuvattuna. Jos laatat poistaisi,
kukkapenkkiä voisi kasvattaa ehkä kolme kertaa nykyistä leveämmäksi.

 Kukkapenkki olisi kiva rajata jollain matalalla kasvilla. Takapihalla olen käyttänyt rajakasvina kuunliljoja. Välipihalle haaveilen keijunkukista. Niillä on kauniinmuotoiset lehdet ja herkät kukinnot. Keijunkukkien erityisyys piilee kuitenkin nimenomaan niiden lehdissä, jotka voivat olla lajikkeesta riippuen esimerkiksi tummanpurppuraiset tai oranssinpunaiset. Toisaalta rakastan rönsytiarelloja, mutta niitä en ole aikoihin löytänyt mistään. Vanhempieni luokse istutin niitä joskus vuosikausia sitten, ja ne ovat siitä asti olleet yksiä lempikasveistani. Oikeastaan voisinkin hakea vanhempieni luota tiarellan jakopaloja välipihalle. Eipähän menisi reunuskasveihin penninpyörylääkään. (Polttoainekuluja ei lasketa, koska kävisin minä toki vanhempieni luona muutenkin.)

Etualalla vasemmalla keijunkukkaa 'Palace Purple' vanhalla kodillamme kesällä 2022.

Välipihan ja takapihan välimaastossa on syreeni, jonka juurelle istutin viime vuonna kevättähteä 'Rosea'. Kaksisataaneljäkymmentä kukkasipulia ei aivan riittänyt täyteen kehään, joten ensi syksynä on metsästettävä ja istutettava lisää kevättähtiä. Johonkin syreenin ja välipihan laattojen lähettyville istutin myös jokusen 'Pink Surprise' helmililjan. Minulla oli syksyllä kauhea vimma istutella kukkasipuleita pitkin nurmikkoa, joten niitä päätyi vähän sinne ja tänne. Onneksi niiden siirto ei ole ihan mahdoton homma, jos paikkavalinnat osoittautuvat kehnoiksi.

Välipihan syreeni kukassa 9.6.2024

Välipihalla talon seinää vasten kasvava villiviini olisi tarkoitus siirtää jossain vaiheessa muualle. Se on kyllä kaunis, mutta emme halua ottaa riskejä antamalla kasvien kasvaa talon seinustalla. Vielä en ole keksinyt köynnökselle uutta paikkaa, mutta eiköhän sellainen aikanaan löydy. Jos ei kotipihasta, niin sitten mökiltä. Kenties sen voisi istuttaa kana-aitauksen vierelle.

Tässä kesällä 2023 otetussa kuvassa villiviini näkyy vasemmalla.

 Näitä kuvia katsellessa aloin pohtimaan, mahtuisiko välipihan syreenin ja takapihan mattotelineen välille myöskin jokin istutus. Oli pakko vetää saappaat jalkaan ja käydä ihan paikan päällä pähkäilemässä asiaa. Erittäin epäluotettavan askelmittani perusteella väliin jää viitisen metriä tilaa. Siihenhän mahtuu oikein hyvin istuttamaan vaikka mitä! Pääroolissa voisi olla jokin pensas, jonka kaveriksi voisi istuttaa perennoja. Vai olisiko tässä paikka kodittomille ruusuille? Voisin siirtää takapihan kukkapenkin ruusutkin tähän, sillä en ole aivan tyytyväinen niiden sijaintiin. Samalla takapenkin kukkapenkin kiven vierestä vapautuisi tilaa haaveilemilleni kivikkokasveille. Nyt ajatukset alkavat lähteä sen verran pahasti laukalle, että on ehkä parasta jättää postaus tähän. Saatan siis joutua tekemään erillisen postauksen takapihan kukkapenkin uusista suunnitelmista.

Unelmarikasta viikkoa!

Heinäkuun alun puutarha

Viime postauksessa harmittelinkin, miten en ole ehtinyt päivittämään blogiani. Kerroin silloin, että minulla oli jopa kesken heinäkuun alussa aloittamani postaus. Päätin samantien viimeistellä postauksen, ja tässäpä se nyt olisi. Palataan siis viimekertaista postaustakin kauemmas menneisyyteen, ihan heinäkuun alkuun.

 Jo kesäkuun loppupuoliskolla kotipihan puutarhakierrokset olivat jääneet vähiin. Aamuisin olin kiirehtinyt mökille päästämään kanat kopista aitaukseen ja puuhailin siellä sitten tovin ennen töihin menoa. Työpäivien aikana jalkani turposivat niin, että töiden jälkeen oli pakko nostaa jalat ylös ja löhötä sohvalla. Sitten olikin jo aika käväistä mökillä laittamassa kanat yöpuulle ja kastella siellä kasvit. Aikaa ja voimia kotipihalle ei siis ollut.

Kuukauden vaihduttua kesäkuusta heinäkuuksi tein lopulta kameran kanssa kierroksen puutarhassa. Rikkaruohot rehottivat joka puolella, mutta niiden sijaan keskityin ihailemaan kukkia. Tässä kuvasatoa heinäkuun ensimmäisen päivän puutarhakierrokselta.

Hurmaava pioni 'Mother's Choice'

 

Pioni 'Mother's Choice' kukki ihanasti Raparperipolun päässä. Vaikkei sillä ollut tukea se pysyi yllättävän hyvin pystyssä.

Toinen pionikaunotar 'Duchesse de Nemours'

 

'Duchesse de Nemours' pioni puolestaan tarvitsisi ehdottomasti tuen. Sen kukkavarret nuokkuivat vieruskasvien päällä ja miltei maata pitkin.

Loistotädyke osoittautua hankalaksi kuvata.

 

Ihanat loistotädykkeet olivat kuun alussa upeimmillaan. Rakastan niiden siroutta ja kukkien sinistä sävyä. Näitä taidan haluta mökillekin.

Edessä verikurjenpolvi 'Album', taustalla loistotädykkeet ja roosahtavat ruohosipulin kukat

Verikurjenpolvi 'Album' alkaa vallata vähän liikaa Uudenkuun penkkiä. Sitä olisi syytä jakaa. Suloiset särkyneetsydämet jäävät sen alle miltei piiloon. Piikkiputkea 'Blue Hobbit' ei puolestaan näy sen alta lainkaan.

Särkynytsydän 'Alba' on herkän kaunis. Sitäkin tahdon mökille.

 
Kullero 'New Moon' jaksoi kukkia ilahduttavan kauan. Tätäkin ajattelin istuttaa myös mökille, jos vain löydän saman lajikkeen taimia. Keltaisen sävyistä tämmöinen vaalea on suosikkini.

Tarhakullero 'New Moon' näyttää tässä kuvassa todellistakin vaaleammalta.

Mansikoissa oli heinäkuun alussa lupaavasti raakileita. Kastelin niitä helteiden aikaan satunnaisesti, jotteivat ne kuivuisi vaan maistuisivat mehukkailta. En tiedä, miten paljon kastelu vaikutti asiaan, mutta tänä kesänä oman pihan mansikat ovat olleet erityisen makeita ja voittavat mennentullen kaupasta tai torilta ostetut marjat.

Ruusupenkin reunuskasvina kasvaa mansikkaa 'Polka'.

Tällaisissa tunnelmissa sujui heinäkuun ensimmäisen päivän puutarhakierros. Ehkäpä teen tänään uuden puutarhakierroksen kameran kanssa. Viime viikolla kitkin vähän rikkaruohoja ja mielessäni alkoi muodostua uusia suunnitelmia muun muassa Liljapenkin sekä Uudenkuun penkin suhteen. Ehkäpä saan ne toteutettua ennen kuin kuukausi jälleen vaihtuu. Otan ainakin tavaksi tehdä joka päivä puutarhakierroksen kotipihalla.

Mukavaa heinäkuun viimeistä viikkoa!
(kuvassa kuunlilja 'Patriot')

Daaliahankintoja

Lupasin esitellä ostamani daaliat. Ne tahtoivat ihan väkisin hypätä ostoskärryihini, kun olin ruokaostoksilla Prismassa. Eihän sellaisille söpöläisille raaskinut sanoa ei..

Olen viime aikoina tykästynyt violettiin taipuviin kukkiin, ja sen huomaa myös daaliavalinnoistani. Koska en meinannut osata valita suosikkejani muutamien eri daalioiden väliltä, päätin valita sellaisia, jotka on nimetty jonkun paikan mukaan.

Berliini

Tämä daalia muistuttaa vuosien takaisesta
vierailustani Edinburghissa.

Wittem sijaitsee Hollannissa. 

Paikkakuntien kaveriksi valitsin vielä yhden pojan. Olin ehtinyt ihastella 'Blue Boy'ta aiemmin nettikauppojen sivuilla, joten se oli ehdottomasti otettava mukaan. 

Sininen poika

Istutimme eilen tyttäreni kanssa daalioiden mukulat yhteen isoon ruukkuun, jonka hommasin niille ihan varta vasten. Aion laittaa sen kesällä etupihalle ulko-ovemme läheisyyteen. Nyt vaan toivotaan, että daaliat lähtevät hyvin kasvuun!

Ostokseni eivät jääneet ihan pelkästään daalioihin, vaan ostin myös yhden särkyneensydämen, joka päätynee vanhempieni pihaan. Jos se menestyy hyvin, niitä voisi myöhemmin hankkia lisääkin.

Särkynytsydän on herkällä tavalla kaunis. 

Tunnelmallista tiistaita!

P.S. Vielä ehdit osallistua arvontaan.