Homma hanskassa, hanska hukassa eli lapasesta lähti taas

Kävin pari päivää sitten lenkillä ja hukkasin toisen hanskani (oikeastaan kyseessä oli lapanen, mutta ei nyt takerruta lillukanvarsiin). Huomattuani käsineen pudonneen taskustani, palasin samaa reittiä takaisin, mutta lapasta ei löytynyt. Tapahtuneesta viisastuneena jätin Hankkijalla käydessäni (toiset) lapaset autoon. Ehkä juuri siksi homma lähti pahasti lapasesta.

Tarkoitus oli ostaa pari daalian juurakkoa. No arvaahan sen, miten siinä kävi. Palataanpa kuitenkin hetkeksi ajassa taaksepäin. Tämä ei nimittäin ollut suinkaan kevään ensimmäinen hairahdukseni.

Nämä siemenet tilasin Exotic Gardenilta useampi viikko sitten.

Unikkokuumeen iskiessä on saatava unikonsiemeniä. Oopiumiunikko 'Bread Seed Poppy' ja silkkiunikko 'Mother of Pearl' valikoituivat hempeän värinsä vuoksi. 'Lilac Pompom' taas päätyi ostoskoriin, koska olen koittanut kasvattaa sitä ennenkin, mutten jostain syystä onnistunut siinä. Nyt en enää muista, kuolivatko taimet vai enkö saanut siemeniä lainkaan itämään. Jospa tällä kertaa onnistuisin. Kasvien nimiasiat muuten jäävät usein vaivaamaan minua. 'Lilac Pompom' on siemenpussin perusteella suomeksi pelkkä unikko, mutta ruotsiksi fjädervallmo eli suomennettuna sulkaunikko. Jollain sivustolla sitä sanottiin pioniunikoksi. Tällaiset asiat jäävät vaivaamaan mieltäni, vaikkei niillä nyt niin suurta vaikutusta elämääni olekaan. En kuitenkaan haluaisi jakaa blogissani virheellistä tietoa.

Prismasta tarttuu miltei joka ostosreissulla mukaan jotain puutarha-aiheista.

Yllä olevan kuvan juurakot, sipulit ja siemenet on ostettu useammalla eri ruokaostosreissulla. Daalia 'Edinburgh' kukki niin upeasti viime kesänä, että halusin ostaa sitä uudelleen. Edellinen juurakko jäi syksyllä paleltumaan vanhan asuntomme pihaan. Daalia 'Stolze von Berlin' jatkaa samaa kaupunkiteemaa. Sitäkin minulla on ollut joskus muinoin. Oikeastaan olisin halunnut mieluummin jonkun muun daalian, mutta Prisman valikoimassa ei ollut montaa minun makuuni olevaa lajiketta. Lilja 'Altari' saa kunnian olla ensimmäinen uuteen kotiimme hankkimani lilja. Liljoissakin Prisman valikoima oli aika suppea. Herneen 'Blauwschokker' siementen ostosta syytän täysin Hiidenkiven puutarhan Minnaa. Menikin esittelemään moisen houkutuksen blogissaan. :D

Daalia 'Edinburgh' näytti viime syyskuussa tältä.

Sitten päästäänkin takaisin tähän päivään. Huomasin netistä, että daalian juurakot ovat rantautuneet myös Hankkijan hyllylle, joten suuntasin sinne kaupungilla käydessäni. Daalioillehan minulla on ihan oikeasti tarvista, sillä jätin syksyllä uuden kotimme pihaan kaivamani kukkapenkin etuosaan tyhjää tilaa istuttaakseni siihen kesällä daalioita peittämään kevätkukkijoiden lehdet taakseen. Siihen ei vain ehkä mahdu ihan näin montaa daaliaa... On siis kaivettava lisää kukkapenkkejä, hih.

Hankkijalta ostin daaliakaunottaret 'Créme de Cassis', 'Anne Marie' & 'Otto's Thrill'.

Daalioiden lisäksi myös liljojen sipulit olivat tulleet myyntiin. Liljat olivat aiemmin lempikukkiani. Nykyään en osaa nimetä yhtä ainoaa suosikkia, mutta toki liljat ovat ansainneet paikkansa puutarhassani. Hankkijalla oli kaiken lisäksi monia minua miellyttäviä liljoja. Siispä ostin liljat 'Pink Flight', 'Bentley' ja 'Tiger Edition'. Liljoille en ole vielä miettinyt tarkkaa paikkaa pihaltamme. Uusi kukkapenkki niille on joka tapauksessa perustettava. Mitähän istuttaisin niiden kaveriksi?

Valitsemissani liljoissa on ihania vaaleanpunaisen sävyjä.

 Gladiolusten eli miekkaliljojen kohdalla tunsin ristiriitaisia tunteita. Järki sanoi, että liljoissa ja daalioissa oli jo riittämiin, eivätkä aiemmat gladiolukseni ole edes aina ehtineet kukkia. Järjetön kuitenkin muistutti, että loppukesästä katuisin, jos en nyt hankkisi miekkaliljoja. Niinpä tein päätöksen, jota voi mielestäni kutsua kompromissiksi. Ostin ainoastaan kaksi pussia gladiolusten sipuleita.

Hempeänsävyinen 'Milka' valikoitui tummanpuhuvan 'Belle de Nuit' -gladioluksen kaveriksi.

Siemenosastokin oli koluttava jälleen kerran läpi. Mukaan nappasin pillisipulin 'White Lisbon', lehtikaalit 'Half Tall' ja 'Scarlet' sekä sinisievikin erikoisenvärisen lajikkeen 'Penny Black'. Ihastuin sinisievikkiin viime kesänä, sillä sen perinteinen sininen versio kukki runsaasti ja väsymättä mökkini hyötytarhan laidalla. Jospa 'Penny Black' olisi yhtä innokas kukkimaan.

Jokohan siemenostokset alkaisivat riittää?

Ruukkunarsissitkin näyttävät tulleen jo myyntiin. Niitä en sentään vielä ole ostanut. Josko malttaisin jonkun viikon, ennen kuin alan laitella ulos ruukkuistutuksia.

Onko muihinkin iskenyt yhtä paha tai jopa pahempi keväthöperyys?

Kukkia ojan varrelle

Taisin joskus viimevuotisessa kirjoituksessani mainita, että olen vähitellen kaivellut mökin ojia auki. Tosin vain pienen pieniä ojia, jotka kulkevat alueella, jonne nyt olen tehnyt puutarhaa. Tontin metsäisemmällä alueella, josta on tosin kaadettu puut pois, on suurempia ojia, joiden kaivamisesta ei käsipelillä tulisi mitään.

 

Kaivamani ojat ovat varsin vaatimattoman näköisiä,
mutta niidenkin kaivaminen oli raskausmahan kanssa rankkaa.

 
Pieniä ojia kulkee vanhassa pässitarhassa, jonne viime vuonna aloin tekemään hyötytarhaa, sekä pässitarhan vierellä, jonne aloittelin kukkatarhaa. Kukkatarhan puolen ojiin en viime kesänä ehtinyt koskemaan. Hyötytarhan reunalta kaivoin kuitenkin yhden ojanpätkän auki ja aloittelin kaivamaan toista. Edistys oli todella hidasta, mutta pienikin pätkä on aina eteenpäin. Mökkipuutarha on minulle projekti, jota en halua suuremmin aikatauluttaa, sillä mökki on minulle paikka, jonne tulen lepuuttamaan sieluani.

Pienempi, valmiiksi kaivamani oja ja sen vierelle aloittamani kukkapenkki

Ojien pohjalta kaivamaani mutaa käytin ojan vierelle rakentamiini kukkapenkkeihin. Voi olla, että sekaan olisi ollut hyvä laittaa hiekkaa. Ehkä ensi kesän projektien kohdalla teen niin, sillä ojien kaivaminen ja uusien istutusalueiden luominen jatkunee heti, kun lumet ja maa sulavat riittävästi.

 

Hahmottelin tähän kuvaan oranssilla ojalle kulkevan polun ja sinisellä ojat.

 
Ensimmäinen ojanvierusistutus on ehkä vilahdellut blogini kuvissa jo aiemmin, mutten ole vielä esitellyt sitä kunnolla. Ojalle vie polku hyötytarhan hedelmäpuiden vierestä. Ojan toiselle puolelle olen tehnyt istutuksen kasveilla, joiden pitäisi viihtyä kosteassa. Hyötytarhalta päin katsottuna oikeassa reunassa kasvaa korallikeijunkukkia ja niiden takana haltiankukkia 'Twilight'. Haltiankukkien vasemmalle puolelle istutin tarhakellukkaa 'Nonna'. Niiden vierelle istutin kuunliljoja 'Dream Queen' sekä yhden 'Frances Williams' kuunliljan, joka oli kasvanut minulla ruukussa jo useamman vuoden.

 

Ojanvieruspenkki hyötytarhalta päin kuvattuna heinäkuussa 2022

 
Aivan penkin vasempaan reunaan olen istuttanut vanhasta kodistamme jakamiani loistokurjenmiekkoja 'Concord Crush'. Niiden ja kuunliljojen väliin penkin takaosaan jäi vielä tyhjää tilaa. Ajattelin istuttaa siihen lisää joko kuunliljoja tai kurjenmiekkoja, mutta viime kesän loppupuolella ei löytynyt enää mitään kivoja lajikkeita. Ajattelin joko kuunliljoja, joiden lehdissä on valkeat reunat (esim. 'Patriot' tai 'Victory') tai jotain perussinisestä poikkeavaa kurjenmiekkaa, kuten laventelinroosaa 'Pink Parfait' -lajiketta tai monisävyistä 'Sugar Rush' -lajiketta.

 

Sama kukkapenkki hieman eri kuvakulmasta

 
 Jälkikäteen ajateltuna istutus saattaisi ehkä olla näyttävämpi, jos se koostuisi vain parista eri kasvilajista. No, tuleepahan nyt testattua kerralla useamman lajin viihtyvyys tuolla paikalla. Muutoksia voi tehdä myöhemmin, jos siltä rupeaa tuntumaan. Tilaahan tuolla on vaikka kuinka monelle ojanvierusistutukselle, kunhan ojat on kaiveltu kokonaan auki.

 

Haltiankukalla 'Twilight' on mielestäni kauniinväriset ja -muotoiset lehdet.

Koitin valikoida penkkiin kasveja, joilla on erimuotoiset ja -väriset lehdet. Tummalehtinen haltiankukka tuo kivan kontrastin korallikeijunkukkien ja tarhakellukoiden kirkkaan vihreille lehdille.

 

Tarhakellukan 'Nonna' lehdet ovat kirkkaanvihreät ja kukinnon pitäisi olla oranssi.

 
Kuten monen muunkin tämän istutuksen kasvin, myös kuunliljojen arvo tulee erityisesti niiden näyttävistä lehdistä. Kuunliljat sopivat mielestäni yleensäkin hyvin esimerkiksi kukkapenkin reunuskasveiksi, sillä näyttävyydestään huolimatta ne rauhoittavat näkymää ja kehystävät kauniisti muita kasveja.
 

Kuunlilja 'Dream Queen'

Päädyin kuunliljaan 'Dream Queen' lopulta sen nimen vuoksi, mutta sen lehdet sattuivat sopivan hauskaksi yhteen vanhan 'Frances Williams' -kuunliljan kanssa. Molemmissa on samoja vihreän sävyjä, mutta Dream Queenissa lehtien väritys on päinvastaisesti kuin Frances Williamsissa.

Kuunlilja 'Frances Williams'

Ojan hyötytarhan puoleiselle vierustalle aloittelin elokuussa vähän kukkaisampaa, angervopenkki-nimellä kulkevaa istutusta. (Nimi saattanee muuttua ajan myötä, kunhan penkki saa lopullisen muotonsa.) Siihen istutin jaloangervoja 'Younique White' ja 'Ruby Red'. Niiden seuraan istutin myös vanhalta kotipihalta tuomani jaloangervot, joista toinen on mahdollisesti ihanan hattaraisen vaaleanpunainen 'Look at Me' ja toinen jokin nimetön, punainen yksilö. Kumpikaan ei viime kesänä kukkinut, sillä vanhalla kodillamme ne olivat jääneet pahasti muiden kasvien jalkoihin. Toivon, että uudessa isututuspaikassaan ne pääsevät kukoistamaan! Angervopenkki sijaitsee kahden ojan risteyksessä, joista pienemmän kaivoin siis viime kesänä auki ja suuremman kaivamista ehdin vähän aloitella.

 

En näköjään ole ottanut angervopenkistä lainkaan kuvaa,
mutta ympyröin kyseisen penkin sijainnin tähän kuvaan punaisella.

 

Pienemmälle ojalle vievän polun toiselle puolelle istutin pari amerikankarpaloa. Ne ehtivät kuivahtaa aika pahasti ennen istutusta, mutta jospa ne olisivat vielä hengissä.

 

Toivottavasti amerikankarpalot 'Pilgrim' näyttävät ensi kesänä paremmilta kuin tässä kuvassa.

 
Muistan, miten kesällä koko vanha pässitarhan alue tuntui melkoiselta ryteiköltä, mutta kuvia katsellessa paikka näyttää vain ihanan vehreältä. Ja onhan tuonne muodostunut suloinen polku ja muutama istutuskin. Jatkossa aion useammin pysähtyä ihastelemaan näkymiä muutenkin kuin kameran kautta ja pyrin nauttimaan niistä takertumatta keskeneräisyyteen. Eihän maailma koskaan ole valmis!

 

Näitä näkymiä alkaa olla ikävä.
Tämä kuva on otettu ojan takaa hyötytarhaa kohti.

 Kävin mökillä pari päivää sitten. Näkymät olivat silloinkin kauniit, vaikkakin tyystin erilaiset kuin yllä olevissa kuvissa. Joka paikka oli valkeiden nietosten peitossa. Tietä ei ole aurattu emmekä ole käyneet kolaamassa pihaa sitten alkutalven, joten välillä upposin polvia myöten hankeen. Onneksi valitsin hedelmäpuille korkeinta verkkoa, mitä kaupasta löysin, sillä se on pitänyt puut suojassa nälkäisiltä eläimiltä, vaikken ole käynyt tallomassa lunta puiden ympäriltä matalammaksi.

 

Hedelmäpuut ovat vielä hyvässä suojassa.
Ojat ja niiden viereiset istutukset ovat jossain tuolla oikealla lumen alla piilossa.

Ensi kerralla taidan lähteä suksilla. Joku on hiihtänyt mökkitietämme pitkin tontin takana olevaan metsikköön. Latu on ilmestynyt sinne aiempinakin talvina ja tarkoitukseni on ollut käydä katsomassa, minne se johtaa. Ehkäpä tänä talvena saan viimein toteutettua aikeeni!

 

Latu kutsuu suksimaan kuuseen tai ainakin syvemmälle metsään.

Hurjaa ja aika ihanaa ajatella, että mahdollisesti jo kuukauden kuluttua täälläkin näkyy paljasta maata, piippoja ja ehkä ensimmäisiä nuppujakin. Onneksi intouduin syksyllä istuttamaan kukkasipuleita sekä kotipihaamme että mökille, vaikka se silloin hieman tuntuikin hullun hommalta. Toivottavasti hullun hommat palkitaan kukkasin!

 

Viimekeväisen krookuksen myötä toivotan ihanaa kevään odotusta!

Alkuvuoden kylvöt

Tänä vuonna aloitin kylvöt poikkeuksellisesti vasta helmikuussa, tarkemmin sanottuna yhdestoista päivä. Piti aloittaa jo kymmenes päivä, mutta olin illalla niin väsynyt, etten jaksanutkaan.

Kylvöissä ei vielä ole juuri kuvattavaa,
joten kuvitan jutun kukkakimppujen kuvilla.

 

Tänä vuonna päätin tilaa säästääkseni kokeilla kylvöjä puolikkaisiin vessapaperin hylsyihin. Ajatus on, että taimien kasvaessa ne olisi helppo siirtää ensin kokonaisiin vessapaperin hylsyihin ja vasta myöhemmin tarvittaessa isompiin ruukkuihin. En tiedä, onko kokeilussani mitään järkeä, mutta se selviää aikanaan.

 

Hankin myös elämäni ensimmäiset altakastelumatot. Koitan niistäkin kertoa tarkemmin käyttökokemuksiani, kunhan kokemusta ehtii ensin vähän kertymään. Ennen kylvöjen itämistä kastelua on tehtävä sekä maton kautta että suoraan multaan, joten ihan esikasvatuksen alkuvaiheeseen matto ei tuo etua. Kunhan kylvöt alkavat orastaa ja pelkkä maton kastelu riittää, maton hyöty alkanee näkyä. Tällä hetkellä vasta pari kasvia on itänyt, joten joudun vielä kastelemaan suurinta osaa kylvöistä maton lisäksi myös mullalle.

Aloitin kylvöt aiempina kesinä omista taimista keräämistäni paprikan ja chilin siemenistä. Kumpikaan ei ole vielä itänyt. Paprikaa kylvin kahteen hylsyyn ja chiliä yhteen, molempia kaksi siementä per hylsy. Koitan nyt pitää kylvöjen ja taimien määrän oikeasti kohtuullisena. Tarkoitus on jättää kasvamaan vain yksi taimi per hylsy.

Lisäksi kylvin muutamia yrttejä eli maustemeiramia, persiljaa ja ruohosipulia. Kylvin jokaista vain yhteen hylsyyn. Siemeniä laitoin tosin runsaasti, sillä ne ovat jo todella vanhoja, joten itävyydestäkään ei ollut suuria takuita. Ruohosipuli ja maustemeirami ovat ilokseni itäneet.

 

Ruohosipuli ja maustemeirami kuvattuna 27.2.2023
Molemmat ovat kasvaneet tuosta hitaasti, mutta varmasti.

 
Vaikka tänä vuonna päätin pysytellä oikein kohtuudessa kylvöjen suhteen, olen jo lipsunut suunnitelmastani ostamalla uusia siemeniä. Yrttien osalta päädyin ostamaan sitruunamelissan ja timjamin siemeniä. Huomaan hankkivani nykyiseen kotiimme samoja kasveja, joita minulla kasvoi vanhalla kodillamme. Alkuun ajattelin, että on kiva päästä aloittamaan puutarhan laittaminen niin sanotusti alusta ja tehdä aivan uusia kasvivalintoja, mutta niin vain vanhat tutut tuntuvat kuitenkin kovin kutsuvilta. No, eiköhän tähän pihaan mahtune sekä uusia että vanhoja tuttavuuksia.

 

Sitruunamelissa ja timjami ovat suosikkejani tuoksunsa vuoksi.

Sitruunamelissa ja timjami pääsivät eilen multiin muutamien muiden siementen kanssa. Niistä kerron myöhemmin tarkemmin, kunhan olen saanut kaikki maaliskylvöt tehtyä. On muuten mennyt hurjaa vauhtia tämä alkuvuosi, nyt jo maaliskuu! Kevään haistaa jo ilmassa ja tuntee auringon lämpönä poskilla. Mieleni palaa väkisinkin syksyllä istuttamiini kukkasipuleihin ja alan toden teolla haaveilla kevään ensimmäisistä piipoista. Tekee mieleni ottaa syksyllä istuttamieni sipulien pussit esiin ja muistella, mitä kaikkea tulikaan istutettua. Ehkä niistä syntyy jopa blogikirjoituskin, jos oikein innostun.

Loppuun vielä itsellenikin seurailtavaksi kylvöluettelo 2023:

11. helmikuuta

paprika Capsicum annuum (punainen, omasta siemenestä)

chili Capsicum annuum (punainen, omasta siemenestä)

maustemeirami Origanum majorana

ruohosipuli Allium schoenoprasum (omasta siemenestä)

 

Tuolla jossain lumen alla kukkasipulini piileksivät.
Toivon niille menestystä ja sinulle toiveikasta päivää!