Siemenkömmähdys ja taimikuulumisia

Olen nyt useampana päivänä peräkkäin käynyt mökillä haaveilemassa, suunnittelemassa ja vähän puuhailemassakin. Tällä hetkellä puuhailu on tosin pääosin pelkkää lumien kolaamista ja lapioimista, varsinaisiin puutarhahommiin ei vielä pääse. Tänään kävin myös mökin sisällä hakemassa rullamitan ja henkareita sekä tarkistamassa sisätilojen yleiskunnon. En oikein tiennyt, itkeäkö vaiko nauraa, kun katseeni osui mökin pöydällä lojuviin siemenpussukoihin. Ratkesipa sekin arvoitus, minne kauan etsimäni ruiskaunokin siemenet olivat kadonneet.

 

Mökiltä löytyi yhteensä 39 siemenpussia, joista 18 on täysin avaamattomia.

 
Jaahas, no eipä auta kuin testata, vieläkö siemenet itävät. Talvi kylmässä mökissä on tuskin tehnyt siemenille hyvää, mutta toivotaan, että edes jotkut niistä olisivat itämiskelpoisia. Toisaalta ainakin sellaisten lajien luulisi selvinneen, jotka leviävät näillä leveysasteilla itsestäänkin siementämällä.

 

Taimilleni kuuluu puolestaan pääosin hyvää.
Kuvassa etualalla päivänsineä ja kelloköynnöstä

 
Köynnökset ovat hujahtaneet jo sen verran pituutta, että laitoin niille tukikepit. Osa sai tuekseen jonkin aikaa sitten omenapuusta leikkaamiani oksia. Kelloköynnökset kaipaisivat jo latvomista. Taidanpa napsaista latvat samantien poikki. Samalla ajattelin kokeilla, saisinko latvat juurtumaan. Siten saisin lisää kelloköynnöksen taimia.

 

Koulin eilen viimeiset tomaatin 'Tiny Tim' taimet vessapaperihylsyihin.

 Suurin osa tomaatin taimista voi hyvin. Taimien välillä on kuitenkin suuria kokoeroja. Aiemmin koulitut taimet ovat huomattavasti isompia kuin vasta koulitut. Parhaiten tuntuu kasvaneen minikasvihuoneessa kasvilampun alla oleskelevat taimet.

 

Minikasvihuoneessa on jo näin isoja taimia.

 Pensasköynnöskrassit 'Jewel Cherry Rose' ovat kyllä kasvaneet, mutta niitä vaivaavat jotkin pienet öttiäiset. Olen koittanut tuhota öttiäisiä käsin ja nyt suihkutin köynnöskrassin lehdet vedellä. Muissa kasveissa en ole toistaiseksi huomannut ötököiden jälkiä, vaikka harsosääskiäkin täällä lentelee. Niitä on jäänyt kiitettävästi kiinni kelta-ansoihin, noita pienempiä ötököitä en ole ainakaan huomannut ansoissa.

 

Valitettavasti en saa kamerallani tämän tarkempaa kuvaa.
Nuo pienet vaaleat pötkylät ovat ötököitä.

Toivottavasti köynnöskrassit jaksavat kasvaa tuholaisista huolimatta. Tai mikä vielä parempaa, jospa tuholaisista päästäisiin eroon.

 

Tähän asti köynnöskrassit ovat onneksi kasvaneet ihan mukavasti.

 

Maaliskuun kylvöt ovat lähteneet hyvin itämään. Ainoastaan kiinanasteri odotuttaa vielä. Pieniä taimivauvoja alkaa olla jo mukavasti. Miten ihanaa, jos ne kaikki selviävät kukkaan tai satoon asti!

 

Isotsinnian alut kurkottavat kohti aurinkoa.

Olen myös istuttanut vähän liljoja, gladioluksia, hollanninkurjenmiekkoja sekä daalian. Niistä kurjenmiekat ovat jo lähteneet kasvuun.

 

Hollanninkurjenmiekan 'Carmen' ihanan heleänvihreä kärki pilkistää mullasta.

 Seuraavaksi rupean käymään läpi mökillä talvehtineita siemenpusseja. Pitäkää peukkuja, että edes jotkut siemenistä olisivat vielä elossa!

 

Tämänkin ihanan 'Peach Melba' -köynnöskrassin siemenet löytyivät mökiltä.
Jospa ne vielä itäisivät!

Helmikuun kylvöt

Aloitin helmikuun kylvöt tomaateilla. Alunperin ajattelin kylvää kuutta eri lajiketta, mutta jotenkin tulin kylvöhetkellä toisiin aatoksiin ja kylvin pelkästään yhtä lajiketta. Lajikkeeksi valikoitui sattumalta 'Tiny Tim', sitä kun ehdin jo kylvää ensimmäiseen ruukkuun ennen mielenmuutostani. Ajattelin, että koska yleensä aina menetän joitakin tomaatintaimia esikasvatusvaiheessa, on parempi kylvää vain yhtä lajiketta, niin en todennäköisesti menetä kaikkia saman lajikkeen taimia. Nyt en ole yhtään varma, oliko ajatuksenkulussani mitään järkeä, mutta mennään nyt tällä tyylillä tämä vuosi.

Ehdin viime viikolla koulimaan osan tomaattivauvoista (etualalla),
osa odottaa vielä koulintaa (taka-alalla).

 

Helmikuussa kylvin myös miljoonakelloa, päivänsineä ja koe-erän pensasköynnöskrassia 'Jewel Cherry Rose'. Miljoonakellon siemenet ovat vuosia vanhoja, omista kukista kerättyjä. Ne eivät ole vielä itäneet, enkä ihmettele, vaikkeivat ne itäisi lainkaan. Päivänsinet ja köynnöskrassit sen sijaan ovat itäneet, ja olen myös koulinut ne jo isompiin ruukkuihin.

Päiväsinet näyttävät nyt tältä. Kuvan oton jälkeen sain irroteltua
vasemmanpuolimmaisen taimen lehtiin kiinni jääneet siemenenkuoret pois.

Kylvin pensasköynnöskrassia pienen erän jo nyt, vaikka sen esikasvatus suositellaan aloitettavan vasta huhti-toukokuussa. Haluan nähdä ennen kesää, minkä väriset kukat kyseisellä lajikkeella on. Aikomukseni on istuttaa niitä mökin hyötytarhan kukkapenkkiin, johon on tarkoitus tulla sinisiä ja vaaleanpunaisia kukkia. 'Jewel Cherry Rose' -köynnöskrassin kukkien luvataan olevan "kirsikanpinkit", mutta jotenkin vähän epäilen, että ne kuitenkin taittavat enemmän tavalliseen punaiseen tai oranssiin. Saas nähdä!

Nämä köynnöskrassin taimet kasvavat maata kohti.
Kuvan ulkopuolelle jäänyt taimi kasvaa puolestaan tanakasti ylöspäin.

 

Unohdin tehdä tammikuun kylvöpostaukseen perinteisen kylvölistan, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Eli tässäpä listaus alkuvuoden kylvöistäni, olkaa hyvät!

Kylvöt 2025

12.1.
persija Petroselinum crispum 'Bravour'
vihanneskrassi Lepidum sativum
sitruunamelissa Melissa officinalis
timjami Thymus vulgaris
tähkälaventeli Lavandula angustifolia

19.1.
paprika Capsicum annuum 'California Wonder'
paprika Capsicum annuum (punainen, omista siemenistä)
chili Capsicum annuum (punainen, omista siemenistä)
kelloköynnös Cobaea scandens

4.2.
tomaatti Solanum lycopersicum 'Tiny Tim'

10.2.
miljoonakello Calibrachoa (vaaleanpunainen, omista siemenistä)

11.2.
päivänsini Ipomoea tricolor
pensasköynnöskrassi Tropaeolum majus nanum 'Jewel Cherry Rose'

Muun muassa nämä siemenet odottelevat vielä kylvämistä.

Jos suinkin ehdin, aloittelen tänään maaliskuun kylvöjä. Niitä onkin luvassa vähän enemmän, tosin saatan jättää osan huhtikuulle.

Mainiota maaliskuuta!
(kuvassa köynnöskrassi 'Peach Melba' viime vuodelta)

Suunnitelmia etupihalle

Kerroin aiemmin etupihan kukkapenkin viimevuotisista muutoksista. Tänä kesänä kukkapenkki saanee pysytellä omissa oloissaan jokavuotisia hoitotoimenpiteitä lukuunottamatta. Syksyllä istutan vain lisää kukkasipuleita, ainakin krookuksia viime vuonna istuttamieni tarha-alpien viereen.

Nämä 7.5.2024 kuvatut kukat ovat joko krookusta 'Romance' tai 'Cream Beauty'.

Kukkapenkin sijaan olen suunnitellut kesäkukkaistutuksia. Viime vuonna etupihalla oli enimmäkseen sinisen ja vaaleanpunaisen sävyisiä kukkia, mutta tänä vuonna aion laittaa keltaista. Totesin, että koska etupihaa hallitsee keltainen kukkapenkki, keltaiset kesäkukkaistutukset sopivat sinne parhaiten. Ne myös erottuvat hyvin talon punaisia seiniä vasten.

Viime kesänä parvekelaatikossa oli violetinsävyisiä orvokkeja.

Seinällä olevaan parvekelaatikkoon aion jälleen istuttaa orvokkeja. Ne kukkivat koko kesän, pärjäävät vähällä hoidolla, ovat edullisia ja näyttävät ihanilta. Täydellisiä kesäkukkia siis!

Tänä kesänä parvekelaatikkoon päätynee violetin sijaan keltaisia orvokkeja.
Nämä orvokit sain viime kesänä tyttäreltäni.

 

"Pääoven" vierelle amppeliin laitan joko köynnöskrassia, orvokkia tai miljoonakelloa. Tällä hetkellä olen kallistumassa köynnöskrassin puolelle. Pitää vain valita sopivan lyhytkasvuinen lajike, jotteivat versot roiku ihan maassa asti.

Viime kesänä pensasköynnöskrassi 'Peach Melba' kasvoi Lastentarhassa
erittäin rehevästi (ja maistui hyvin kotiloille).

Pääoven luona nurkassa meillä on yleensä ollut puutarhapöytä. Saattaa olla, että joudun keksimään pöydälle uuden paikan. Haluaisin nimittäin tehdä nurkkaan isojen ruukkujen ryhmittymän.

25.7.2024 nurkassa oli tällaisia istutuksia.

Jostain syystä minua houkuttaisi istuttaa korkeaan ruukkuun jokin sitruspuu ja sen juurelle köynnöskrassia. Pidän puutarhaani enemmän perinteisemmän tyylin edustajana, johon sitrukset ja muut eksoottiset kasvit eivät mielestäni kuulu. Mikään ei kuitenkaan estä rikkomasta rajoja, jos siltä tuntuu.

Vasemmalla ruukussa maissia ja köynnöskrassia,
keskellä koristetupakkaa ja lumihiutaletta sekä oikealla verenpisaroita

Viime kesänä puutarhassamme oli ensimmäistä kertaa maissia, sillä poikamme oli kasvattanut sitä itse eskarissa. Maissi näytti tosi kivalta ruukussa, joten sitä voisi laittaa tänäkin vuonna. Tällä kertaa voisin kokeilla sen juurelle orvokkeja tai kääpiösamettikukkaa.

Mökin hyötytarhassa kasvoi kääpiösamettikukkaa kesällä 2022.

Minulla on kaksi valkoista isoa kukkaruukkua ja useampia mustia. Valkoiset ajattelin laittaa mökille, joten etupihan istutuksiin jäävät mustat ruukut. Siinä on kuitenkin se ongelma, että sekä parvekelaatikko että amppelit ovat valkoisia. Sinänsä se ei ole mikään vakava ongelma, onhan minulla aiemminkin ollut erivärisiä ruukkuja samassa ryhmässä. Ajattelin kuitenkin tänä keväänä kokeilla mustien ruukkujen maalaamista valkoisiksi. Saa nähdä, onnistuuko. Kuulisin mielelläni kokemuksia, jos joku on maalannut muovisia kukkaruukkuja.

Tällä hetkellä etupihalla on hyvinkin valkoista.

Koska kotimme on aiemmin ollut paritalo, pääovia on kaksi. Selkeyden vuoksi kutsun toista ovea tässä jutussa kakkosoveksi. Yllä olevassa kuvassa kakkosovi on kuvan keskipaikkeilla ja varsinainen pääovi näkyy oikeassa reunassa. Aiemmin mainitsemani puutarhapöytä tuoleineen voisi ehkä mahtua kakkosoven vasemmalle puolelle. Nyt talvella on vähän vaikea hahmottaa, olisiko pöytä ja tuolit sillä kohtaa pahasti tiellä. Keväällä täytyy kokeilla niitä eri paikkoihin. Onneksi niin kalusteita kuin kukkaruukkujakin pystyy siirtelemään helposti.

Tässä kuvassa näkyy vasemmalla vielä kolmas ovi,
jonka kautta tuomme muun muassa lastenrattaat ulos.

Kakkosoven vierelle aion laittaa myöskin ainakin yhden kukkaruukun. Siihen pohdin laittavani joko itse kasvatettua samettikukkaa tai sitten ostan jotain kivaa kukkaa valmiina taimina. Ihan kaikkea ei kannata suunnitella etukäteen liian tarkkaan, koska kesän tullen hullaannun kumminkin taimiostoksilla ja teen heräteostoja, joille täytyy jättää tilaa.

Viime kesänä kakkosoven vierellä oli krystanteemiruukku.

Voin hyvin kuvitella autotallin seinustalle oikein kunnon kukkaistutukset, mutta ne saattaisivat olla liiaksi tiellä. Tosin on tuossa seinustalla nytkin kaiken maailman pulkkaa ja lumikolaa, joten ehkä siinä voisi kesällä olla kukkaruukkuja. Minusta olisi ihana ripustaa seinälle muutama ruukku. Alaspäin valuvat köynnöskrassit sopisivat niihin hyvin.

Tämä seinä oikein huutaa kukkaistutuksia, eikö vain?

Myös autotallin seinää vastapäätä olevalla talon seinällä olisi mielestäni sopiva paikka kukkaruukulle. Siinä voisi olla kenties samanlainen parvekeruukku kuin tämän postauksen toisessa kuvassa. Siihenkin voisi istuttaa orvokkeja.

Parvekeruukku sopisi mielestäni kuvassa näkyvän ikkunan oikealle puolelle.

Olen ollut nyt niin paljon pelkästään sisällä ja tuijotellut aiempien vuosien kesäisiä kuvia, että minusta tuntui suorastaan hassulta astuessani eilen ulos kuvaamaan talvista maisemaa. Oloni on hieman ristiriitainen, sillä odotan kovasti kevättä, mutta toisaalta haluaisin ehtiä nauttia vielä talvestakin. Tänään kävin lyhyellä kävelyllä rauhalliseen tahtiin, mutta olo ei vielä tuntunut ihan normaalilta. Viikonloppuna minulla olisi hartaasti odotettu hevosleiri, ja tuskailen nyt, uskallanko nousta viikonloppuna ratsaille vai tekeekö se hallaa toipumiselleni. Jospa kuitenkin viimeistään ensi viikolla pääsisin taas kunnolla liikuntaharrastusten pariin!

 

Virkistävää loppuviikkoa!

Lastentarha

Perustimme lasteni kanssa lapsille ikioman Lastentarhan kolmesta pienestä lavakauluksesta. Lapset saivat valita omiin lavakauluksiinsa mieluisan värin minun maalikokoelmastani. Jokainen lapsi sai viettää kanssani rauhallista kahdenkeskeistä aikaa ensin lavakauluksen maalaamisen parissa ja myöhemmin kylvöpuuhissa. Neljättä lastaan odottavana äitinä tuntuu välillä, ettei kaiken hulinan keskellä ehdi tai jaksa antaa lapsilleen riittävästi henkilökohtaista aikaa ja huomiota, joten ainakin itse koin Lastentarhan parissa vietetyt hetket todella arvokkaiksi.

Lastentarha reunustaa "kesäkeittiötä".

Lapset saivat värin lisäksi valita laatikoihinsa itse kasvit minun siemenvalikoimastani. Nuorimmainen ei ehkä vielä ihan ymmärtänyt ideaa, mutta osoitteli kuitenkin varttia-vaille-kaksi-vuotiaan innolla muutamia siemenpussukoita. Siementen kylvö onnistui häneltäkin jo oikein hienosti. Ihan yllätyin, miten näppärästi hän sai pudotettua siemenet multaan painettuihin reikiin.

Nuorimmaisen laatikko on jaettu neljään kylvöalueeseen.

Nuorimmaisen laatikossa kasvaa  tuoksuhernettä 'Villa Roma White & Rose' (kuvassa takavasemmalla), pensasköynnöskrassia 'Peach Melba' (kuvassa etuoikealla) ja tarhakehäkukkaa 'Pink Surprise' (kuvassa etuvasemmalla). Lisäksi aion hakea laatikkoon muutaman mansikan taimen mökiltä.

Keskimmäinen halusi ehdottomasti herneitä (kuvassa etualalla) ja valitsi niiden kaveriksi sinisievikkiä, joka on yksi minunkin suosikkikesäkukistani.

Herneeksi valikoitui silpoydinherne 'Alderman'. Kuten kuvasta näkyy, ne kaipaisivat jo kipeästi tukea. Mökillä olisi sopiva tuki joutilaana, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi hakea sitä kotipihaan. Ehkäpä tänään poikkean mökillä, vaikka sadepäivä onkin. Samalla voisin hakea nuorimmaisen lootaan mansikat.

Esikoiseni päätti kylvää söpönoloisia pikkuporkkanoita 'Pariser Markt 5' (kuvassa taka-alalla) ja sirokannusruohoa 'Licilia Peach'.

 Yhdessä esikoiseni kanssa ihmettelimme sirokannusruohon pienenpieniä siemeniä, jotka takertuivat pussiin niin lujasti kiinni, ettei niitä meinannut saada sieltä pois. Odotan itsekin mielenkiinnolla sirokannusruohon kasvua, sillä se on minulle tavallaan uusi tuttavuus. Kylvin sitä kyllä viime vuonna mökille unikkojen joukkoon, mutta siskoni ollessa kitkentäapuna unohdin sirokannusruohon täysin ja kehotin siskoani kitkemään penkistä pois kaikki muut paitsi unikot. Hupsis! Jospa tällä kertaa pääsisin näkemään sirokannusruohon ihan kukassa asti.

Toivottavasti Lastentarhassa saadaan nauttia niin kukista kuin sadostakin. Ainakin pihallamme oleviin marjapensaisiin ja omenapuuhun näyttäisi olevan tulossa mukavasti satoa. Räkätit tosin ovat jo maistelleet raakoja marjoja ja ovatpa ne tainneet vierailla Lastentarhassakin, sillä jokunen pikkutaimi oli revitty irti mullasta. Onneksi viimepäivinä Lastentarha on saanut olla rauhassa.

Suloisia hetkiä viikonloppuusi!

Ensimmäinen yöpyminen mökillä

Blogipäivitykseni laahaavat pahasti jäljessä, joten saatte nyt pläjäyksen mennyttä aikaa niinkin kaukaisesta historiasta kuin reilun viikon takaa.

Juhannukselta asti olen käynyt mökillämme vähintään kaksi kertaa päivässä, mutta jostain syystä mökillä yöpyminen on jäänyt. Viime viikon maanantaina menin vihdoin lasteni kanssa mökille yöksi. Yö oli sateinen ja minun huoneeni nurkan katonrajasta vuosi vettä. Onneksi vuoto oli melko vähäistä ja sain lopulta unen tiputtelusta huolimatta. (Pitäisi saada korjattua lumien ja tikapuiden katolta putoamisesta aiheutuneet vauriot, mutta tekijää tuntuu olevan hankala löytää.) Tyttäreni näki yöllä jossain välissä painajaista ja kävi hetken pötköttämässä vieressäni ja minun piti käydä pari kertaa silittämässä häntä omassa sängyssään. Poikani sen sijaan totesi aamulla nukkuneensa oikein hyvin.

Makuuhuoneemme sijaitsevat mökin yläkerrassa. Molemmat huoneet ovat mielestäni kauniin värisiä. Minun huoneeni on vaaleansininen ja lastenhuone mintunvihreä. Huoneeni on sisustettu varsin yksinkertaisesti. Sängyn lisäksi siellä on vain kaksi seinähyllyä. Ne kyllä riittävät varsin mainiosti. Sängyn luona olevalle seinähyllylle saa näppärästi yövaatteet, vesipullon, silmätipat ja pinon kirjoja. Muuta ei tarvitakaan.

Huoneeni seinällä oli valmiina juliste Eero Järnefeltin Niityllä (viralliselta nimeltään ymmärtääkseni Saimi kedolla) maalauksesta.

Huoneeni ikkunasta on ihan mukiinmenevä näkymä tontimme vieressä kasvavaan metsään. Metsän reunaan meidän tonttimme puolelle istutin kotipihasta tuomani neidonkurjenpolvet ja sammalleimut 'Amazing Grace'. Jospa ne selviäisivät siinä ja saisin tulevina kesinä ihastella ikkunasta metsän lisäksi myös kukkia. Alueella kasvoi ennestään lähinnä lupiinia. Niistä pyrin tietysti eroon, onhan kyseessä haitalliseksi todettu vieraslaji.

Näkymä makuuhuoneeni ikkunasta

Lastenhuoneen ikkunasta on mielestäni hurmaavampi näkymä. Siitä näkee omaa mökkitonttiamme. Kuvaushetkellä maisemaa hallitsivat ihanat mesiangervopilvet.

Lastenhuoneen ikkunasta näkymä oli mielestäni pysäyttävän kaunis.

Päästettyäni kanat kopista aitaukseen jaloittelemaan, söimme lasteni kanssa aamupalaa. Torilta ostetut tuoreet herneet, mansikat ja vadelmat maistuivat jokaiselle. Myös kanoille herneet ovat suurta herkkua. Marjoja emme niille tarjonneet.

Kukkakimppu somisti pientä ruokapöytää.

Keräsin pihalta sekalaisen kimpun kukkia koristamaan pöytää. Mielestäni tuollainen villimpi kimppu sopi hyvin mökkitunnelmaan.

Seinällä tunnelmaa luovat vuosia sitten kuivatut kukat.

Aamupalan jälkeen pihakierros oli paikallaan. Kuistille vievien portaiden luo pölkyn päälle vanhaan ruosteiseen lyhtyyn istuttamani köynnöskrassit alkoivat pikkuhiljaa kukkia. Toinen kukista oli jo miltei auki, toinen vielä nupullaan. Näiden pitäisi olla lajiketta 'Whirlybird Mahogny', mutta olettaisin, että sen kukan pitäisi olla punertavampi.

Lyhdyssä loistivat kynttilöiden sijaan kukat.

Talon seinustalla kasvaa ruukussa säleikköä pitkin kipuavia kelloköynnöksiä. Niiden juurelle minun on ollut tarkoitus istuttaa tai kylvää jotain kesäkukkaa, mutta vielä en ole saanut moista aikaiseksi.

Toivottavasti kelloköynnökset ehtivät kukkiakin!

Aitan kesäkukat kokivat pienen muutoksen, kun vaihdoin amppeleiden paikat päikseen. Alkuun laitoin sinisen amppelin vaaleanpunaisten kukkien ylle ja vaaleanpunaisen amppelin sinertävien kukkien ylle, mutta nyt totesin, että silmääni miellyttää enemmän, kun samansävyiset kukat ovat samalla puolella.

Aitan kuisti kukki sinisenä ja vaaleanpunaisena.

Monet ovat varmaan jo poimineet tomaateistaan ensisatoa, minulla ne vasta kukkivat. Yhden tomaatin eteen istutin kaupan basilikan ja toisen eteen thaibasilikan.

Kaksi neljästä 'Tiny Tim' tomaatistani, oikeanpuoleisen juurella thaibasilikaa

Paprika sentään teki jo satoa ja ensimmäinen paprika olikin tarkoitus napata pian talteen. Lidlin paprika puolestaan osoittautui chiliksi. Saamme siis mieheni kanssa nauttia vähän tulisemmista ruuista kahden kesken, lapsillemme chili ei nimittäin maistu.

Paprika, chili ja tuoksuherneet kasvavat sulassa sovussa.

Paprikan ja chilin taakse istutin tuoksuherneitä. Laitoin niille tuet vanhan kasvihuoneen metallitangoista. Yksi kukki jo suloisesti tuoksuvin violetinsävyisin kukin.

Ensimmäiset kukat Old Spice Mix -tuoksuherneseoksesta

Raparperin vieressä naapurilta saamani kesäkurpitsa kukki. Alunperin istutin raparperin viereen itse kasvattamaani kesäkurpitsaa, mutta se kuoli. Samoin kävi sen viereen istuttamalleni melonille.

 

Joku on tainnut käydä napsimassa kurpitsan kukkia.

Raparperia ja kesäkurpitsaa vartioi toukka. Sen vartiointitaidot eivät tosin taida olla kovin kummoiset. Ohikulkijoita se kuitenkin ilahduttaa. Toukka kantaa selässään sekä kaukasianmaksaruohoa 'Summer Glory' että marmorimehitähteä.

Kasvimaan veikeä toukka (kitkin rikkaruohot kuvan ottamisen jälkeen)

Aidatun hyötytarhan puolella olevassa kukkapenkissä tuoksuherneissä oli toistaiseksi yksi kukka. Toivoin, että niitä alkaisi pian ilmestyä lisää. Saman penkin kesämalvikit eivät ole lainkaan itäneet, mutta penkin etuosassa sinisievikit muodostivat jo vehreitä pikkupuskia.

Yksinäinen tuoksuherneen kukka, tämäkin on Old Spice Mix -sekoituksesta

Etualalla kasvaa rivi sinisievikkiä, aitaa vasten kasvavat taustakasvillisuuteen katoavat tuoksuherneet.

Mansikkapenkin keskellä samettikukkien taimet alkoivat olla kookkaita, mutta eivät vielä kukkineet. Mökin mansikat olivat vielä raakoja, kotipihan mansikoista olimme saaneet jo mukavasti satoa.

Pientä mansikkamaata koristaa toivottavasti pian samettiset kukat.

Herneet kukkivat täyttä häkää ja niihin oli muodostunut myös jonkin verran palkoja.

Silpoydinherne 'Kelvedon Wonder' kukki valkoisin kukin.

Sokeriherneellä 'Grijze Roodbloeiende' on puolestaan ihanat violetit kukat. Tätä taidan jatkossakin kasvattaa ihan vaan kukkien vuoksi.

Myös ruusupapu aloitteli kukintaansa. Sen kirkkaan väriset kukat eivät niin suuresti miellytä minua, mutta ihan hauska lisä nekin ovat puutarhaan. Huomaan kaipaavani hyötytarhaankin kauniisti kukkivia lajikkeita. Harmillisesti hyötykasvien siemenpusseissa ei yleensä ole minkäänlaista mainintaa niiden kukista. Täytyy siis itse pistää ylös lajikkeet, joilla on söpöt kukat.

Etualan herne 'Grijze Roodbloeiende' ja taka-alan ruusupapu 'Lady Di' kasvavat samassa laatikossa.

Ruusupapua en jatkossa kasvata ainakaan kukkien takia. Katsotaan, ihastunko papujen makuun. En yleensä käytä papuja ruuanlaitossa. Olen usein ajatellut, että niistä saisi varmasti hyvää ja täyttävää ruokaa, mutta liian helposti tulee pitäydyttyä tutuissa vanhoissa (pavuttomissa) resepteissä.

Itseni kasvattamista kesäkurpitsan taimista kaksi on jäljellä. Ne täyttävät kyllä laatikkonsa aivan kelvosti.

Kesäkurpitsat kukkivat ja pieniä kurpitsapötkylöitä oli alkanut muodostumaan. Pian päästäisiin siis nauttimaan omista kesäkurpitsoista.

Sipulit ja porkkanat kasvoivat myös hyvää vauhtia.

Sipulit ja porkkanat kasvavat minulla samassa laatikossa. Olen toisinaan lukenut viljelykierrosta ja kumppanuuskasveista. Koitan nyt hyötytarhassani toteuttaa molempia. Yritän ehtiä kirjoittamaan aiheesta jossain vaiheessa tarkemmin tänne blogini puolelle ja esitellä, miten itselläni on tarkoitus totetuttaa viljelykiertoa tulevina vuosina. Esimerkiksi Biolanin sivuilta voi lukea sekä kumppanuuskasveista että viljelykierrosta.

Salaattilaatikko on kukkien valtakuntaa.

Salaattilaatikkoa voisi aivan hyvin nimittää kukkalaatikoksi. Keskellä kasvava rucola oli päässyt kasvamaan liikaa ja kukki parhaillaan. Reunoilla kasvavat kehäkukat eivät vielä kukkineet. Kehäkukkien ja rukolan välissä pitäisi kasvaa lehtisalaatteja, mutta niistä oli itänyt vain yksi siemen.

Perunan varret olivat kasvaneet hyvin.

Perunoita olen jo kertaalleen mullannut. Odotan jännityksellä, millaisen perunasadon saamme. Omenapuiden juurelle olen istuttanut mansikoita. Osassa niistä oli raakileitakin.

Omenapuu 'Pirja' ja mansikan taimet

Omenapuu 'Pirja' kärsi vähän aikaa sitten omenankehrääjäkoista. Ne olivat tehneet seittejä muutamiin kohtiin. Poistin seitit ja heitin ne varmuuden vuoksi pihan toiselle puolelle metsään. Onneksi omenankehrääjäkoi ei ilmeisesti ole kovin vaarallinen omenapuille, tosin nuorelle omenapuulle ne ovat suurempi rasite kuin vanhemmalle puulle.

Omenapuu 'Suometar' oli välttynyt tuholaisilta. Sen toinen tukikepeistä oli tosin alkanut versoa...

Ostin jokin aika sitten luumupuun 'Sinikka', mutten ole vieläkään istuttanut sitä. Se on ollut tekemislistallani jo niin kauan, että olisi kyllä aika tarttua toimeen.

Sinikka-raukka odotti kärsivällisesti istutusta.

Olen viime aikoina kaivellut hiljakseen hyötytarhan ojia auki. Ne ovat menneet lähes kokonaan umpeen eikä niistä meinaa oikein ottaa selvää, minne ne ovat aikoinaan virranneet. Minua haluttaisi kaivaa jokin pieni lammikko, mutta en ole varma, kannattaako se. (Mieheni ainakin pitää ajatusta melko typeränä, mutta kuka nyt miehen mielipidettä kaipaa, ainakaan silloin, kun se ei ole halutunlainen..?)

Yhden ojan viereen olen muodostanut kukkapenkkiä.

Kuvassa näkyvän ojan viereen olen tehnyt kosteikkopenkkiä kääntämällä maata nurin ja nostamalla päälle ojasta kaivamaani mönjää. Kuvia ottaessa, eli viime viikon tiistaina, en ollut vielä istuttanut yhtään kasvia, mutta nyt penkki on jo melkein valmis. Koitan ehtiä joskus kertomaan siitäkin tarkemmin.

Verenpisara aitan kuistilla

Kuten alussa mainitsin, en ole ehtinyt kirjoittaa puutarhani tapahtumista ajallaan. Minulla on kesken jopa kuun alussa aloittamani kirjoitus kotipihastamme. Katsotaan, saanko julkaistua sen tämän kuun puolella. Muiden blogeja olen lukenut sopivana luppoaikana, mutta siinäkin olen yli viikon jäljessä, enkä ole juurikaan ehtinyt jättämään kommentteja. Osittain syy on siinä, että olen innostunut pitkästä aikaa lukemaan kirjoja oikein urakalla. Kirjat ovat nyt houkuttaneet enemmän kuin puhelin tai tietokone. Sain juuri kirjastosta lainaamani kirjapinon luettua ja olen tänään ehtinyt lukemaan jonkin verran blogejakin. (Yksi kirjastosta ottamani ilmaiskirja on tosin vielä lukematta, mutta sen lukemisella ei ole kiire. Kirjaston aulassa on hylly, johon saa tuoda omia kirjoja ja ottaa vapaasti muiden tuomia kirjoja itselleen. Todella mainiota!)

Aitan kuistin miljoonakelloamppeli

Mökkipuutarha kehittyy koko ajan, mutta rauhallista tahtia. Mitään kiirettä sen kanssa ei olekaan. Kotipiha on jäänyt vähemmälle huomiolle. Jopa päivittäiset puutarhakierrokset ovat jääneet. Kitkemistä ja kuihtuneiden kukkavarsien katkomista riittäisi, intoa ei niinkään. Olemme kauppakirjan allekirjoittamista vaille varmasti muuttamassa alkusyksystä uuteen kotiin, joten mitään muutoksia nykyiseen pihaamme ei ole oikein järkeäkään tehdä. Haluan kuitenkin siistiä puutarhan mahdollisia asuntonäyttöjä ja uusia asukkaita varten. Ehkäpä otan taas päivittäiset pihakierrokset rutiiniksi. Mökkitontti tulee silti olemaan loppukesänkin ajan ykköskohteeni. Se on paikka, jossa rentoudun, nautin tekemisestä, toteutan haaveita ja ehkä joskus hamassa tulevisuudessa vietän leppoisia, tai puuhakkaita, eläkepäiviä.

Hempeitä heinäkuun hetkiä!