Koska kukkii? -raportti

 Osallistuin tänäkin keväänä Koska kukkii? -haasteeseen. Nyt on aika paljastaa, miten haasteessa kävi! Valitsin haasteeseen kevättähdet 'Rosea', krookukset 'Romance' tai 'Cream Beauty' sekä idänsinililjat.

Kevättähtien 'Rosea' veikkasin kukkivan 12.4.2025.

Tämä veikkaus ei osunut nappiin, sillä kevättähtien kukat aukesivat kunnolla vasta 17.4.2025. Niitä kannatti kuitenkin odottaa, vaaleanpunainen kaari syreenin alla on hurmaava. (Olkoonkin, että joukossa on jokunen sininen ja liila kukka.)

23.4.2025 kevättähdet kukkivat jo joukolla.

Krookusten 'Romance' arvelin kukkivan 15.4.2025

Krookusveikkaus osui hieman paremmin kohdalleen, vaikkei täysosumaa tullut tässäkään. Krookukset 'Romance' ikuistin kukkivina kevättähtien tapaan 17.4.2025. Minulle muuten selvisi, että nämä kokonaan keltaiset krookukset ovat lajiketta 'Romance', kun taas krookuksella 'Cream Beauty' on oranssi emi. 'Romance' aloittaa puutarhassani kukinnan hieman aikaisemmin kuin 'Cream Beauty'.

Krookus 'Cream Beauty' 28.4.2025

Idänsinililjojen kukkien uskoin avautuvan 26.4.2025.

Idänsinililjojen kohdalla veikkasin myöskin pari päivää pieleen, sillä todistin niiden kukintaa 28.4.2025. Voi tosin olla, että ne ovat olleet auki jo edellisenä päivänä, sillä silloin en ehtinyt käydä katsomassa niiden tilannetta. Viralliseksi kukintapäiväksi otetaan kuitenkin tietenkin se, jolloin olen nähnyt ensimmäiset avautuneet kukat, joten jossittelu sikseen.

Idänsinililjat ja puusta pudonnut lintulauta 15.5.2025

Veikkaukseni osuivat loppujen lopuksi yllättävän lähelle, vaikka välillä tuntui, että taisin veikkailla aivan liian varhaisia ajankohtia. Blogini puolestaan laahaa pahasti menneisyydessä. Jostain kumman syystä allekirjoittanut ei ole paljoa ehtinyt koneen ääreen istahtamaan. Nytkin pitäisi jo olla nukkumassa, mutta laskujen maksun jälkeen ajattelin samalla koneen avauksella kursia vihdoin ja viimein tämän postauksen kasaan. Huomenna suuntaan mökille hyötytarhan pariin. Siellä hommat etenevät pieni pala kerrallaan. Ehkäpä joku päivä (tai yö) kerkeän kirjoitella niistäkin.

Aurinkoista toukokuun loppua!
(Kuvassa tänään kuvatut tulppaanit 'Beauty of Apeldoorn'
ja taustalla vasemmalla 'Banja Luka')

Ihana päivä

Eilen päätin olla mökillä rauhassa niin pitkään kuin huvittaa. Aamulla kävin pikkuneidin kanssa kaupoilla ostamassa eväitä, huussikukkia ja tykötarpeita erääseen jännään projektiin, josta kerron tarkemmin sitten, kun saan sen toteutettua.

Lumet ovat nyt huvenneet vauhdilla. Mallailin mökillä lyhtyä
hyötytarhalle vievän polun varrella olevan kannon päälle.

Kaupoilla kävin autolla, mutta mökille suuntasin jalan. Tavarat sai hyvin kuljetettua vaunuissa, ja vauvakin mahtui vielä kyytiin. Ilma oli täydellinen, aurinko paistoi ja välillä kävi vilvoittava tuulenvire. Mökkitietä reunustavasta ojasta lähti lentoon jo aiemmin tutuksi tullut sorsakaksikko. Kevät oli selvästi saapunut.

 

Mökkipihassa maasta kurkistelee jo krookuksia.

Mökillä piti heti mennä tarkistamaan, oliko edellisenä päivänä löytämäni krookuksen nuput yhä tallessa. Olin peitellyt ne havuilla, ja sieltä ne löytyivät täysin kunnossa, olipa muutama uusikin piippo tullut lumen alta esiin. Päivän kuluessa pari nuppua puhkesi kukkaan.

 

Ihanat kevään ensimmäiset kukkani!

Vauva nukkui tyytyväisenä monta tuntia, miltei koko mökkireissun ajan. Minä sain muun muassa jatkaa tulevan ruusu- & yrttitarhan siistimistä, haravoida ja raivata vesakkoa.

 

Tälle alueelle suunnittelen yhdistettyä ruusu- & yrttitarhaa.

Ostin huussikukiksi narsissia. Olisin halunnut lisäksi sinistä helmililjaa, mutta sitä ei löytynyt yhdestäkään kaupasta, jossa kävin. Olin hieman pettynyt, kun huussikukat jäivät yhden narsissiruukun varaan, mutta siitähän saikin jaettua kukkia kolmeen pienempään ruukkuun, ja jäipä vielä yksi sipuli ylikin.

 

Huussikukkien kuvaaminen vastavaloon oli hieman haasteellista.

 
Siivoilin huussia joskus viime viikolla. Minusta siellä näyttää nyt aika kivalta. Seinillä olevat julisteet ovat vähän nuhruisia ja repaleisia, mutten oikein raaski poistaakaan niitä. Ehkä niille voisi askarrella kehykset? Ikkunasta puuttuu vielä verhot, sillä otin ne pestäväksi. Huussikuivikkeelle ja vessapaperirullille ajattelin hankkia kannelliset astiat. Yksi vihreä ruukku odottelee kukkia; jospa vielä jostain löytyisi sinisiä helmililjoja.

 

Idea narsisseista ja helmililjoista syntyi huussin maton väreistä.

Yli jäänyt narsissin jakopala pääsi mökin kuistin ikkunalle ilahduttamaan sisääntulijoita. Ruukku on aika räväkän pinkki, mutta päätin, että se on ihan hyvä. Noin kauniina päivänä oli helppoa suhtautua asioihin positiivisesti.

 

Oikeastaan aika kiva, että pinkki ruukku vetää huomion puoleensa.

Välillä pidin jumppa-, eväs- ja nautiskelutaukoja. Kanasalaatti ja patonki maistuvat harvoin niin hyvältä kuin eilen aitan kuistilla istuskellessa ja lintujen laulua kuunnellessa.

 

Tällainen öttiäinenkin ilahdutti minua haravoidessani.
Taisin tosin häiritä sen rauhaa lehtien alla. Ei ollut tarkoitus!

Aloitin mökillä jopa neulomaan pipoa. En ole mikään taitava neuloja. Ensimmäinen kierros olikin aika tuskainen, mutta sen jälkeen pääsin vauhtiin, ja jäin suorastaan koukkuun. Tähän asti olen tyytynyt ihailemaan muiden bloggaajien upeita neulomuksia. Saapa nähdä, pääsenkö esittelemään omaa neulostani vai syntyykö pipon sijaan jotain, jota ei kehtaa muille näyttää.

 

Neulominen alkumetreillä, tai pikemminkin alkusenteillä

Rakastan päiviä, kun saa olla raittiissa ulkoilmassa, puuhailla vähän sitä, tätä ja tuota, nauttia luonnosta ja pysähtyä välillä ihan vain olemaan. Miten onnelliseksi pieni ihminen voikaan silloin olonsa tuntea. Tuleville päiville on lupailtu viilenevää säätä, mutta siitä huolimatta...

 

...toivotan oikein ihania kevätpäiviä!

Koska kukkii? -haaste

Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minna on jälleen laittanut liikkeelle perinteisen koska kukkii? -haasteen, jossa arvuutellaan, milloin mikäkin kasvi aloittaa kukinnan omassa puutarhassa. Moni on jo tähän haasteeseen ehtinyt tarttua, ja osa on jopa päässyt näkemään, onko jokin veikkaus osunut oikeaan. Täällä meillä en kuitenkaan ole vielä päässyt näkemään yhden yhtä piippoa nupuista puhumattakaan, vaan maa on ihan kunnon lumivaipan peitossa. Siispä on hyvä aika arvuutella, koska kukkii!

Arvuuttelua hankaloittaa, etten viime keväänä juurikaan kirjoitellut blogia. Osallistuin silloinkin koska kukkii? -haasteeseen veikkailemalla kukinta-aikoja, mutten koskaan palannut takaisin raportoimaan, miten veikkauksieni kävi. Onneksi olen sentään ottanut jonkin verran kuvia kevään kukista, joten perustan nyt veikkaukseni lähinnä niihin. Tänä vuonna kevät on toivon mukaan aikaisemmassa kuin viime vuonna, mutta kuinka optimistinen uskallan olla arvauksissani?

Idänsinililjat

Otan ensimmäiseksi kohteekseni omenapuun alla kasvavat idänsinililjat. Viime vuonna 8.5. kuvatuissa kuvissa näkyy jokunen auennut kukka. Tänä vuonna uskon idänsinililjojen kukkivan jo huhtikuun puolella. Sanotaan nyt vaikka 26.4.2025.

Jos tarkkaan katsoo, niin kuvassa näkee muutamia auenneita kukkia.
(Kuvattu 8.5.2024)

 Krookukset 'Romance' / 'Cream Beauty'

Toiseksi veikattavaksi otan etupihan vaaleankeltaiset krookukset. Koska en välttämättä kukintahetkellä tiedä, onko kyseessä lajike 'Romance' vai 'Cream Beauty', otan samaan veikkaukseen mukaan molemmat lajikkeet. Viime vuonna olen kuvannut ensimmäiset kukkivat krookukset toinen toukokuuta. Tänä vuonna ne saavat luvan kukkia jo 15.4.

Etupihan krookuksia 2.5.2024 kuvattuna

Kevättähti 'Rosea'

Kolmanneksi arvuuteltavaksi valitsen viime syksynä istuttamani 'Rosea'-kevättähdet. Istutin niitä välipihan syreenin ympärille. Niiden veikkaan kukkivat idänsinililjoja aiemmin, ehkä jopa aiemmin kuin etupihan krookusten. Jostain syystä 12.4.2025 kuulostaa mukavalta, joten veikataan sitä.

Kevättähti 'Rosea' vanhalla kodillamme 16.4.2019

Mennään nyt näillä kolmella veikkauksella. Tulppaanienkin kukintaa olisi ihan hauska arvuutella, mutta epäilen, että niiden kukinta-aikaan puutarhassa riittää puuhaa aamusta iltaan, enkä ehdi tai muista kirjata ylös, milloin mikäkin lajike on avannut ensimmäiset kukkansa.

Mikäli et ole vielä osallistunut haasteeseen, suosittelen tarttumaan siihen nyt!

Haasteen säännöt:
Valitsemissasi kasveissa ei saa näkyä nuppuja veikkaushetkellä. Poikkeukseksi laskettakoon puuvartiset, joissa saa olla kukkasilmuja. Kasvien kohdalla olisi hyvä olla vielä lunta/jäätä tai edes sen verran routaa, että kasvi on vielä lepotilassa. On nimittäin aivan eri asia veikata kukinnan alkua lähipäiville kuin viikkojen (tai kuukausien) päähän. Kukinnan alkua saa vauhdittaa esim. lapioimalla lunta pois kukkapenkin päältä, mutta harsot ynnä muut viritelmät lasketaan dopingiksi. Ja tietysti kukinnan alkua saa myös viivästyttää vaikkapa peittämällä lupaavan näköiset piipot lumella, jos jotain niin järjetöntä haluat tehdä. Kerro, keneltä sait haasteen ja haasta vuorostasi mukaan muutama kaveri. Jos käyt laittamassa kommentin Hiidenkiven puutarhassa -blogiin haasteen aloituspostaukseen (löytyy helposti blogin selainversion sivupalkista), muiden on kätevä käydä sieltä tarkistamassa, ketkä ovat jo osallistuneet haasteeseen. Raportoi myöhemmin keväällä, kuinka hyvin kukkakevään ennustaminen sinulta onnistui.

Ihanaa viikonloppua!

Kotipihan keltaisia

Blogiani enemmän lukeneet ehkä tietävätkin, etteivät keltaiset kukat ole olleet suosikkejani. Viime aikoina olen kuitenkin alkanut lämmetä keltaiselle huomattavasti enemmän. Nykyisellä pihallamme oli valmiina aika paljon keltaisena kukkivia kasveja: päivänliljoja, tarha-alpia ja nauhuksia. Koska minun on vaikea heittää mitään kasvia menemään, päätin, että etupihaamme saa hallita keltainen istutus. Nauhukset olivat siinä jo valmiina, ja viime vuonna siirsin myös päivänliljat etupihalle. Tarha-alpia yritin myös siirtää pienen ryppään jokunen päivä sitten, mutta helteiden ja vähäisen kastelun vuoksi suurin osa kuivahti pois. Ajattelin kokeilla siirtoa joku päivä uudestaan.

Päivänliljat kukkivat 12.6.2024. Köynnöstuki on ensisijaisesti maassa kasvavaa kiinankärhöä varten, mutta kärhö on vielä sangen matala, joten keksin pujottaa tyttäreltäni saadun orvokin tuen sisäpuolelle.

Yllä olevassa kuvassa nauhukset kasvavat vasemmassa reunassa. Tarha-alpia siirsin päivänliljojen oikealle puolelle, jossa kuvassa näkyy vielä nurmikkoa. Päivänliljat peittävät sopivasti alleen kuihtuvat tulppaanien varret. Jos oikein tarkkaan katsoo, niin vasemmassa etureunassa saattaa vielä erottaa krookusten jäänteitä.

Etupihan tulppaanit kukassa 28.5.2024, etualalla 'Yellow Pomponette', takana 'Crystal Star'

Etupihalle istutin viime vuonna krookuksia 'Romance', 'Fuscotinctus' ja 'Cream Beauty'. Kuvista en tietenkään enää tunnista, onko kyseessä 'Romance' vai 'Cream Beauty', molemmilla kun on söpöt vaaleankeltaiset kukat ja raidalliset lehdet. Jospa ensi vuonna tekisin krookus-postauksen niiden vielä kukkiessa, sillä tunnistanen lajikkeet kasvupaikan perusteella.

Jompikumpi vaaleista krookuskaunottarista 12.5.2024

Tarha-alpi kukkii parhaillaan takapihalle vievän reitin varrella. Ehkäpä annan sen kukkia rauhassa ja siirrän niitä etupihalle vasta kukinnan loputtua. Kyseinen istutus on tarkoitus muutenkin myllätä ihan uusiksi. En vain ole ihan varma, mihin siirrän siinä kasvavat ärhäkän pinkit syysleimut. Siitä, mitä istutan niiden tilalle, minulla ei ole oikeastaan aavistustakaan.

 

Tarha-alpit tuli kuvattua muutama päivä sitten hieman haastavissa valo-olosuhteissa.

  Yllä olevasta kuvasta jää ulkopuolelle syysleimut, jotka kasvavat tarha-alpien oikealla puolella. Leimuissa on pinkin lisäksi myös valkokukkaisia yksilöitä, joten ennen kuin alan siirrellä niitä, täytyy odotella, että ne alkavat kukkia. Niiden kohdalla taidan ottaa riskin ja siirrän ne kukkivina. Sellaistakin hullua ajatusta olen päässäni pyöritellyt, että tekisin tästä istutuksesta "sateenkaaripenkin", jossa nimen mukaisesti olisi kukkia kaikissa sateenkaaren väreissä. Pidän tosin enemmän harmonisista väriyhdistelmistä, joten voi olla, etten äidy ihan noin hurjaksi.

Tämä superihana, äidiltäni viime vuonna saatu ruusu elelee toistaiseksi
tarha-alpien ja syysleimujen seurassa, kunnes keksin sille lopullisen kasvupaikan.

Vaikka takapihan kukkapenkki onkin omistettu lähinnä vaalenpunaisille kukille ripauksella sinistä, myös sieltä löytyy keltaista, nimittäin itsestään kylväytyneiden orvokkien muodossa. Orvokit saavat minun puolestani kukkia rauhassa. Joskus siirtelen niiden taimia mielestäni parempiin kohtiin, mutta kovin tarkka en ole niiden suhteen.

 

Orvokeista löytyy aivan ihania värisävyjä.

 Myös nurmikko saa kukkia keltaisenaan. Voikukatkin ilahduttavat minua nurmikolla, kukkapenkeistä kitken ne tosin edelleen pois. Voikukkien aika alkaa olla nyt ohi. Niiden sijaan nurmikolla loistavat leinikit, jotka tosin näyttävät pikkuhiljaa väistyvän valkoapilan tieltä.

 

Leinikit täplittivät nurmikkoa runsaina 21.6.2024.

 

Myönnettävä on, että keltainen on ihana, valoa ja iloa tuova väri. Punainen talomme sopii hyvin keltaisten kukkien taustalle, suosimani vaaleanpunaiset kukat enemmänkin katoavat sitä vasten. Keltaisilla kukilla on siis ehdottomasti paikkansa pihassamme.

 

Pirteää päivää!

Koska kukkii -haaste

Tästä haastepostauksesta tulikin sikäli mielenkiintoinen, että aloitin tämän kirjoittamisen alunperin viime viikon tiistaina eli 16.4.2024. Silloin tein myös kaikki kukintapäiväveikkaukset. Sen jälkeen keli on vaihtunut mitä moninaisimmin kääntein.

Tämä osuus on kirjoitettu 16.4.2024 (kuvat lisätty jälkikäteen):

 Maatuska Selätön puutarhuri -blogista heitti minulle koska kukkii -haasteen jo aikaa sitten. Tällaisena Matti Myöhäsenä tartun haasteeseen aivan viime tipassa. En ole nyt ehtinyt juurikaan lukemaan blogeja, mutta epäilen, että monien pihalla kukkii jo enemmältikin. Meillä on vielä aika luminen piha, tämän haasteen kannalta onneksi. Mutta olen minäkin jo bongannut pihaltamme vähän kukkia! En edes muistanut kyseisten lumikellojen olemassa oloa. Ilmeisesti ne ovat edellisten asukkaiden jäljiltä.

Kevään ensimmäiset kukat saavat sydämen sykkimään aivan erityisellä tavalla.

Onneton muistini ja vasta toinen kokonainen kesä tässä kodissa vaikeuttavat haastetta, mutta heitän nyt jonkinlaisia arvioita aiempien vuosien kukkakuvien perusteella.

Ensimmäiseksi haastekasviksi valitsen viime syksynä omenapuun alle istuttamani idänsinililjat. Viime vuonna olen kuvannut pihalla aiemmin kasvaneita idänsinililjoja 10.5. Sääennusteet näyttävät seuraaville päiville pakkasia, mutta sunnuntaina pitäisi taas rueta lämpenemään. Omenapuun ympäriltä lumi on jo sulanut, mutta syksyiset lehdet peittävät vielä maata. Lehdet saavatkin pysyä vielä suojana pakkasten yli, vaikka syyhyttäisikin jo käydä haravoimaan. Optimisesti ajattelen, että sinililjat kukkivat jo vappuna eli 1.5.

Viimevuotisia sinililjoja mökiltä

Toisena kasvina haasteeseen pääsee mukaan etupihalle istuttamani keltaiset krookukset. En nyt lähde erittelemään, mikä lajike kukkii ensimmäisenä, sillä nämäkin krookukset olen istuttanut vasta viime syksynä. Lajikkeina on kuitenkin 'Romance', 'Fuscotinctus' ja 'Cream Beauty'. Viime vuonna kotipihassamme ei tainnutkaan vielä olla krookuksia. Mökillä kuvasin ensimmäiset krookukset 7.5. En ole ihan hetkeen käynyt katsomassa mökin lumitilannetta, joten vertailu on hankalaa. Kotipihan keltaiset krookukset kasvavat etupihan kukkapenkissä, jonka päälle olemme joutuneet kolaamaan talvella lunta. Kohdassa on edelleen kohtuullisen iso lumikasa. Krookusten suhteen en siis ole yhtä optimistinen kuin idänsinililjojen, vaan arvelen niiden kukkivan vasta 5.5.

Tällainen lumikasa päällysti etupihan kukkapenkkiä 18.4.2024.

Odotan joka vuosi kaikista eniten tulppaanien kukintaa. Niiden kukkiessa voi jo kaiketi sanoa kesän tulleen. Siispä otan viimeiseksi haasteeseen mukaan takapihan ihanat 'Candy Prince' -tulppaanit. Niitä olen viime vuonna kuvannut ensimmäisen kerran 21.5. Tänä vuonna uskon niiden kukkivan jo äitienpäivänä 12.5.

Suloinen 'Candy Prince' -tulppaani 21.5.2023

Olenpa näköjään aika positiivisin mielin liikkeellä tämän haasteen suhteen. Aurinko on paistanut ja lumet ovat sulaneet viime viikkoina niin vauhdilla, että ei ole ihme, että kevättä alkaa olla rinnassa. Ulos en sentään ole vielä hankkinut mitään kevätkukkia. Ajattelin, että on turha uuvuttaa itseäni lisää hankkimalla kukkia, joita täytyy kuljetella edestakaisin ulos ja sisälle, kun jaksamiseni ei vielä ole normaalilla tasolla. Katson sitten seuraavien päivien pakkasten jälkeen, joko uskaltaisin hommata ensimmäiset kukkaset ruukkuihin.

Vaan nyt jännityksellä odottamaan, joko idänsinililjat tosiaan parin viikon päästä kukkivat! Juuri nyt tuntuu, että saatoin sittenkin olla liian optimistinen veikkausteni suhteen. :D

 Ja sitten takaisin tähän päivään, eli nämä on kirjoitettu 24.4.2024:

Postaus jäi alunperin julkaisematta, koska en ehtinyt silloin lisäämään siihen kuvia. Pari päivää myöhemmin hämmennyin pihakierroksella todella, sillä pihalta löytyi jos jonkinmoista piippoa ja nuppua. Ne omenapuun alla kasvavat idänsinililjatkin olivat jo osa nupullaan, vaikkei niistä aiemmin ollut näkynyt jää- ja lehtikerroksen alta vilaustakaan. Silloin mietin, että olin ehkä sittenkin ollut veikkauksieni suhteen liian pessimistinen.

Takapihalla oli jo paljon paljasta maata nähtävissä 18.4.2024.

 

Vaan sitten kevät teki tepposet ja syötti taivaan täydeltä lunta. Viime lauantai oli suorastaan masentava päivä. Ei suinkaan riittänyt, että lunta satoi ensin koko edellisen yön, vaan sitähän satoin vielä koko lauantaipäivänkin. Ainoa sään tuoma ilo oli monenkirjava joukko siivekkäitä vieraita lintulaudalla. Punatulkkuja, urpiaisia ja mustarastaita näkyi ainakin.

Mustarastas kavereineen lumisessa kevätsäässä 20.4.2024

 

Vaikka lämpötila onkin nyt päivisin käynyt plussan puolella, ei keli ole muuttunut kovin keväiseksi. Maanantaina satoi jäistä tihkua ja tälläkin hetkellä tulee lunta tai räntää. Sääennusteet antavat toivoa auringosta ja lämmöstä, mutta niihin ei uskalla liiaksi luottaa. Tällä hetkellä tuntuu, että olen ollut aivan liian optimistinen kukinta-aikaveikkauksissani.

Loppuksi palataan vielä reilun viikon takaisiin lopputeksteihin:

En haasta enää mukaan ketään, kun kevät on jo näin pitkällä. Jos joku kaltaiseni viimetippa-ihminen löytyy, niin tartu toki haasteeseen mukaan! Kiitokset Maatuskalle minun haastamisestani ja Hiidenkiven puutarhan Minnalle haasteen keksimisestä! Tähän on aina ilo osallistua.

 Tässä vielä haasteen säännöt:

Valitsemissasi kasveissa ei saa näkyä nuppuja veikkaushetkellä. Poikkeukseksi laskettakoon puuvartiset, joissa saa olla kukkasilmuja. Kasvien kohdalla olisi hyvä olla vielä lunta/jäätä tai edes sen verran routaa, että kasvi on vielä lepotilassa. On nimittäin aivan eri asia veikata kukinnan alkua lähipäiville kuin viikkojen (tai kuukausien) päähän. Kukinnan alkua saa vauhdittaa esim. lapioimalla lunta pois kukkapenkin päältä, mutta harsot ynnä muut normaalikeväästä poikkeavat viritelmät lasketaan dopingiksi. Ja tietysti kukinnan alkua saa myös viivästyttää vaikkapa peittämällä lupaavan näköiset piipot lumella, jos jotain niin järjetöntä haluat tehdä. Kerro, keneltä sait haasteen ja haasta vuorostasi mukaan muutama kaveri. Olisi myös kiva, jos kävisit laittamassa Hiidenkiven puutarhassa -blogiin haasteen aloituspostaukseen kommentin osallistumisestasi. Raportoi myöhemmin keväällä, kuinka hyvin kukkakevään ennustaminen sinulta onnistui.

Ja nyt vain kukintaa odottamaan!
(Mökin kevätkukkaistutuksessa oli jo näin lupaava nuppu 19.4.2024)

Etupihan uudistusta

Blogihiljaisuuteni on taas kestänyt ikävän pitkään. Tällä hetkellä olen uupumuksen vuoksi sairauslomalla. Alkuvuodesta minun oli todella vaikea saada aikaan yhtään mitään, eikä aiemmin iloa tuottaneetkaan asiat, kuten kylvöjen aloitus, innostaneet. Onneksi oloni on hieman kohentunut ja sain helmikuun puolella lopulta aloitettua kylvötkin, joskin vain muutamalla lajilla. Puutarhasuunnitelmat ja blogi ovat kuitenkin alkaneet taas kiinnostamaan. Tähän aikaan vuodesta puutarhani on vielä paksun lumivaipan alla, eikä taimirintamallakaan tapahdu vielä suuria (ensimmäinen kelloköynnöksen taimi on juuri puskemassa mullan läpi), joten on hyvä tilaisuus palata viime kesään.

Etupiha elokuussa 2022

Minulla oli jo puutarhakauden alussa ajatus muokata etupihan istutuksia, mutta lopulta löysin itseni lapion varresta vasta alkusyksystä. Alunperin etupihalla oli seinän vierustalla rivi ruusuja ja nurmialueen kulmauksen paikkeilla jotakin nauhusta. Ruusut sain sentään siirrettyä jo toukokuun lopulla takapihalle, mutta muuten etupiha sai olla syksyyn saakka melko rauhassa. Ensin aioin siirtää nauhukset hieman eri kohtaan, mutta ajan kuluessa suunnitelmani muuttui, ja jätin ne sittenkin paikoilleen.

Istutus laajeni ensin köynnöksellä.

 

Aloitin istutuksen laajentamisen istuttamalla nauhusten eteen kiinankärhön. Kärhön eteen ja sen molemmille sivuille istutin päivänliljoja, jotka siirsin pois talon pohjoisseinustalta. Kaikki istutuksen kasvit kukkivat keltaisin kukin, joten etupihasta on muodostumassa oikea ilon ja valon puutarha. Vaikkei keltainen olekaan lempivärini, olen jo alkanut innolla odottamaan, miltä istutus näyttää ensi kesänä.

Istutus päivänliljojen siirron jälkeen

 

Istuttelin lisäksi perennojen joukkoon kukkasipuleita, joten odotan ilolla myös kevään kukintaa. Päivänliljojen sekaan pääsi tulppaaneja 'Crystal Star' ja 'Yellow Pomponette'. Kukkapenkin reunoille istutin krookuksia 'Romance', 'Fuscotinctus' sekä 'Cream Beauty'. Keväästäkin on siis tulossa keltainen.

Kukkasipulien istutuksen jälkeen
siirsin penkkiin vielä muutaman päivänliljan.

Jos oikein muistan, niin jokunen päivänlilja jäi vielä siirtämättä. Myös pari muuta keltaista kasvia odottelee mahdollista pääsyä etupihalle. Takapihalle vievän polun varrella syysleimujen vieressä kasvava tarha-alpiksi arvelemani kukka sopisi paremmin etupihalle. Samoin syysleimurivin toiseen päähän talvisuojaan istuttamani keltainen lahjaruusu olisi omiaan etupihalle. Siispä keltainen istutus laajentunee ensi kesänä. Ruusulle paikka voi tosin olla hankala, koska siihen kolaillaan näin talvella lumet autotallin edestä ja etupihan kulkukäytäviltä. Parhaillaankin paikkaa koristaa valtava lumikasa. Ehkä siirrän ruusun leimujen vierestä vain hieman lähemmäs etupihaa. Ei kai haittaa, jos keltainen pääsee hieman livahtamaan etupihalta polun varrelle?

Tarha-alpin(?) kukintaa heinäkuussa 2023

Takapihalle vievän polun viereinen istutus odottaa myöskin uudistusta, mutta sen varalle minulla ei ole vielä selkeää suunnitelmaa. Vaan nythän tässä on hyvin aikaa suunnitella, kun maa on jäässä eikä lapiota voi iskeä kuin lumikinokseen.

Keltaista toukokuuta odotellessa...

Mökkikauden avaus

Eilen menimme kaverinsa luona kylässä ollutta tytärtä vaille koko perhe mökille. Mies lämmitti tulisijaa ensimmäistä kertaa tälle vuotta. Pojan kanssa paistoimme siinä makkarat. Trampoliinikin pystytettiin pihalle. Mikä tärkeintä, pääsin aloittamaan puutarhapuuhat. Mökkikausi on siis virallisesti avattu.

Piti ottaa itselleni kuva kuraisista saappaista muistutukseksi,
ettei mökille kannata vielä lähteä hempeän vaaleanpunaisissa lenkkareissa.

 

Lumet ovat vihdoin sulaneet ja maa sen verran kuivunut, että mökkitontilla pystyy tarpomaan uppoamatta kainaloita myöten kuraan. Hyötytarhan puolella tulvii vielä jonkin verran, mutta pääsin kuitenkin istutusaluiden ja kasvilaatikoiden kimppuun. Kitkin rikkaruohot, silppusin kuivuneet kasvit mullan sekaan ja mylläsin maan kuokalla. Suunnittelin jo vähän, mitä kylvän tai istutan mihinkin, mutta mukaani ottamat porkkanansiemenet jäivät vielä taskuun.

Tarkoitukseni oli ottaa ennen ja jälkeen kuvia mökiltä, mutta sattuneesta syystä, (lue eteenpäin, niin tiedät miksi), jälkeen kuvat jäivät ottamatta. Tässä hyötytarha ennen siistimistä.

 

Hyötytarhan reunalla kasvaneiden tuoksuherneiden lakastuneet varret saivat huutia. Mietin jo ilolla, mitä kukkia kylväisin niiden kohdalle tänä vuonna. Kenties erilaisia unikkoja, sirokannusruohoa ja sinisievikin tummakukkaista lajiketta 'Penny Black'. Toisaalta myös köynnöskrassit sopisivat paikkaan hyvin. Penkkiä kyllä mahtuu edelleen laajentamaan tarhan nurkkaa kohti, mikä mahdollistaisi useampien lajien kylvämisen.

Tuoksuherneen kuihtuneet varret näyttivät aika veikeiltä.

Oleskelupihalla riittää haravoimista. Ensimmäisen haravointikierroksen sain jo tehtyä, mutta lehtiä jäi vielä haravoitavaksi toiselle tai kolmannellekin kerralle. Muiden puuhien lomassa kitkin jättipalsamivauvoja, mutta kunnollinen kitkentäoperaatio jäi toiseen päivään. Tavoite on päästä jättipalsamista joskus täysin eroon, mutta se vie varmasti vuosia. Lisäksi kitkin kukkapenkeistä rikkaruohoja pois. Riemastuin huomatessani, että pionipenkkissäni näkyi melko varmasti rikkaruohojen lisäksi myös pionien alkuja. Pelkäsin, että paikka olisi niille liian kostea, mutta kohopenkki on ilmeisesti suojellut niitä liialta kosteudelta. Myös penkissä olevista kärhöistä ainakin toinen on hengissä. Toisen tilannetta en ehtinyt tarkistaa, kun mies tuli ilmoittamaan, että auton rengas näyttää puhjenneen, syssäsi vauvan minulle ja lähti jalan hakemaan kotoa rengasta puhjenneen tilalle. Onneksi mökiltä ei ole pitkä matka kotiin. Renkaan vaihdon jälkeen oli kuitenkin aika lähteä mökiltä, minulla kun oli vielä käsityöpuodin palaveri illalla. Tästä syystä jälkeen kuvat jäivät siis ottamatta.

Nurmikolla kasvoi tämmöinen. Taitaa olla lajia Filius parvus.

Kasvihuoneen paikka jäi vielä päättämättä. Ostin aiemmin keväällä Lidlistä samanlaisen pikkuruisen muovihärpäkekasvihuoneen, jollainen minulta hajosi toissatalvena. Tänä vuonna saan siis tomaatit ja paprikat jälleen kasvihuoneeseen. Siellä ne ehtinevät kypsyä paremmin kuin viime vuonna taivasalla.

Sitruunaperhonen sattui lentämään paikalle juuri, kun kuvasin scilloja.

 

Hetken maltoin ihastella oleskelupihan ja hyötytarhan välisessä rinteessä kasvavia scilloja sekä viime syksynä pihaantulon vierustalle istuttamiani krookuksia. Krookuksia oli käynyt ihailemassa joku muukin ja haukannut niistä samalla välipalaa. Onneksi vahinko oli melko vähäinen.

Kiireessä napatut kuvat ovat vähän mitä sattuu,
mutta kyllä tästä erottaa, että 'Blue Pearl' krookuksia on vähän maisteltu.

 

Seuraavalla mökkireissulla aion ainakin jatkaa kukkapenkkien ja jättipalsamien kitkemistä sekä kylvää takin taskussa odottelevat porkkanansiemenet. Kukkaniityn perustamista voisi myös aloitella. Ajattelin kitkeä niitylle varaamaltani alueelta enimmät rikkakasvit, kääntää maata, peittää alueen sanomalehdillä ja laittaa niiden päälle hiekan ja mullan seosta.

Viime kesänä laittelemieni ojanvieruspenkkien huolto jäi toiseen kertaan.

 

Tänään pysyttelen kuitenkin kotipihalla. Eilen ulkoilutin jo liljoja ja tänään heitin myös daaliat ja gladiolukset hetkeksi ulos. Liljoissa on jo nuppuja, joten toivon, että pääsen istuttamaan ne pian pihalle. Katsotaan, pääsenkö jo aloittamaan varsinaisia puutarhatöitäkin tänään vai meneekö aikani pohtiessa, minne siirrän kasvit seinänvierustoilta ja minne teen uudet kukkapenkit.

Vaan nyt ulos kauniiseen auringonpaisteeseen ja linnunlauluun,
jotten ihan mökkihöperöidy niin kuin tämä tiskikaappiin kurkottanut daalia.