Näytetään tekstit, joissa on tunniste hyötytarha. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hyötytarha. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 16. maaliskuuta 2025

Suunnitelmissa yrttitarha mökille

Mökkimme navetan vanhan kivijalan vieressä minulla on pieni istutusalue. Sen reunassa kasvoi valmiiksi raparperi, jonka seuraksi tuntui luontevalta istuttaa lisää hyötykasveja. Olen istutellut ja kylvänyt siihen jonkin verran yrttejä, enimmäkseen ruohosipulia. Olen reunustanut istutusalueen mökkitontilta löytyneillä tiiliharkoilla.

Joitain kohteita, kuten tätä yrttipenkkiä, tulee kuvattua muita istutuksia vähemmän.
Tämä kuva raparperin kukinnasta on otettu 6.7.2023.
 
Viime kesänä yrttipenkki jäi miltei täysin huomiotta. Taisin jossain vaiheessa ohi kulkiessani harmitella, miten rikkaruohot olivat ottaneet siitä vallan. En siis ole lainkaan varma, onko yksikään yrtti enää hengissä.

Heinäkuussa 2022 yrttipenkiltä puuttui vielä tiilireunus.

Olen oikeastaan aika huono käyttämään tuoreita yrttejä ruuanlaitossa. Ruohosipulia tulee kyllä leikeltyä leivälle ja joskus jonkun ruuankin joukkoon, mutta muutoin käytän maustamiseen lähinnä liemikuutioita ja kuivamausteita. Haluaisin opetella enemmän yrttien käyttöä, ja sitä varten tarvitaan tietysti oma yrttitarha. Yrttitarha on ehkä hiukan liioiteltu termi pienestä istutusalueestani, mutta se kuulostaa paljon paremmalta kuin pelkkä yrttipenkki. Kuvitelmissani yrttitarhassa tuoksuu voimakkaasti, laventeli kukkii ja perhoset liitelevät ympäriinsä.

Ruohosipulin kukintaa vanhalla pihallamme kesällä 2022

Tahdon pääosin monivuotisia yrttejä, mutta yksivuotisista erityisesti erilaiset basilikat kiehtovat. Esimerkiksi kaneli- ja vaniljabasilika kuulostavat houkuttavilta. Rakastan vaniljan tuoksua ja makua. Laitoin esikasvatukseen muutamia yrttejä, mutta niistä vain timjami on lähtenyt kasvuun. Osan kylvöksistä heitin jo menemään, koska arvelin siementen olleen liian vanhoja. Täytynee siis ostaa yrttejä valmiina taimina.

Latvoin timjamin tänään, jotta se tuuhistuisi.

Mieheni pitää viinisuolaheinästä eli punahierakasta. Kasvatin sitä edellisellä pihallamme, mutta nykyiseltä pihaltamme ja mökiltämme se uupuu. Sen lisäksi haluan yrttitarhaani ainakin sitruunamelissaa ja mäkimeiramia sekä jo mainitsemiani timjamia, laventelia ja ruohosipulia. Mintusta pidän myös, mutta sitä en viitsi istuttaa suoraan maahan, sillä se leviää aivan mahdottomasti. Sitä voisi kuitenkin istuttaa ruukkuun yrttipenkin viereen.

Kuvan vasemmassa alareunassa kasvaa viinisuolaheinää.
Kuva on heinäkuulta 2020.

Monilla yrteillä on kauniit kukat, mutta ajattelin silti kylvää yrttipenkkiin myös koristekukkia. Kenties jotain syötävää kukkaa tai vähintäänkin jotain pörriäisiä houkuttavaa. Orvokit ja ruiskaunokit voisivat olla aika kivoja. Mikseivät myös ruusut voisi kuulua yrttitarhaan?

Ruiskaunokkeja voisi kylvää vaikka yrttien taustalle.
Nämä ruiskaunokit kukkivat vanhalla kodillamme puulaatikossa kesällä 2020.

Yrttipenkkiin ruusuja ei kyllä mahdu, mutta lähistölle kumminkin. Yrttipenkin vierestä kulkee polku varsinaiseen hyötytarhaan. Polun toiselle puolelle olen istuttanut karviaisen, jonka ympäristössä on hyvin tilaa vaikkapa ruusuille. Ehkäpä joku yrttikin voisi eksyä sille puolelle polkua. Kenties yrttipenkistä muodostuukin ihan oikeasti kokonainen yrttitarha.

Kuvassa vasemmalla näkyy vanhaa kivijalkaa, jonka edessä yrttipenkki sijaitsee.
Suunnilleen kuvan keskipaikkeilla kulkee hyötytarhan portille polku,
jonka oikealla puolella olisi tilaa uusille istutuksille.

Tässä alkaa taas mielikuvitus päästä oikein kunnolla valloille. Täytynee ottaa kynä käteen sekä puutarhavihko esiin ja rueta tekemään hahmotelmia. Olen viime päivinä katsellut Yle Areenasta Søren Vesterin puutarha -sarjaa, mikä on lisännyt puutarhasuunnitteluintoani entisestään. Mikäli siis kaipaat inspiraatiota omiin puutarhasuunnitelmiisi tai haluat muuten vain tunnelmoida rento-otteisen puutarhaohjelman parissa, suosittelen katsomaan kyseistä sarjaa.
 
Tulisipa kevät pian ja pääsisin toteuttamaan omia suunnitelmiani!
(kuvassa ukkolaukan ja ruohosipulin hurmaava yhdistelmä vuodelta 2022)

sunnuntai 23. helmikuuta 2025

Mökkiretki

Tein perjantaina pitkästä aikaa retken mökille. Olen siis vihdoin tervehtynyt poskiontelotulehduksesta, jihuu! Tervehtymisen vuoksi blogissakin on nyt ollut hetken hiljaisempaa. Olen nimittäin nauttinut ulkoilusta, liikunnasta, ratsastuksesta ja kaikenlaisesta touhuilusta. Perjantaina pakkasin vauvan ja kameran vaunuihin ja suuntasin mökille.

Mökkitie pihalta päin kuvattuna

Mökkitietä ei ole aurattu kokonaan, joten jätin vaunut tien alkupäähän ja kävelin loppumatkan vauva ja kamera kainalossa. Onneksi lunta on tänä talvena tullut vain vähän ja lumi kantoi aika hyvin. Vauvan kantaminen kävi kuitenkin ihan urheilusta.

Etsi kuvasta vauva.
 
Mökillä heivasin vauvan aitan kuistille pötköttelemään. Siinä hän viihtyi tyytyväisenä maisemia (tai kuistin kattoa) ihaillen, kun minä kiertelin kameran kanssa ympäri pihaa.

Aloitin kierroksen kurkistamalla kevätkukkapenkkiin;
tuolla se on jossain hangen alla. Vielä ei näkynyt piippoja. :D

Mökillä olo herättää minussa aina ideoita, suunnitelmia ja haaveita. Mökkirakennusta katsellessani unelmoin sen maalaamisesta vaaleanpunaiseksi. Nykyinen värikin on kaunis, mutta minä tahdon joskus asua vaaleanpunaisessa talossa.

Kuvitelkaa keltaisen tilalle vanhaa roosaa ja oveen ehkä jopa vaaleansinistä.

Pienen kasvihuoneeni aion aiempien vuosien tapaan sijoittaa kaivon lähelle. Vettä ei tarvitse silloin kantaa kauas kasvihuoneen kasvien kastelua varten.

Kaivon ja navetan välissä on sopiva tila kasvihuoneelle.

Navetan vieressä näkyvän kivijalan edessä kasvaa raparperi ja muutamia yrttejä. Odotan jo innolla, että pääsen huoltamaan yrttipenkkiä ja istuttamaan tai kylvämään siihen lisää kasveja. Yrttipenkin edessä lumen alla on muoviroskakasa, jolle on viimeinkin tehtävä jotain. Vanhat multapussit hyödynnän rikkaruohojen tukahduttajana, mutta muut roskat on vietävä kierrätykseen.

Hyötytarhaa kiertävä aita on hieman rempallaan.

Hyötytarhan aita on päässyt paikoin kaatumaan ja portti on keikahtanut vinoon. Pääsinpähän helposti pujahtamaan portin viereisestä aukosta hyötytarhaan, eikä tarvinnut kiipeillä portin yli. Aita minun on korjattava keväällä ensitöikseni.

Jokunen tukikeppi pilkistää lumesta esiin merkkinä lavakaulusten sijainnista.

Lavakauluskasvimaa nukkuu vielä talviunta lumen alla, samoin mansikkamaa. Portin vierelle haaveilen jo kesäkukkien istuttamisesta. Paikan päällä aloin heti haaveilla kesäkukkapenkin laajentamisesta hyötytarhan nurkkaan asti. Tällä hetkellä kukkapenkki on vain noin yhden tolpanvälin mittainen. Tulen varmasti joskus laajentamaan kukkapenkkiä, mutta se ei ehkä tule tapahtumaan tänä vuonna.

Kukkapenkki sijaitsee vasemmanpuolimmaisen
ja keskimmäisen tolpan välillä, aidan tällä puolen.
 
Hedelmäpuut odottavat leikkaamista, mutta toistaiseksi ne saavat jatkaa odottelua. Omenapuu 'Suometar' on päässyt kasvamaan hieman vinoon. Kevään tullen yritän saada sen suoristettua.

Omenapuu 'Suometar' on kuvan keskellä.

Navetan takana on ihana niittymäinen alue, jossa olisi potentiaalia vaikka mihin, mutta valitettavasti aiemmat asukkaat ovat selkeästi käyttäneet sitä kaatopaikkanaan. Olemme keränneet sieltä pois muun muassa renkaita ja lasia, mutta emme ole saanut aluetta putsattua kokonaan. Siivoilemme sitä pikkuhiljaa silloin tällöin joutessamme.

Talvella roina peittyy onneksi lumeen ja kesällä luonnonkasveihin.

 Lähtiessäni huomasin mökkitien varrella pajunkissoja. Vielä tovi, niin ollaan pääsiäisessä. Jokohan mökillä päästään silloin kevätpuuhiin?

Hempeitä helmikuun hetkiä!

tiistai 11. helmikuuta 2025

Suunnitelmia mökin hyötytarhaan

Kunhan toivun kunnolla poskiontelotulehduksesta, aion ensi töikseni suunnata mökille. Vaikka lunta soisi olevan tähän vuodenaikaan enemmän, mökillä käynnin kannalta maltillinen lumitilanne on suotuisa. Eipähän tarvitse rämpiä metrisissä kinoksissa päästäkseen esimerkiksi hyötytarhalle. Aiempina kevättalvina en ole pystynyt leikkaamaan mökin hedelmäpuita, sillä niiden oksat ovat olleet tähän aikaa vuodesta lumen alla. Tänä vuonna niiden leikkaaminen saattaisi jopa onnistua. (Paitsi että en ole varma saanko viriteltyä jänisverkkoa pois puiden ympäriltä.)

19.4.2024 mökin hyötytarha näytti melko riutuneelta.

Viime vuonna en juurikaan ottanut kuvia mökin hyötytarhasta, ja se jäi silloin muutenkin pahasti hunningolle. Kylvin ja istutin kyllä kasveja, mutta sen jälkeen ne saivatkin olla miltei täysin oman onnensa nojassa koko kesän. Voitte siis arvata, että satoa ei tullut paljoa ja rikkakasveja oli senkin edestä. Viime kesänä olin raskaana ja loppukesästä ja syksystä pienen vauvan kanssa, joten ei ihmekään, ettei mökin puutarhalla tullut paljoa puuhailtua. Ensi kesänä minulla on elokuussa vuoden täyttävä vauva "vaivoinani", joten realistisesti täytyy ajatella, etten ehkä silloinkaan ehdi ihan hirveästi touhuta mökillä. Siksi aion pitää hyötytarhan kasvivalikoiman helppohoitoisena ja yksinkertaisena.

Lavakauluksessa vasemmalta oikealle pillisipulia 'White Lisbon',
kehäkukkaa 'Pink Surprise' ja porkkanaa 'Nantes 2' 26.7.2023

Aiempien vuosien tapaan aion tänä vuonnakin kasvattaa porkkanoita. Niiden kasvatus on helppoa ja ne maistuvat koko perheelle. Pillisipuleiden kasvatus oli myös helppoa, joten sitäkin voisi taas kasvatella. Kukkia on tietenkin oltava joka välissä tuomassa väriä ja pörriäisille evästä. Koska aion jättää kaikki vähääkään vaativammat hyötykasvit tänä vuonna kasvattamatta, kukille jää tavallistakin enemmän tilaa. Hyötytarhan kukissakin suosin helppoja, pääosin suorakylvettäviä lajeja paria poikkeusta lukuunottamatta.

Herneet, auringonkukat ja rikkaruohot elokuussa 2023
 
Porkkanan ja pillisipulin lisäksi aion kasvattaa myös herneitä ja perunoita. Nekin ovat helppoja kasvattaa, tosin perunanvarsia olisi hyvä käydä multaamassa ainakin kerran kesässä. Mökin hyötytarhassa on lisäksi mansikkamaa, joka kaipaa huoltoa. Ajattelinkin kunnostaa mansikkamaan heti, kun lumet sulavat, ja kattaa sen kenties oksasilpulla, jotteivat rikkaruohot pääsisi niin helposti peittämään mansikantaimia alleen. Riehaantuneista rikkakasveista oli tosin viime kesänä se hyöty, etteivät linnut löytäneet mansikka-apajille niin helposti.

Mansikkamaa ("ojan" oikealla puolella) oli aika ränsistyneessä kunnossa 19.4.2024.

Yllä olevassa kuvassa näkyvä oja ei johda minnekään ja se onneksi kuivuukin kesäksi. Toivoisin, että saisimme tontin ojat joskus kaivatettua auki, mutta tällä hetkellä meillä on muitakin rahareikiä, eikä mieheni myöskään ole lainkaan yhtä innokas kuin minä tuhlaamaan aikaa ja rahaa mökkipahaseemme. Onneksi tontin märkyyden kanssa tulee kuitenkin toimeen ja esimerkiksi hyötytarhan alue on yleensä kesällä kohtuullisen kuiva. Ehkä vuosikymmenen tai kahden päästä pääsen panostamaan mökkiin haluamallani laajuudella?

Hyötytarhan kesäkukkapenkki kylvöjen jälkeen 11.5.2023

Hyötytarhassa on heti portin vieressä kesäkukkapenkki. Yllä olevassa kuvassa portti näkyy vasemmalla. Kukkapenkissä olen kasvatellut vuosien saatossa muun muassa tuoksuherneitä, erilaisia unikkoja ja sinisievikkiä. Tänä vuonna ajattelin laittaa siihen tummansinistä tuoksuhernettä, vaaleanpunaista kesäharsoa, kesämalvikkia ja pensasköynnöskrassia 'Jewel Cherry Rose'. Viimeisenä mainittua on minulla jo koekylvös kasvamassa, sillä toivon näkeväni ennen lopullista kylvöä, ovatko sen kukat todella pinkinsävyiset. Jos ei ole, saatan istuttaa niitä jonnekin muualle ja kylvää kesäkukkapenkin etualalle niiden sijaan vaikkapa sinisievikkiä.

Kehäkukat ovat jokavuotisia hyöytytarhani sulostuttajia. (Kuvattu 11.8.2023)

Jokavuotisiin hyötytarhani kukkasiin kuuluvat kehäkukkien ohella samettikukat. Monena vuonna olen kylvänyt myös auringonkukkaa, mutta ne eivät ole ehtineet kunnolla kukkaan. Niiden sijaan ajattelin tänä vuonna kokeilla hunajakukkaa.

Hyötytarhassa risteilee pari ihan varsinaista ojaa,
tosin nekin kuivuvat yleensä jossain vaiheessa kesää. Kuva viime vuodelta

Olen useampaan otteeseen todennut, että minulla on liian vähän kuvia niin koti- kuin mökkipuutarhankin yleisnäkymistä. Olkoon yleisnäkymät tänä vuonna valokuvieni teemana! Edellisessä kuvassa joka tapauksessa näkyy verkotetut hedelmäpuuni. Etummaisena on luumu 'Sinikka' ja sen takana omenat 'Pirja' ja 'Suometar'. Jos oikein tarkkaan katsoo, niin hedelmäpuiden takana häämöttää hyötytarhan lavakaulukset. Oikealla erottuu valitettavasti veivinsä heittänyt arnoldinpihlaja 'Kirsten Pink' ja suunnilleen kuvaajan paikalla sijaitsee makeakirsikka 'Stella', sekin jo veivinsä heittänyt. Noh, molemmat olivat jonkinlaisia alekokeiluja, joten niistä emme lannistu. Kuvan etureunassa, ojan tälläpuolen on kosteikkokukkapenkki, joka jäi viime vuonna kokonaan huomiotta. Saa nähdä, miltä se tänä kesänä näyttää. Tälle alueelle en ehkä tee tänä vuonna kuin huoltotöitä. Kuolleet puut tekisi kyllä mieli korvata elävillä...

6.7.2023 ojan viereinen kosteikkokukkapenkki näytti näin hyvältä.

Ehkä isoin yksittäinen urakka hyötytarhassa tälle vuodelle on polkujen kunnostus. Viime vuonna koko hyötytarhan alue pääsi aivan villintymään, eikä siellä ollut minkäänlaisia erottuvia kulkuväyliä. Tänä vuonna aion vihdoin tukahduttaa kasvit poluilta tyhjillä multasäkeillä ja muilla muoveilla, joita on kertynyt mökin pihalle odottelemaan hyötykäyttöä. Muovit on paras saada maahan heti lumien sulettua, ennen kuin kasvit alkavat rehottaa. Muovit eivät tietenkään pysy paikoillaan ihan itsestään, joten täytyy myös etsiä painavia kiviä pitämään muovit aloillaan. Sitten pitäisi keksiä, millä päällystän polut, etteivät ne kasva pian uudestaan umpeen. Muoveja ei tokikaan ole tarkoitus jättää ikuisiksi ajoiksi paikoilleen. Mutta aivan hyvin ne voivat olla paikoillaan vaikka pari vuotta, jos vain kestän katsella niitä niin pitkään.

 Tästä postauksesta tuli melko epämääräisesti rönsyilevä, mutta epämääräisesti rönsyilevä kuvaa aika hyvin myös mökkipuutarhan viimevuotista tilannetta. Toivottavasti tänä vuonna tilanne menee vähän parempaan suuntaan.

Ihanaa puutarhakautta 2025! (Kuva vuoden takaa)

perjantai 5. heinäkuuta 2024

Lastentarha

Perustimme lasteni kanssa lapsille ikioman Lastentarhan kolmesta pienestä lavakauluksesta. Lapset saivat valita omiin lavakauluksiinsa mieluisan värin minun maalikokoelmastani. Jokainen lapsi sai viettää kanssani rauhallista kahdenkeskeistä aikaa ensin lavakauluksen maalaamisen parissa ja myöhemmin kylvöpuuhissa. Neljättä lastaan odottavana äitinä tuntuu välillä, ettei kaiken hulinan keskellä ehdi tai jaksa antaa lapsilleen riittävästi henkilökohtaista aikaa ja huomiota, joten ainakin itse koin Lastentarhan parissa vietetyt hetket todella arvokkaiksi.

Lastentarha reunustaa "kesäkeittiötä".

Lapset saivat värin lisäksi valita laatikoihinsa itse kasvit minun siemenvalikoimastani. Nuorimmainen ei ehkä vielä ihan ymmärtänyt ideaa, mutta osoitteli kuitenkin varttia-vaille-kaksi-vuotiaan innolla muutamia siemenpussukoita. Siementen kylvö onnistui häneltäkin jo oikein hienosti. Ihan yllätyin, miten näppärästi hän sai pudotettua siemenet multaan painettuihin reikiin.

Nuorimmaisen laatikko on jaettu neljään kylvöalueeseen.

Nuorimmaisen laatikossa kasvaa  tuoksuhernettä 'Villa Roma White & Rose' (kuvassa takavasemmalla), pensasköynnöskrassia 'Peach Melba' (kuvassa etuoikealla) ja tarhakehäkukkaa 'Pink Surprise' (kuvassa etuvasemmalla). Lisäksi aion hakea laatikkoon muutaman mansikan taimen mökiltä.

Keskimmäinen halusi ehdottomasti herneitä (kuvassa etualalla) ja valitsi niiden kaveriksi sinisievikkiä, joka on yksi minunkin suosikkikesäkukistani.

Herneeksi valikoitui silpoydinherne 'Alderman'. Kuten kuvasta näkyy, ne kaipaisivat jo kipeästi tukea. Mökillä olisi sopiva tuki joutilaana, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi hakea sitä kotipihaan. Ehkäpä tänään poikkean mökillä, vaikka sadepäivä onkin. Samalla voisin hakea nuorimmaisen lootaan mansikat.

Esikoiseni päätti kylvää söpönoloisia pikkuporkkanoita 'Pariser Markt 5' (kuvassa taka-alalla) ja sirokannusruohoa 'Licilia Peach'.

 Yhdessä esikoiseni kanssa ihmettelimme sirokannusruohon pienenpieniä siemeniä, jotka takertuivat pussiin niin lujasti kiinni, ettei niitä meinannut saada sieltä pois. Odotan itsekin mielenkiinnolla sirokannusruohon kasvua, sillä se on minulle tavallaan uusi tuttavuus. Kylvin sitä kyllä viime vuonna mökille unikkojen joukkoon, mutta siskoni ollessa kitkentäapuna unohdin sirokannusruohon täysin ja kehotin siskoani kitkemään penkistä pois kaikki muut paitsi unikot. Hupsis! Jospa tällä kertaa pääsisin näkemään sirokannusruohon ihan kukassa asti.

Toivottavasti Lastentarhassa saadaan nauttia niin kukista kuin sadostakin. Ainakin pihallamme oleviin marjapensaisiin ja omenapuuhun näyttäisi olevan tulossa mukavasti satoa. Räkätit tosin ovat jo maistelleet raakoja marjoja ja ovatpa ne tainneet vierailla Lastentarhassakin, sillä jokunen pikkutaimi oli revitty irti mullasta. Onneksi viimepäivinä Lastentarha on saanut olla rauhassa.

Suloisia hetkiä viikonloppuusi!

lauantai 2. syyskuuta 2023

Mökkipuutarhan tunnelmia

Kävin eilisiltana mökillä hoivaamassa kanoja ja tunnelmoimassa mökin melko villiintyneessä puutarhassa. Kanat saivat vielä tänään herkkuannoksen kotipuutarha kotiloita ennen kuin mieheni lähti viemään kotkottajia talvihoitopaikkaan.

Eilen kanat odottelivat omenaherkkuja.

 Ruukkujen kesäkukista on jäljellä enää pari. Pari muuta on jo päässyt muuttamaan kotipihamme kukkapenkkiin, sillä ne alkoivat näyttää ruukuissaan melko mitättömiltä.

Vaaleanpunainen siniviuhka näyttää vielä aika hyvältä.
Markettakin on kohtuullisen hyvässä kunnossa.

Unikkojen kuvissa tarkennus ei näköjään osunut oikein kohdilleen, mutta jokunen yksilö sinnittelee joka tapauksessa vielä kukassa.

Onnistuneimmassa unikkokuvassa koreilee kaiketi silkkiunikko 'Mother of Pearl'.

Sinisievikit 'Penny Black' vasta vaikeita kuvattavia ovatkin. Niistä en ole saanut koko kesänä kovin hyviä kuvia. Kukat ovat tosi pieniä ja tummia, mikä hankaloittaa niiden kuvaamista.

Näillä on ihan hauska väritys, mutta pidän kuitenkin enemmän tavallisista sinisievikeistä.

Kasvimaalla joidenkin kasvien kohdalla sato on jäänyt vähiin tai olemattomiin. Kurkku on nyt innostunut kukkimaan runsaasti, mutta satoa siitä on varmasti turha odottaa. Perunan ja porkkanan osalta olemme puolestaan saaneet nauttia runsaasta sadosta.

Kurkku 'Kiinalainen käärme' on edustanut tänä kesänä pelkkää koristekasvin virkaa.

Porkkanoiden ja sipulien välissä kehäkukat loistavat kauniina. Lajikkeen pitäisi olla 'Pink Surprise'.

Kehäkukat tuovat ripauksen aurinkoa hyötytarhaan.

Herneen 'Kelvedon Wonder' sato on vihdoin kypsynyt. Violettien 'Désirée'-herneiden ensimmäiset palot ovat vielä ihan littania, ja suurimmaksi osaksi se vasta kukkii.

Herneen 'Désirée' kukat ovat hempeän violetit.
Kuvaan sattui hauskasti myös hämähäkin seittiä.
Samaisen herneen palot ovat tumman violetteja. Aika veikeä väritys!
Vielä yksi herneenkukkakuva vähän eri kuvakulmasta.
Hyötykasvitkin osaavat olla kauniita!

Herneiden väliin kylvin jättiauringonkukkaa 'Uniflorus'. Ne ovat kasvattaneet pitkän varret, mutta kukkia ei vielä näy.
 
 
Auringonkukkien varret ovat jo itsessään aika komea näky.

 Kasvihuoneessa tomaatit ja paprikat tuottavat satoa. Eivät ihan mahdottoman paljoa, mutta olen tyytyväinen pieneenkin satoon.

Pian pääsemme maistamaan keltaistakin tomaattia.
Tähän mennessä vain punaiset lajikkeet ovat ehtineet syöntikypsiksi.

Mökillä alkaa selvästi olla syksyn tuntua ilmassa. Mielenikin alkaa mökkipuutarhan osalta kääntyä syyskylvöihin ja ensi kasvukauden suunnitelmiin. Puutarhan sadosta saadaan kuitenkin nauttia vielä jonkun aikaa. Ja toivottavasti auringonkukat ehtisivät kukkia!

Tunnelmallista viikonloppua!

maanantai 8. toukokuuta 2023

Mökkikauden avaus

Eilen menimme kaverinsa luona kylässä ollutta tytärtä vaille koko perhe mökille. Mies lämmitti tulisijaa ensimmäistä kertaa tälle vuotta. Pojan kanssa paistoimme siinä makkarat. Trampoliinikin pystytettiin pihalle. Mikä tärkeintä, pääsin aloittamaan puutarhapuuhat. Mökkikausi on siis virallisesti avattu.

Piti ottaa itselleni kuva kuraisista saappaista muistutukseksi,
ettei mökille kannata vielä lähteä hempeän vaaleanpunaisissa lenkkareissa.
 
Lumet ovat vihdoin sulaneet ja maa sen verran kuivunut, että mökkitontilla pystyy tarpomaan uppoamatta kainaloita myöten kuraan. Hyötytarhan puolella tulvii vielä jonkin verran, mutta pääsin kuitenkin istutusaluiden ja kasvilaatikoiden kimppuun. Kitkin rikkaruohot, silppusin kuivuneet kasvit mullan sekaan ja mylläsin maan kuokalla. Suunnittelin jo vähän, mitä kylvän tai istutan mihinkin, mutta mukaani ottamat porkkanansiemenet jäivät vielä taskuun.

Tarkoitukseni oli ottaa ennen ja jälkeen kuvia mökiltä, mutta sattuneesta syystä, (lue eteenpäin, niin tiedät miksi), jälkeen kuvat jäivät ottamatta. Tässä hyötytarha ennen siistimistä.
 
Hyötytarhan reunalla kasvaneiden tuoksuherneiden lakastuneet varret saivat huutia. Mietin jo ilolla, mitä kukkia kylväisin niiden kohdalle tänä vuonna. Kenties erilaisia unikkoja, sirokannusruohoa ja sinisievikin tummakukkaista lajiketta 'Penny Black'. Toisaalta myös köynnöskrassit sopisivat paikkaan hyvin. Penkkiä kyllä mahtuu edelleen laajentamaan tarhan nurkkaa kohti, mikä mahdollistaisi useampien lajien kylvämisen.

Tuoksuherneen kuihtuneet varret näyttivät aika veikeiltä.

Oleskelupihalla riittää haravoimista. Ensimmäisen haravointikierroksen sain jo tehtyä, mutta lehtiä jäi vielä haravoitavaksi toiselle tai kolmannellekin kerralle. Muiden puuhien lomassa kitkin jättipalsamivauvoja, mutta kunnollinen kitkentäoperaatio jäi toiseen päivään. Tavoite on päästä jättipalsamista joskus täysin eroon, mutta se vie varmasti vuosia. Lisäksi kitkin kukkapenkeistä rikkaruohoja pois. Riemastuin huomatessani, että pionipenkkissäni näkyi melko varmasti rikkaruohojen lisäksi myös pionien alkuja. Pelkäsin, että paikka olisi niille liian kostea, mutta kohopenkki on ilmeisesti suojellut niitä liialta kosteudelta. Myös penkissä olevista kärhöistä ainakin toinen on hengissä. Toisen tilannetta en ehtinyt tarkistaa, kun mies tuli ilmoittamaan, että auton rengas näyttää puhjenneen, syssäsi vauvan minulle ja lähti jalan hakemaan kotoa rengasta puhjenneen tilalle. Onneksi mökiltä ei ole pitkä matka kotiin. Renkaan vaihdon jälkeen oli kuitenkin aika lähteä mökiltä, minulla kun oli vielä käsityöpuodin palaveri illalla. Tästä syystä jälkeen kuvat jäivät siis ottamatta.

Nurmikolla kasvoi tämmöinen. Taitaa olla lajia Filius parvus.

Kasvihuoneen paikka jäi vielä päättämättä. Ostin aiemmin keväällä Lidlistä samanlaisen pikkuruisen muovihärpäkekasvihuoneen, jollainen minulta hajosi toissatalvena. Tänä vuonna saan siis tomaatit ja paprikat jälleen kasvihuoneeseen. Siellä ne ehtinevät kypsyä paremmin kuin viime vuonna taivasalla.

Sitruunaperhonen sattui lentämään paikalle juuri, kun kuvasin scilloja.
 
Hetken maltoin ihastella oleskelupihan ja hyötytarhan välisessä rinteessä kasvavia scilloja sekä viime syksynä pihaantulon vierustalle istuttamiani krookuksia. Krookuksia oli käynyt ihailemassa joku muukin ja haukannut niistä samalla välipalaa. Onneksi vahinko oli melko vähäinen.

Kiireessä napatut kuvat ovat vähän mitä sattuu,
mutta kyllä tästä erottaa, että 'Blue Pearl' krookuksia on vähän maisteltu.
 
Seuraavalla mökkireissulla aion ainakin jatkaa kukkapenkkien ja jättipalsamien kitkemistä sekä kylvää takin taskussa odottelevat porkkanansiemenet. Kukkaniityn perustamista voisi myös aloitella. Ajattelin kitkeä niitylle varaamaltani alueelta enimmät rikkakasvit, kääntää maata, peittää alueen sanomalehdillä ja laittaa niiden päälle hiekan ja mullan seosta.

Viime kesänä laittelemieni ojanvieruspenkkien huolto jäi toiseen kertaan.
 
Tänään pysyttelen kuitenkin kotipihalla. Eilen ulkoilutin jo liljoja ja tänään heitin myös daaliat ja gladiolukset hetkeksi ulos. Liljoissa on jo nuppuja, joten toivon, että pääsen istuttamaan ne pian pihalle. Katsotaan, pääsenkö jo aloittamaan varsinaisia puutarhatöitäkin tänään vai meneekö aikani pohtiessa, minne siirrän kasvit seinänvierustoilta ja minne teen uudet kukkapenkit.

Vaan nyt ulos kauniiseen auringonpaisteeseen ja linnunlauluun,
jotten ihan mökkihöperöidy niin kuin tämä tiskikaappiin kurkottanut daalia.