keskiviikko 30. maaliskuuta 2022

Haaveissa ruiskaunokkiniitty

Olen jo pitkään haaveillut ruiskaunokkipellosta. Nyt olen ottanut ensimmäiset konkreettiset askeleet haaveen toteuttamiseksi. Tilasin nimittäin Exotic Gardenilta kuusi pussia ruiskaunokin siemeniä. Valitsin erilaisia sekoituksia, koska en osannut päättää vain yhtä väriä.

Vaaleanpunainen sekoitus 'Classic Romantic' oli tarjouksessa, joten tilasin sitä kolme pussia. Yhdessä pussissa on noin sata siementä.


Sinistä 'Classic Fantastic' sekoitusta tilasin vain yhden sata siementä sisältävän pussin. Sininen on ihanan perinteinen ruiskaunokin väri. Jos minulla ikinä on rukiin kasvatukseen sopivaa peltoa, aion kasvattaa ruista ja sinisiä ruiskaunokkeja sekaisin.

Violetit 'Classic Magic' ruiskaunokit ovat nimensä mukaisesti taianomaisen kauniita. Ainakin siemenpussin kyljessä olevan kuvan perusteella osa niistä on tosin yksistään omaan makuuni turhan tummia, mutta seokseen ne tuovat oman, majesteettisen lisänsä. Näitäkin siemeniä on satakunta kappaletta.

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä esittelen vielä vanhanajan ruiskaunokin. Tämä on juuri sitä perinteistä sinistä ruiskaunokkia, jollaista ennen vanhaan on lienee nähty kasvamassa ruispelloissa. Vanhanajan ruiskaunokin siemeniä on pussissa peräti viitisensataa.

Viime kesänä kasvatin ruiskaunokkeja toissavuoden tapaan puulaatikossa. Yllä olevassa kuvassa ruiskaunokit kasvavat samassa laatikossa retiisin kanssa. Kauniita ne olivat siinäkin, mutta eivät kyllä vedä vertoja kokonaiselle ruiskaunokkiniitylle.

Aikeeni on perustaa ruiskaunokkiniitty mökillemme. Meillä oli viime kesänä mökillä pässejä, mutta tänä kesänä emme ota kesälampaita, joten pässien aitaus jää tyhjäksi. Sinne on tarkoitus tehdä hyötytarhaa, mutta uskoisin, että osa alasta jää kyllä niitynkin käytettäväksi, ellei hyötytarhani lähde rönsyämään aivan käsistä. Lammastarhan viereiselle alueelle aloittelin jo viime kesänä hieman kukkatarhaa, mutta se on vielä aivan keskeneräinen. Sitäkin on tarkoitus jatkaa tulevana kesänä. Periaattessa niitty mahtuisi sinnekin, mitään kovin valtavaa niittyä kun en ajatellut lähteä käsivoimin perustamaan. Ehkä kasvatan sitä pikkuhiljaa vuosi vuodelta suuremmaksi.


Yllä olevassa kuvassa näkyy osa lammasaitauksestamme sekä viime kesäisistä lemmikeistämme. Kuvasta katsottuna aitaus jatkuu oikealle hieman leveämpänä kaistaleena. Ajatuksenani on perustaa hyötytarha aitauksen oikeaan päätyyn ja ruiskaunokkiniitty vasempaan päätyyn eli tuonne pressukatoksen ympäristöön. Katos on tarkoitus purkaa pois.

Miten tässä oikein malttaa odottaa kevättä ja lapion kanssa urakoimaan pääsyä? Taidan lähteä ulos lapioimaan lumia pois kukkapenkkien päältä. Saanpahan lapiointitreeniä kevättä varten.
 
Viimekesäisen kanakuvan myötä toivotan mukavaa päivää!
Kanat ovat talven hoidossa ja palaavat kesäksi mökillemme.

tiistai 29. maaliskuuta 2022

Köynnökset kuosiin

Huonekasvini ovat jo pitkään odottaneet keväthuoltoa. Herttaköynnösvehkat ja kultaköynnökset pääsivät viimein ehostettavaksi, muut joutuvat vielä odottelemaan kauneudenhoitovuoroaan.

Saman tason päällä olleen herttaköynnösvehkan ja kultaköynnöksen varret olivat ihanasti kietoutuneet toistensa ympärille. Oli aikamoinen selvittely ennen kuin sain edes nostettua kasveja alas hyllyltä.

Suloinen köynnösten sekamelska

Herttaköynnösvehka näytti olevan muuten hyvässä kunnossa, mutta ruukku oli alkanut käydä sille ahtaaksi ja juuret työntyivät jo ruukun pohjan rei'istä ulos. Aioin vaihtaa sen isompaan ruukuun, mutten löytänyt sopivaa ruukkua, joten se sai luvan jäädä odottelemaan vanhassa ruukussaan kunnes ehtisin ostaa sille uuden ruukun.

Herttaköynnösvehka koko komeudessaan

 Kultaköynnös sen sijaan vaati myös saksimista. Osa sen versoista oli pahoin kaljuuntunut juuresta. Napsin kaljuuntuneet versot karskisti pois, vaikka niiden latvat olivatkin lehteviä.

Kultaköynnös oli kasvanut melkoisen pitkäksi.

Saksimisen jälkeen kultaköynnös pääsi suihkuun ja suurempaan ruukkuun. Pienempää kultaköynnöstä ainoastaan saksin ja suihkuttelin, se sai jäädä jatkamaan eloaan vanhassa ruukussaan. Pintamultaa kaaputin toki hieman pois ja korvasin sen uudella mullalla.

Pienempi kultaköynnös suihkun ja saksimisen jälkeen

 Enhän minä tietenkään raaskinut heittää saksimiani elinvoimaisia kultaköynnöksen latvoja menemään vaan leikkelin niistä lyhyempiä pistokkaita ja iskin ne maljakkoon juurtumaan.

Kultaköynnöksen pistokkaat ilahduttavat nyt maljakossa.

Olin ottanut köynnöksistä jo alkutalvesta pistokkaita, joten nyt minulla on kahdeksan kultaköynnöksen ja kaksi herttaköynnösvehkan komeat juuret kasvattanutta pistokasta odottamassa ruukkuun istuttamista sekä kymmenen uutta kultaköynnöksen pistokasta kasvattelemassa juuria.

Kahdeksan kultaköynnöstä vailla ruukkua

Järjenvastaista touhua, enhän minä minnekään saa mahtumaan noin montaa köynnöstä. Puhumattakaan siitä, kun nekin kasvavat niin suuriksi, että joudun ottamaan myös niistä pistokkaita. Kotimme saattaa pian muistuttaa enemmän viidakkoa kuin asumusta.

Näin veikeiltä pistokkaat näyttivät ennen erottelua.

 Nuorempi herttaköynnösvehka ei tarvinnut saksimista eikä edes pintamullan vaihtoa, sillä sen istutin vasta viime lokakuussa. Se on vanhemman herttaköynnösvehkani latvapistokas, jota juurrutin pitkään ja hartaasti maljakossa.

Pistokkaasta kasvatettu herttaköynnösvehka

 Onneksi on vielä näitä sisällä tehtäviä kasvipuuhia, sillä ulkona paukkuu jälleen pakkanen. Tänään ei sentään enää sada lunta vaan aurinko paistaa kirkkaan siniseltä taivaalta. Sääennusteiden mukaan plussa-asteita saa meilläpäin odotella viikonloppuun asti ja sittenkin lämpötila käynee vain päivällä asteen verran plussan puolella. Parempi toki sekin kuin jatkuvat pakkaset ja lumipyryt.

"Maaliskuu maata näyttää" piti onneksi paikkansa, vaikka nyt ei hirveästi maata enää lumen alta näykään. Toivoa sopii, että "huhtikuu purot täyttää" käy myös toteen. En tosin kaipaa mitään runsaita sateita, riittää kun lumet sulaisivat ja luonto pääsisi kukkaan. Siihen asti on tyydyttävä huonekasvien ja kaupan kukkakimppujen kukintaa.

Nauttikaamme auringonpaisteesta tämän saintpaulian lailla!

perjantai 25. maaliskuuta 2022

Maata näkyvissä!

Eilen paistoi vielä ihanasti aurinko, joten suuntasin takapihallemme kameran kanssa etsimään keväänmerkkejä. Tänä aamuna satoi puolestaan lunta ja päivälle on luvattu räntäsadetta. Huomisesta eteenpäin pitäisi olla pakkasia ainakin seuraavat seitsemän päivää. Jospa kuitenkin saataisiin taas pian plussakelejä ja auringonpaistetta. Niitä odotellessa palataan eilisiin kuviin.

Sieltä täältä pilkisti jo paljasta maata ja paikoin näkyi jotain vihreääkin. Suurin yksittäinen lumeton alue sijaitsi Liljapenkissä talomme seinustalla. Sieltä löytyi jo vaikka mitä ihanaa.

Liljapenkistä näkyi eilen jo näin paljon.
Nyt tämäkin alue on ohuen lumivaipan peittämä.

Liljapenkki lähtee sulamaan meillä aina ensimmäisenä. Sijainti talomme seinustalla on tietenkin otollinen lumien sulamiselle. Kevätkukkien istutuksessa en tajunnut ottaa tätä huomioon. Niinpä Liljapenkistä löytyy vain myöhäisempiä kevään kukkijoita, eli tulppaaneja, kevättähtiä ja hyasintteja.

Syysleimu herää keväällä ensimmäisten joukossa.

Vaikka tähän aikaan vuodesta odotankin eniten kevätkukkia, myös perennojen alut herättävät suurta ihastusta. Mikä valtava kasvunvoima niissä onkaan!

Tulppaaneja näkyi jo monessa kohdassa.

Voi miten odotankaan tulppaanien kukintaa! Se on minulle yksi puutarhakauden kohokohdista. Ensi syksynä istutan mökillemmekin tulppaaneja, jotta saan nauttia niiden upeudesta myös siellä. Minun piti istuttaa niitä jo viime syksynä, mutta viime vuosi oli minulle todella raskas ja moni suunnitelmani jäi toteuttamatta.

Lumen ja jään alta tulee löytymään vielä vaikka mitä, kunhan kevät etenee.
Tässä purppurakeijunkukka 'Palace Purple'

Ruusupenkki ja Suomi100-penkki nukkuvat vielä talviunta paksun lumipeiton alla. Tai ehkä nukkuminen on väärä termi, sillä todennäköisesti ainakin lumikellot ovat jo hereillä ja odottavat lumien sulamista päästäkseen paljastamaan suloiset valkoiset kukkansa.

Tuijan alta pilkisteli jo vihreää.

Uudenkuunpenkki tuijan alla oli vielä jäässä ja pääosin lume alla, mutta kyllä siellä vähän vihreääkin näkyi. Olen muokannut tätä penkkiä viime vuosien aikana melko paljon, enkä rehellisesti sanottuna muista, mitä kasveja tässä kasvaa missäkin kohtaa. Kesällä riittää siis ihmettelemistä ja ehkä myös uudelleenjärjestelyä.

Pääosin Uudenkuunpenkki on vielä lumen saartamana.

 Lumikinokset ovat vielä harmittavan korkeat. Toisaalta ihan hyvä, että kasveilla on vielä suojaa, kun kerta luvassa on taas pakkasia. Kyllä kevät vielä koittaa, kun hetken jaksaa odottaa.

Ruusupenkki pilkisti lumen alta tasan yhden reunuskiven verran.

Pihan siivous jäi syksyllä tekemättä, joten kivien ja kasvien lisäksi lumen alta on löytynyt mm. lasten leluja ja unohtuneita kukkaruukkuja. Keväällä on siis tiedossa paljon hommia. Rikkaruohojakaan ei tullut kovin usein kitkettyä koko viime kesänä. Syksyllä taisin vähän terästäytyä siinä hommassa, mutta kaikkia kesän aikana kasvaneita rikkoja en millään ehtinyt kitkemään.

Terassilla olisi eilen voinut pitää vaikka grillibileet.

 Minä toivon, että kukkapenkit sulaisivat mahdollisimman pian, mieheni puolestaan yrittää saada terassin näkyviin. Hän on viime aikoina putsaillut terassia jäästä ja lumesta päivittäin. Eilen se oli jo melkein puhdas, mutta nyt sen pinnalla on taas ohut lumikerros. "Kevät keikkuen tulevi" näyttää pitävän paikkaansa tänäkin vuonna.

Rentouttavaa viikonloppua!

torstai 24. maaliskuuta 2022

Alkuvuoden kylvöt

Päätin, että tänä vuonna ihan tosissani yritän pitää taimimäärän pienenä. Toistaiseksi olen onnistunut siinä kohtuullisesti.

Pyrin olemaan ostamatta tänä vuonna uusia kukkien siemeniä, sillä minulla on niitä niin paljon varastossa. Osa siemenpusseista on tosin pyörinyt laatikoissani vuosikausia, joten voi olla ettei siementen itävyys ole enää järin hyvä. Hyötykasvien kohdalla olen tehnyt poikkeuksen, koska tarvitsin ehdottomasti ainakin uusia tomaatinsiemeniä. Poikkeuksen tekivät myös ruiskaunokin siemenet. Tilasin niitä Exotic Gardenilta monta pussia, sillä ajattelin yrittää pienen ruiskaunokkiniityn kasvatusta tänä kesänä.

Aloitin kylvöt tammikuussa omasta pihasta kerätyillä orvokin siemenillä, oman pihan paprikalla, idänunikolla sekä baby leaf -salaatilla. Idätin myös mangon siemenen kosteaan talouspaperiin käärittynä pienessä muovirasiassa. Sitä en tosin varsinaisesti laske tammikuun kylvöihin vaan pidän sitä erillisenä kokeiluna ja kerron siitä tarkemmin erikseen, mikäli sen kasvatus onnistuu.
 
Orvokin taimet viihtyvät minikasvihuoneessa.
 
Orvokit lähtivät kasvuun hyvin. Koulin taimet jo kertaalleen, ja nyt ne odottavat uudelleen siirtoa isompiin ruukkuihin.
 
Orvokin taimet ovat kasvaneet hyvin ja kaipaavat jo isompia ruukkuja.

Paprikan siemenistä kolme iti, mutta onnistuin tappamaan kaksi tainta kuivuuteen. Viimeinen taimi on sentään hengissä ja vaikuttaa muuten hyvävointiselta, mutta yhdessä lehdessä on muutama reikä. Lieköhän asialla joku pikkuruinen ötökkä..? Täytyy ottaa taimi vähän tarkempaan syyniin.

Ainoa paprikan taimeni, vaurioitunut lehti vasemmalla
 
Idänunikot ja baby leaf -salaatti eivät valitettavasti lähteneet ollenkaan itämään.

Helmikuu jäi kylvöjen osalta miltei välikuukaudeksi. Löysin kuitenkin pussin syksyllä unohtamiani tulppaanin sipuleita ja istutin niitä muutamaan ruukkuun. Yhteen ruukkuun kylvin lisäksi pikkuköynnöskrassia 'Castanets'. Köynnöskrassi on jo hyvässä kasvussa, mutta tulppaaneista ei näy toistaiseksi mitään. Voi olla, ettei viileä saunan lattia ollut niille riittävän kylmä paikka, ne kun taitavat vaativat kylmän jakson ennen kasvua.

En saanut köynnöskrassista 'Castanets' millään hyvää kuvaa,
mutta taimien nopean kasvun näkee sentään tästäkin.


Tässä kuussa istutin mangon siemenen multaan. Lisäksi kylvin tomaattia 'Tigerella', lyhtykoisoa, maurinmalvaa ja kelloköynnöstä. Istutin myös daalian 'Edinburgh' juurakon ruukkuun. Olen yrittänyt sen kasvatusta aiemminkin, mutta silloin sen kukka taisi olla jotain ihan muuta lajiketta kuin 'Edinburgh'. Toivottavasti sen kasvatus nyt onnistuu, ainakin pieni verso puskee jo mullasta esiin. 
 
Pienestä ne daaliatkin ponnistaa. Olisikohan tässä viimein ihan oikea 'Edinburgh'?
 
Myös tomaatti ja yksittäinen maurinmalvan siemen ovat itäneet. Pari tomaattia koulin jo turvenapeista omiin ruukkuihinsa. Loput odottavat vielä kärsivällisinä turvenapeissaan. Tomaatin taimien varret tuppaavat minulla aina venymään turhan pitkiksi kasvivaloista huolimatta. Onneksi ne voi koulinnan yhteydessä istuttaa aiempaa syvemmälle.
 
Koulittujen 'Tigerella'-tomaattien miltei kymmensenttisiksi
venyneet varret on piilotettu mullan sisään.

 
Yhden lyhtykoison siemenen saattaa juuri ja juuri erottaa itäneen, loput pitävät minua vielä jännityksessä. Kelloköynnös ei ole vielä näyttänyt pienintäkään kasvunmerkkejä. Vähän epäilen, etteivät sen siemenet enää ole itämiskelpoisia.

Kun oikein tihrustaa, saattaa huomata lyhtykoison siemenen itävän.

Tälle kuulle on vielä kylvöhommia tiedossa. Ostin pussin tomaatin 'Tiny Tim' siemeniä. Olen kasvattanut sitä aiemminkin. Haaveilin jostain uudesta lajikkeesta, mutta terveysvaivan vuoksi olin hetken lepopakossa ja kun lopulta pääsin liikenteeseen, oli turvauduttava Prisman siemenvalikoimaan.

Toivotaan että tämän vuoden tomaattisato on yhtä runsas kuin kuvassa.
 
Lisäksi vanhoista siemenistäni aion vielä kylvää ainakin kiinanasteria, purjoa ja tuoksuhernettä. Kiinanasteria kokeilin kasvattaa jo joskus nuoruudessani ja se jäi mieleeni erityisen kauniina syysleikkokukkana.

Kiinanasterit ovat mielestäni todella kauniita.

Kohta pääseekin sitten jo kääntämään katseet huhtikuun kylvöihin. Minulla ei itse asiassa ole kovin montaa kylvettävää ensi kuulle. Toivottavasti silloin pääsisi jo pihahommiinkin (siis muihinkin kuin lumen ja jään tuhoamiseen takapihalta), muuten käy vielä niin, että hankin tylsistyksissäni lisää siemeniä...

Aurinkoa ja iloa päivääsi!