Lastentarha

Perustimme lasteni kanssa lapsille ikioman Lastentarhan kolmesta pienestä lavakauluksesta. Lapset saivat valita omiin lavakauluksiinsa mieluisan värin minun maalikokoelmastani. Jokainen lapsi sai viettää kanssani rauhallista kahdenkeskeistä aikaa ensin lavakauluksen maalaamisen parissa ja myöhemmin kylvöpuuhissa. Neljättä lastaan odottavana äitinä tuntuu välillä, ettei kaiken hulinan keskellä ehdi tai jaksa antaa lapsilleen riittävästi henkilökohtaista aikaa ja huomiota, joten ainakin itse koin Lastentarhan parissa vietetyt hetket todella arvokkaiksi.

Lastentarha reunustaa "kesäkeittiötä".

Lapset saivat värin lisäksi valita laatikoihinsa itse kasvit minun siemenvalikoimastani. Nuorimmainen ei ehkä vielä ihan ymmärtänyt ideaa, mutta osoitteli kuitenkin varttia-vaille-kaksi-vuotiaan innolla muutamia siemenpussukoita. Siementen kylvö onnistui häneltäkin jo oikein hienosti. Ihan yllätyin, miten näppärästi hän sai pudotettua siemenet multaan painettuihin reikiin.

Nuorimmaisen laatikko on jaettu neljään kylvöalueeseen.

Nuorimmaisen laatikossa kasvaa  tuoksuhernettä 'Villa Roma White & Rose' (kuvassa takavasemmalla), pensasköynnöskrassia 'Peach Melba' (kuvassa etuoikealla) ja tarhakehäkukkaa 'Pink Surprise' (kuvassa etuvasemmalla). Lisäksi aion hakea laatikkoon muutaman mansikan taimen mökiltä.

Keskimmäinen halusi ehdottomasti herneitä (kuvassa etualalla) ja valitsi niiden kaveriksi sinisievikkiä, joka on yksi minunkin suosikkikesäkukistani.

Herneeksi valikoitui silpoydinherne 'Alderman'. Kuten kuvasta näkyy, ne kaipaisivat jo kipeästi tukea. Mökillä olisi sopiva tuki joutilaana, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi hakea sitä kotipihaan. Ehkäpä tänään poikkean mökillä, vaikka sadepäivä onkin. Samalla voisin hakea nuorimmaisen lootaan mansikat.

Esikoiseni päätti kylvää söpönoloisia pikkuporkkanoita 'Pariser Markt 5' (kuvassa taka-alalla) ja sirokannusruohoa 'Licilia Peach'.

 Yhdessä esikoiseni kanssa ihmettelimme sirokannusruohon pienenpieniä siemeniä, jotka takertuivat pussiin niin lujasti kiinni, ettei niitä meinannut saada sieltä pois. Odotan itsekin mielenkiinnolla sirokannusruohon kasvua, sillä se on minulle tavallaan uusi tuttavuus. Kylvin sitä kyllä viime vuonna mökille unikkojen joukkoon, mutta siskoni ollessa kitkentäapuna unohdin sirokannusruohon täysin ja kehotin siskoani kitkemään penkistä pois kaikki muut paitsi unikot. Hupsis! Jospa tällä kertaa pääsisin näkemään sirokannusruohon ihan kukassa asti.

Toivottavasti Lastentarhassa saadaan nauttia niin kukista kuin sadostakin. Ainakin pihallamme oleviin marjapensaisiin ja omenapuuhun näyttäisi olevan tulossa mukavasti satoa. Räkätit tosin ovat jo maistelleet raakoja marjoja ja ovatpa ne tainneet vierailla Lastentarhassakin, sillä jokunen pikkutaimi oli revitty irti mullasta. Onneksi viimepäivinä Lastentarha on saanut olla rauhassa.

Suloisia hetkiä viikonloppuusi!

Mökkipuutarhan tunnelmia

Kävin eilisiltana mökillä hoivaamassa kanoja ja tunnelmoimassa mökin melko villiintyneessä puutarhassa. Kanat saivat vielä tänään herkkuannoksen kotipuutarha kotiloita ennen kuin mieheni lähti viemään kotkottajia talvihoitopaikkaan.

Eilen kanat odottelivat omenaherkkuja.

 Ruukkujen kesäkukista on jäljellä enää pari. Pari muuta on jo päässyt muuttamaan kotipihamme kukkapenkkiin, sillä ne alkoivat näyttää ruukuissaan melko mitättömiltä.

Vaaleanpunainen siniviuhka näyttää vielä aika hyvältä.

Markettakin on kohtuullisen hyvässä kunnossa.

Unikkojen kuvissa tarkennus ei näköjään osunut oikein kohdilleen, mutta jokunen yksilö sinnittelee joka tapauksessa vielä kukassa.

Onnistuneimmassa unikkokuvassa koreilee kaiketi silkkiunikko 'Mother of Pearl'.

Sinisievikit 'Penny Black' vasta vaikeita kuvattavia ovatkin. Niistä en ole saanut koko kesänä kovin hyviä kuvia. Kukat ovat tosi pieniä ja tummia, mikä hankaloittaa niiden kuvaamista.

Näillä on ihan hauska väritys, mutta pidän kuitenkin enemmän tavallisista sinisievikeistä.

Kasvimaalla joidenkin kasvien kohdalla sato on jäänyt vähiin tai olemattomiin. Kurkku on nyt innostunut kukkimaan runsaasti, mutta satoa siitä on varmasti turha odottaa. Perunan ja porkkanan osalta olemme puolestaan saaneet nauttia runsaasta sadosta.

Kurkku 'Kiinalainen käärme' on edustanut tänä kesänä pelkkää koristekasvin virkaa.

Porkkanoiden ja sipulien välissä kehäkukat loistavat kauniina. Lajikkeen pitäisi olla 'Pink Surprise'.

Kehäkukat tuovat ripauksen aurinkoa hyötytarhaan.

Herneen 'Kelvedon Wonder' sato on vihdoin kypsynyt. Violettien 'Désirée'-herneiden ensimmäiset palot ovat vielä ihan littania, ja suurimmaksi osaksi se vasta kukkii.

Herneen 'Désirée' kukat ovat hempeän violetit.
Kuvaan sattui hauskasti myös hämähäkin seittiä.

Samaisen herneen palot ovat tumman violetteja. Aika veikeä väritys!

Vielä yksi herneenkukkakuva vähän eri kuvakulmasta.
Hyötykasvitkin osaavat olla kauniita!

Herneiden väliin kylvin jättiauringonkukkaa 'Uniflorus'. Ne ovat kasvattaneet pitkän varret, mutta kukkia ei vielä näy.

 

 

Auringonkukkien varret ovat jo itsessään aika komea näky.

 Kasvihuoneessa tomaatit ja paprikat tuottavat satoa. Eivät ihan mahdottoman paljoa, mutta olen tyytyväinen pieneenkin satoon.

Pian pääsemme maistamaan keltaistakin tomaattia.
Tähän mennessä vain punaiset lajikkeet ovat ehtineet syöntikypsiksi.

Mökillä alkaa selvästi olla syksyn tuntua ilmassa. Mielenikin alkaa mökkipuutarhan osalta kääntyä syyskylvöihin ja ensi kasvukauden suunnitelmiin. Puutarhan sadosta saadaan kuitenkin nauttia vielä jonkun aikaa. Ja toivottavasti auringonkukat ehtisivät kukkia!

Tunnelmallista viikonloppua!

Ensimmäinen yöpyminen mökillä

Blogipäivitykseni laahaavat pahasti jäljessä, joten saatte nyt pläjäyksen mennyttä aikaa niinkin kaukaisesta historiasta kuin reilun viikon takaa.

Juhannukselta asti olen käynyt mökillämme vähintään kaksi kertaa päivässä, mutta jostain syystä mökillä yöpyminen on jäänyt. Viime viikon maanantaina menin vihdoin lasteni kanssa mökille yöksi. Yö oli sateinen ja minun huoneeni nurkan katonrajasta vuosi vettä. Onneksi vuoto oli melko vähäistä ja sain lopulta unen tiputtelusta huolimatta. (Pitäisi saada korjattua lumien ja tikapuiden katolta putoamisesta aiheutuneet vauriot, mutta tekijää tuntuu olevan hankala löytää.) Tyttäreni näki yöllä jossain välissä painajaista ja kävi hetken pötköttämässä vieressäni ja minun piti käydä pari kertaa silittämässä häntä omassa sängyssään. Poikani sen sijaan totesi aamulla nukkuneensa oikein hyvin.

Makuuhuoneemme sijaitsevat mökin yläkerrassa. Molemmat huoneet ovat mielestäni kauniin värisiä. Minun huoneeni on vaaleansininen ja lastenhuone mintunvihreä. Huoneeni on sisustettu varsin yksinkertaisesti. Sängyn lisäksi siellä on vain kaksi seinähyllyä. Ne kyllä riittävät varsin mainiosti. Sängyn luona olevalle seinähyllylle saa näppärästi yövaatteet, vesipullon, silmätipat ja pinon kirjoja. Muuta ei tarvitakaan.

Huoneeni seinällä oli valmiina juliste Eero Järnefeltin Niityllä (viralliselta nimeltään ymmärtääkseni Saimi kedolla) maalauksesta.

Huoneeni ikkunasta on ihan mukiinmenevä näkymä tontimme vieressä kasvavaan metsään. Metsän reunaan meidän tonttimme puolelle istutin kotipihasta tuomani neidonkurjenpolvet ja sammalleimut 'Amazing Grace'. Jospa ne selviäisivät siinä ja saisin tulevina kesinä ihastella ikkunasta metsän lisäksi myös kukkia. Alueella kasvoi ennestään lähinnä lupiinia. Niistä pyrin tietysti eroon, onhan kyseessä haitalliseksi todettu vieraslaji.

Näkymä makuuhuoneeni ikkunasta

Lastenhuoneen ikkunasta on mielestäni hurmaavampi näkymä. Siitä näkee omaa mökkitonttiamme. Kuvaushetkellä maisemaa hallitsivat ihanat mesiangervopilvet.

Lastenhuoneen ikkunasta näkymä oli mielestäni pysäyttävän kaunis.

Päästettyäni kanat kopista aitaukseen jaloittelemaan, söimme lasteni kanssa aamupalaa. Torilta ostetut tuoreet herneet, mansikat ja vadelmat maistuivat jokaiselle. Myös kanoille herneet ovat suurta herkkua. Marjoja emme niille tarjonneet.

Kukkakimppu somisti pientä ruokapöytää.

Keräsin pihalta sekalaisen kimpun kukkia koristamaan pöytää. Mielestäni tuollainen villimpi kimppu sopi hyvin mökkitunnelmaan.

Seinällä tunnelmaa luovat vuosia sitten kuivatut kukat.

Aamupalan jälkeen pihakierros oli paikallaan. Kuistille vievien portaiden luo pölkyn päälle vanhaan ruosteiseen lyhtyyn istuttamani köynnöskrassit alkoivat pikkuhiljaa kukkia. Toinen kukista oli jo miltei auki, toinen vielä nupullaan. Näiden pitäisi olla lajiketta 'Whirlybird Mahogny', mutta olettaisin, että sen kukan pitäisi olla punertavampi.

Lyhdyssä loistivat kynttilöiden sijaan kukat.

Talon seinustalla kasvaa ruukussa säleikköä pitkin kipuavia kelloköynnöksiä. Niiden juurelle minun on ollut tarkoitus istuttaa tai kylvää jotain kesäkukkaa, mutta vielä en ole saanut moista aikaiseksi.

Toivottavasti kelloköynnökset ehtivät kukkiakin!

Aitan kesäkukat kokivat pienen muutoksen, kun vaihdoin amppeleiden paikat päikseen. Alkuun laitoin sinisen amppelin vaaleanpunaisten kukkien ylle ja vaaleanpunaisen amppelin sinertävien kukkien ylle, mutta nyt totesin, että silmääni miellyttää enemmän, kun samansävyiset kukat ovat samalla puolella.

Aitan kuisti kukki sinisenä ja vaaleanpunaisena.

Monet ovat varmaan jo poimineet tomaateistaan ensisatoa, minulla ne vasta kukkivat. Yhden tomaatin eteen istutin kaupan basilikan ja toisen eteen thaibasilikan.

Kaksi neljästä 'Tiny Tim' tomaatistani, oikeanpuoleisen juurella thaibasilikaa

Paprika sentään teki jo satoa ja ensimmäinen paprika olikin tarkoitus napata pian talteen. Lidlin paprika puolestaan osoittautui chiliksi. Saamme siis mieheni kanssa nauttia vähän tulisemmista ruuista kahden kesken, lapsillemme chili ei nimittäin maistu.

Paprika, chili ja tuoksuherneet kasvavat sulassa sovussa.

Paprikan ja chilin taakse istutin tuoksuherneitä. Laitoin niille tuet vanhan kasvihuoneen metallitangoista. Yksi kukki jo suloisesti tuoksuvin violetinsävyisin kukin.

Ensimmäiset kukat Old Spice Mix -tuoksuherneseoksesta

Raparperin vieressä naapurilta saamani kesäkurpitsa kukki. Alunperin istutin raparperin viereen itse kasvattamaani kesäkurpitsaa, mutta se kuoli. Samoin kävi sen viereen istuttamalleni melonille.

 

Joku on tainnut käydä napsimassa kurpitsan kukkia.

Raparperia ja kesäkurpitsaa vartioi toukka. Sen vartiointitaidot eivät tosin taida olla kovin kummoiset. Ohikulkijoita se kuitenkin ilahduttaa. Toukka kantaa selässään sekä kaukasianmaksaruohoa 'Summer Glory' että marmorimehitähteä.

Kasvimaan veikeä toukka (kitkin rikkaruohot kuvan ottamisen jälkeen)

Aidatun hyötytarhan puolella olevassa kukkapenkissä tuoksuherneissä oli toistaiseksi yksi kukka. Toivoin, että niitä alkaisi pian ilmestyä lisää. Saman penkin kesämalvikit eivät ole lainkaan itäneet, mutta penkin etuosassa sinisievikit muodostivat jo vehreitä pikkupuskia.

Yksinäinen tuoksuherneen kukka, tämäkin on Old Spice Mix -sekoituksesta

Etualalla kasvaa rivi sinisievikkiä, aitaa vasten kasvavat taustakasvillisuuteen katoavat tuoksuherneet.

Mansikkapenkin keskellä samettikukkien taimet alkoivat olla kookkaita, mutta eivät vielä kukkineet. Mökin mansikat olivat vielä raakoja, kotipihan mansikoista olimme saaneet jo mukavasti satoa.

Pientä mansikkamaata koristaa toivottavasti pian samettiset kukat.

Herneet kukkivat täyttä häkää ja niihin oli muodostunut myös jonkin verran palkoja.

Silpoydinherne 'Kelvedon Wonder' kukki valkoisin kukin.

Sokeriherneellä 'Grijze Roodbloeiende' on puolestaan ihanat violetit kukat. Tätä taidan jatkossakin kasvattaa ihan vaan kukkien vuoksi.

Myös ruusupapu aloitteli kukintaansa. Sen kirkkaan väriset kukat eivät niin suuresti miellytä minua, mutta ihan hauska lisä nekin ovat puutarhaan. Huomaan kaipaavani hyötytarhaankin kauniisti kukkivia lajikkeita. Harmillisesti hyötykasvien siemenpusseissa ei yleensä ole minkäänlaista mainintaa niiden kukista. Täytyy siis itse pistää ylös lajikkeet, joilla on söpöt kukat.

Etualan herne 'Grijze Roodbloeiende' ja taka-alan ruusupapu 'Lady Di' kasvavat samassa laatikossa.

Ruusupapua en jatkossa kasvata ainakaan kukkien takia. Katsotaan, ihastunko papujen makuun. En yleensä käytä papuja ruuanlaitossa. Olen usein ajatellut, että niistä saisi varmasti hyvää ja täyttävää ruokaa, mutta liian helposti tulee pitäydyttyä tutuissa vanhoissa (pavuttomissa) resepteissä.

Itseni kasvattamista kesäkurpitsan taimista kaksi on jäljellä. Ne täyttävät kyllä laatikkonsa aivan kelvosti.

Kesäkurpitsat kukkivat ja pieniä kurpitsapötkylöitä oli alkanut muodostumaan. Pian päästäisiin siis nauttimaan omista kesäkurpitsoista.

Sipulit ja porkkanat kasvoivat myös hyvää vauhtia.

Sipulit ja porkkanat kasvavat minulla samassa laatikossa. Olen toisinaan lukenut viljelykierrosta ja kumppanuuskasveista. Koitan nyt hyötytarhassani toteuttaa molempia. Yritän ehtiä kirjoittamaan aiheesta jossain vaiheessa tarkemmin tänne blogini puolelle ja esitellä, miten itselläni on tarkoitus totetuttaa viljelykiertoa tulevina vuosina. Esimerkiksi Biolanin sivuilta voi lukea sekä kumppanuuskasveista että viljelykierrosta.

Salaattilaatikko on kukkien valtakuntaa.

Salaattilaatikkoa voisi aivan hyvin nimittää kukkalaatikoksi. Keskellä kasvava rucola oli päässyt kasvamaan liikaa ja kukki parhaillaan. Reunoilla kasvavat kehäkukat eivät vielä kukkineet. Kehäkukkien ja rukolan välissä pitäisi kasvaa lehtisalaatteja, mutta niistä oli itänyt vain yksi siemen.

Perunan varret olivat kasvaneet hyvin.

Perunoita olen jo kertaalleen mullannut. Odotan jännityksellä, millaisen perunasadon saamme. Omenapuiden juurelle olen istuttanut mansikoita. Osassa niistä oli raakileitakin.

Omenapuu 'Pirja' ja mansikan taimet

Omenapuu 'Pirja' kärsi vähän aikaa sitten omenankehrääjäkoista. Ne olivat tehneet seittejä muutamiin kohtiin. Poistin seitit ja heitin ne varmuuden vuoksi pihan toiselle puolelle metsään. Onneksi omenankehrääjäkoi ei ilmeisesti ole kovin vaarallinen omenapuille, tosin nuorelle omenapuulle ne ovat suurempi rasite kuin vanhemmalle puulle.

Omenapuu 'Suometar' oli välttynyt tuholaisilta. Sen toinen tukikepeistä oli tosin alkanut versoa...

Ostin jokin aika sitten luumupuun 'Sinikka', mutten ole vieläkään istuttanut sitä. Se on ollut tekemislistallani jo niin kauan, että olisi kyllä aika tarttua toimeen.

Sinikka-raukka odotti kärsivällisesti istutusta.

Olen viime aikoina kaivellut hiljakseen hyötytarhan ojia auki. Ne ovat menneet lähes kokonaan umpeen eikä niistä meinaa oikein ottaa selvää, minne ne ovat aikoinaan virranneet. Minua haluttaisi kaivaa jokin pieni lammikko, mutta en ole varma, kannattaako se. (Mieheni ainakin pitää ajatusta melko typeränä, mutta kuka nyt miehen mielipidettä kaipaa, ainakaan silloin, kun se ei ole halutunlainen..?)

Yhden ojan viereen olen muodostanut kukkapenkkiä.

Kuvassa näkyvän ojan viereen olen tehnyt kosteikkopenkkiä kääntämällä maata nurin ja nostamalla päälle ojasta kaivamaani mönjää. Kuvia ottaessa, eli viime viikon tiistaina, en ollut vielä istuttanut yhtään kasvia, mutta nyt penkki on jo melkein valmis. Koitan ehtiä joskus kertomaan siitäkin tarkemmin.

Verenpisara aitan kuistilla

Kuten alussa mainitsin, en ole ehtinyt kirjoittaa puutarhani tapahtumista ajallaan. Minulla on kesken jopa kuun alussa aloittamani kirjoitus kotipihastamme. Katsotaan, saanko julkaistua sen tämän kuun puolella. Muiden blogeja olen lukenut sopivana luppoaikana, mutta siinäkin olen yli viikon jäljessä, enkä ole juurikaan ehtinyt jättämään kommentteja. Osittain syy on siinä, että olen innostunut pitkästä aikaa lukemaan kirjoja oikein urakalla. Kirjat ovat nyt houkuttaneet enemmän kuin puhelin tai tietokone. Sain juuri kirjastosta lainaamani kirjapinon luettua ja olen tänään ehtinyt lukemaan jonkin verran blogejakin. (Yksi kirjastosta ottamani ilmaiskirja on tosin vielä lukematta, mutta sen lukemisella ei ole kiire. Kirjaston aulassa on hylly, johon saa tuoda omia kirjoja ja ottaa vapaasti muiden tuomia kirjoja itselleen. Todella mainiota!)

Aitan kuistin miljoonakelloamppeli

Mökkipuutarha kehittyy koko ajan, mutta rauhallista tahtia. Mitään kiirettä sen kanssa ei olekaan. Kotipiha on jäänyt vähemmälle huomiolle. Jopa päivittäiset puutarhakierrokset ovat jääneet. Kitkemistä ja kuihtuneiden kukkavarsien katkomista riittäisi, intoa ei niinkään. Olemme kauppakirjan allekirjoittamista vaille varmasti muuttamassa alkusyksystä uuteen kotiin, joten mitään muutoksia nykyiseen pihaamme ei ole oikein järkeäkään tehdä. Haluan kuitenkin siistiä puutarhan mahdollisia asuntonäyttöjä ja uusia asukkaita varten. Ehkäpä otan taas päivittäiset pihakierrokset rutiiniksi. Mökkitontti tulee silti olemaan loppukesänkin ajan ykköskohteeni. Se on paikka, jossa rentoudun, nautin tekemisestä, toteutan haaveita ja ehkä joskus hamassa tulevisuudessa vietän leppoisia, tai puuhakkaita, eläkepäiviä.

Hempeitä heinäkuun hetkiä!

Sateinen ilta mökillä

 Sateesta huolimatta kävin eilisiltana mökillä istuttamassa hyötykasvien taimia, sillä poutapäivänä en ehtinyt mökille ja osa taimista alkoi olla jo niin valtavia, että niiden käsittely ruukuissa kävi hankalaksi. Pieni tihkusade ei haitannut puuhia eikä muutama itikkakaan häirinnyt valtavasti. Oikeastaan minulla oli aika mukava ilta multaa möyriessä ja lintujen laulua kuunnellessa.

Ruusupavut 'Lady Di' vierellään rivi sokerihernettä

Istutin ruusupavun 'Lady Di' aiemmin kylvämieni herneiden kanssa samaan lavakauluslaatikkoon. Taimet olivat jo todella pitkät ja toistensa ympärille kietoutuneet. Niiden selvittelyssä meni tovi. Laitoin pavuille väliaikaisesti marjapensaasta katkotut oksat tuiksi. Tarkoitukseni on laittaa niille kunnollinen tuki verkosta. Yritän ensi viikolla ehtiä näpertämään sellaisen.

Herneet 'Kelvedon Wonder' ovat aloittaneet kasvun.

Ilokseni herneet ovat itäneet ja pieniä versoja puskee kauniisti. Lajikkeina minulla on sokeriherne 'Grijze Roodbloeiende' ja silpoydinherne 'Kelvedon Wonder'. Herneillekin on tarkoitus laittaa tukiverkko.

Hitusen säälittävänoloiset kesäkurpitsan taimet

Kaksikerroksiseen lavakauluslaatikkoon tyhjensin mullat kaikista mökiltä löytämistäni viime kesäisistä kukkaruukuista ja istutusastioista ja lisäsin kanankakka + merilevä -lannoitetta. Päälle lisäsin vielä neljä säkkiä uutta multaa. Istutin laatikkoon kolme kesäkurpitsan 'Diamant' tainta.

Raparperin vieressä oli tilaa lopuille kesäkurpitsoille.

Kaksi jäljelle jäänyttä kesäkurpitsan tainta istutin maahan raparperin viereen. Kesäkurpitsan taimet eivät olleet mitenkään hääppöisessä kunnossa. Vessapaperihylsyssä kasvatus ei tainnut olla niille paras vaihtoehto, sillä niiden varret olivat miltei poikki kohdasta, joka osui hylsyn yläreunaan. Täytyy muistaa tämä ensi kevään esikasvatuksissa. Muuten vessapaperihylsyt osoittautuivat mielestäni käytännöllisiksi, sillä ne vievät vähän pöytätilaa, mutta kasveille mahtuu kasvamaan niissä melko pitkät juuret. Taimet voi lopulliselle kasvupaikalle istuttaessa jättää hylsyihin, sillä hylsyt maatuvat. Toisaalta taimet saa myös helposti irrotettua hylsyistä.

Omenapuu 'Pirja'

Omenapuussa 'Pirja' oli vielä jokunen kukka, mutta 'Suometar' on jo lopettanut kukintansa. Molempien juurelle ajattelin istuttaa ylimääräisiä mansikantaimia, mutta se puuha ei vielä ole tekemislistani kärjessä.

Tomaatit 'Tiny Tim' vastaavat tällä hetkellä kirjaimellisesti nimeään.

Kaikki 'Tigerella' tomaatintaimeni ovat jo menehtyneet, mutta jäljellä on onneksi vielä neljä 'Tiny Tim' tomaattia. Istutin niistä kaksi omiin ruukkuihinsa. Toiset kaksi istutan (kenties tänään), kunhan saan kiikutetuksi niille kotoa ruukut. Tomaattien juurelle kokeilen istuttaa basilikaa. Tomaatintaimeni ovat kuitenkin vielä niin pieniä, etten kehtaa istuttaa basilikoja, ennen kuin tomaatit ovat kasvaneet isommiksi. Tuoksuherneiden ja köynnöskrassien sekä kelloköynnösten istutus jäi vielä myöhemmälle, sillä ilta alkoi jo hämärtää.

Kesäkukkien taimet odottavat vielä istutusta.

Jokohan kohta pääsisin hyötytarhahommista kukkien kimppuun? Pihan vanhoja koristekasveja pitäisi pelastaa, ennen kuin aloitamme nurmen leikkuun. Nurmi olisi kyllä leikattava mahdollisimman pian, tai mielellään jo eilen. Piha on kohta sellainen viidakko, johon trimmerimme ei pysty. Pelittäisiköhän käsipelillä toimiva ruohonleikkurimme trimmeriä paremmin pitkässä heinikossa..? Täytynee raahata se joskus mökille kokeiluun. Tarkoitukseni ei nyt tosin ollut paneutua ruohon leikkuuseen, joten palataanpa kukkiin. Kullerot kukkivat kauniisti siellä täällä. En ole osannut päättää, pyrinkö siirtämään nämä kaikki yhteen paikkaan vai annanko niiden kasvaa nykyisillä paikoillaan ja siirrän vain kulkuväylillä kasvavat muualle.

Kullerot loistavat ihanasti ruohon keskellä.

Unikoissa ja varjoliljoissa on jo mukavasti nuppuja. Unikon nuput ovat mielestäni yksiä kaikkein suloisimmista nupuista. Kuka voisi vastustaa tuollaisia karvapalleroita?

Herttainen unikon nuppu ja kaiketi kuvaajan polvi

Suurin kukkakeskittymä on melko lähellä mökkiä, suunnilleen kolmion muotoisella alueella. Sen molemmilta puolilta kulkee polut lievää rinnettä alas. Ajattelin, että siihen kohtaan voisi jättää ainakin toistaiseksi kukkapenkin. Täytyy vain kitkeä rikkakasvit alueelta pois ja ehkä rajata penkki jotenkin, jotta se erottuu paremmin nurmikosta ja poluista.

Kolmionmuotoisehko penkki näkyy kuvassa, kolmion kärki kuvan yläreunaa kohti

Kuvaaja eli allekirjoittanut ei ole näemmä ollut aivan terävimmillään. Edellisessä kuvassa "kolmiopenkki" olisi voinut osua keskemmäskin kuvaa. Ehkä sen kumminkin erottaa, vaikka se jää osittain vasemmasta reunasta kuvan ulkopuolelle. Sateessa kännykällä kuvaaminen ei selvästikään ole vahvuuteni. (Unohdin oikean kameran kotiin.)

Ensimmäiset mansikankukat

Parvekelaatikossa joitain vuosia kasvaneissa mansikoissa on jo kukkia. Muissa mansikantaimissa ei vielä kukkia näy. Saattaa tosin olla, että parvekelaatikossa kasvaa eri lajiketta kuin muualla. Maassa minulla on lajiketta 'Polka', mutta en ole ihan varma, onko laatikossa sitä vai lajiketta 'Greenfinger'. Marjojen ulkonäön uskoisin viimeistään paljastavan, kumpi lajike on kyseessä.

Viime vuonna mansikat maistuivat hyvin linnuille. Ajattelin kokeilla, onko punaisiksi maalatuista kivistä hyötyä. Väitetään, että kun lintu kerran nokkaisee kovaa kiveä, se ei kokeile onneaan uudelleen samassa paikassa.

Puna-ailakki seuranaan muun muassa varjolilja ja kuvaajan sormenpää

Puna-ailakki kukkii myöskin useammassa kohtaa. Tämä on muuten kasvi, jonka nimen unohdan jatkuvasti. Mielessäni pyörii vain melko samankaltaisen näköinen kukka mäkitervakko.

Lemmikit kukkivat puolestaan vanhan mansikkamaan laitamilla ja navetan ympäristössä. Lapsena rakastin lemmikkejä ja toisia, syvemmän sinisiä pikkukukkia, joita kasvoi lapsuudenkotini pihalla. Olisikohan ne voineet olla jotain tädykkeitä? Molemmista sai kivoja kukkakimppuja barbileikkeihin. Nyt aikuisena haaveilen keijukaisten puutarhasta pienine sinisine kukkineen, mutta sen suunnittelu saa jäädä toiseen kertaan.

Kukkaisaa kesäkuuta!