Epäonnea ja onnea!

Tunnustan, että olen ollut tänä talvena laiska huonekasvien hoitaja. Ne ovat saaneet kituuttaa pitkiä aikoja omillaan ilman kastelua ja muuta huolenpitoa. Eipä yllätys, että osa niistä on nyt melko huonovointisia. Pahiten minua harmittavat ötökät. Pitkän laiminlyönnin seurauksena öttiäiset nimittäin ehtivät vallata kasvit. Vuoden alussa otin kasveja erityisen huolelliseen putsaukseen. Suihkuttelin niitä vedellä ja mäntysuopavedellä, poistin huonot osat ja pyyhin isolehtisten kasvien lehdet mäntysuopavedellä.

Osa huonekasveista näyttää sentään ihan hyvältä pienen huollon jälkeen.

 

Muutamissa kasveissa (ainakin kahvissa ja mangossa) bongasin seittejä ja lehdillä valkoisia palleroita. Olen ihan surkea tunnistamaan tuholaisia. Ehkä tällä kertaa kyseessä oli vihannespunkki, tai sitten ei. Vannomatta paras. Tänään huomasin taas uutta seitin alkua mangossa, joten se sai jälleen mäntysuopavesikäsittelyn.

Tällaista seittiä esiintyi kahvin lehdellä.

Kuvittelin kasvieni säästyneet tänä vuonna harsosääskiltä, sillä en ollut havainnut niitä kasvien lähistöllä aikoihin. Vain silloin tällöin vessassa pörräili jokunen harsosääskeä muistuttava siivekäs, mutta toivoin niiden olevan banaanikärpäsiä. Huonekasveja siistiessäni toiveikkuuteni kasvoi, sillä harsosääskistä ei näkynyt niissä jälkeäkään. Paitsi viimeisen kasvin kohdalla: sen mullan pinnalla oikein kuhisi noita pahuksen öttiäisiä. Kyseinen kasvi oli tämän talon edellisen asukkaan jäljiltä ulos ruukkuun jäänyt pelargoni, jonka päätin syksyllä hetken mielijohteesta yrittää talvettaa sisällä. Se oli päässyt sisällä huonossa hoidossani sangen huonokuntoiseksi, kuten neljä muutakin sisälle pelastamaani pelargonia. Syy saattoi hyvinkin piillä harsosääskissä. Järkevintä olisi tietenkin ollut heittää koko pelargonijoukko menemään. Mutta minähän en tunnetusti ole kovin järkevä. Säästin pelargonit, kunnes yksi toisensa jälkeen kuukahti täysin. Nyt on viimeinenkin pelargoni menetetty ja heitetty roskiin, mutta harsosääsket ovat siirtyneet vaivaamaan ainakin joulun jälkeen alesta ostamaani jouluruusua. (Ja sitähän en tietenkään suostu heittämään menemään!)

Kovin on reppanannäköinen jouluruusu.

 

Harsosääskistä huolimatta ajattelin aloittaa tänään kevään kylvöt. Aikomukseni on aloittaa chilillä, paprikalla ja muutamalla yrtillä. (Aloitin tämän postauksen alunperin jo viime kuussa otsikolla "Häätö ötököille!" ja kirjoitin silloin näin: "Kovin tekisi jo mieli aloittaa kylvöt. Sitä ei tosin kannata tehdä ennen kuin harsosääskistä on varmasti päästy eroon. Olen menettänyt vuosien saatossa niin monet taimet harsosääskille, että minunkin kaltaisen hölmön jästipään pitäisi jo ymmärtää koittaa välttää harsosääskiä kuin ruttoa." Taidanpa siis olla hölmömpi jästipää kuin luulinkaan!)

 

Tällaiset siemenet odottavat hölmöä kylväjää.

 

Hölmö jästipää voi kuitenkin myös yllättää. Valmistuin nimittäin viimein insinööriksi. Minulta se tosin vei yli kymmenen vuotta, kun vähemmän hölmöillä siihen menee yleensä nelisen vuotta... Joka tapauksessa nyt on syytä juhlaan!

Onnentäyteistä viikonloppua!

Huonekasvien keväthuolto ja arvontamuistutus

Eilisen uhrasin huonekasveille ja suoritin niille keväiset hoitotoimenpiteet. Kääpiöbanaani (Musa acuminata 'Tropicana') pääsi suurempaan ruukkuun. Aiemmin se on ollut saviruukussa, mutta nyt päätimme kokeilla sille kestokasteluruukkua. Kestokasteluruukun ideana on, että kasteluvesi annostellaan ruukun pohjalla olevaan säiliötilaan ruukun pinnalle yltävän putken kautta. Alkuun kasvia täytyy tosin kastella mullan päältä noin kahdeksan viikon ajan, ennen kuin siirrytään putken kautta kasteluun.

Mielestäni valkoinen ruukku raikastaa kivasti banaanin ilmettä.

Laitoin vielä mullan pinnalle kerroksen vaaleaa koristehiekkaa.

Siistin banaanin yleisilmettä leikkamalla kuivuneet lehdet pois ja pyyhkimällä lehdet kostealla rätillä. Lisäksi suihkuttelin lehdet mäntysuopaliuoksella öttiäisten varalta.

Kahvipensas (Coffea arabica) pääsi ihan suihkuun asti. Niin olisi päässyt banaanikin, mutta muistin suihkun vasta siinä vaiheessa, kun olin jo iskenyt banaanin uuteen ruukkuun, joten päätin puhdistaa sen lehdet pelkästään pyyhkimällä.

Kahvi sai virkistävän suihkun.

 Kahvipensaani on aika heikossa kunnossa. Se kärsi reilu vuosi sitten muutossamme tiputtamalla jotakuinkin kaikki lehtensä. Sen jälkeen se kyllä kasvatti uusia lehtiä, mutta nyt talven aikana se on päässyt vähän nuupahtamaan ja osa lehdistä on jälleen kuivunut. Veikkaan, ettemme ole muistaneet kastella sitä tarpeeksi. Siispä poistin siitä kuivuneet lehdet ja laitoin senkin uuteen, isompaan ruukkuun. Nyt koitamme muistaa kastella sitä ahkerammin! Myös kahvipensas sai mäntysuopaliuoskäsittelyn.

Kahvipensas näyttää vähän surulliselta.

Kahvipensas sai luonnonkivikatteen.

Ylemmässä kuvassa näkyy taka-alalla sinisessä ruukussa kaktus. Sitä en ole hoitanut koskaan juuri mitenkään, mutta niin se vain jaksaa puksuttaa eteenpäin vuodesta toiseen. Silloin tällöin ripautan sille pikkuisen vettä, siinä kaikki. Ihailtavan helppohoitoinen kasvi!

 Saintpaulioille minulla ei ole tapana tehdä suurempia hoitotoimenpiteitä. Päätin kuitenkin kokeilla niiden lisäämistä pistokkaista. Minulla on yksi vaaleanpunainen ja yksi sinivioletti saintpaulia. Päätin lisätä molempia. Testin vuoksi iskin molemmat samaan ruukkuun.

Tällaisten ohjeiden mukaan toimin: Katkaise lehti ruotineen ja leikkaamalla ruoti 2-3 cm mittaiseksi. Iske lehtiruoti vinoittain multaan niin, että vain lehti jää mullan pinnalle. Pidä mullan kosteus tasaisena. Tällä tavalla lehden pitäisi alkaa kasvattamaan uusia juuria ja lopulta uusia lehtiä. Jännittävää seurata, kuinka käy.

Lehti, jonka ruoti on leikattu parin sentin mittaiseksi

Kaksin on mukavampi kasvaa uudessa ruukussa -ainakin toivon niin.

Loppukevennyksenä jouluksi ostamani tasettinarsissit,
jotka tuskin kukkivat vielä pääsiäisenäkään..

Joko sinä olet tehnyt huonekasvien keväthuollon? Entä oletko koskaan lisännyt itse saintpaulioita?

Psst, oletko jo käynyt osallistumassa arvontaan? Osallistua ehtii lauantaihin asti.