Ensilumi

 Ensilumi ei ole se sana, jonka haluaisi kirjoittaa puutarhablogin postauksen otsikoksi, kun on juuri ostanut muutaman pionin juurakon. Pilvet eivät kuitenkaan kysyneet minun mielipidettäni, vaan antoivat ensilumen leijailla puutarhaani lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.

Syyshortensia 'Vanille Fraise' ei antanut lumen häiritä kukintaansa.

 Pionien juurakot odottavat vieläkin istutusta, vaikka lumet sulivatkin jo pois. Olin viikonlopun pienimmäisen kanssa kahdestaan kotona, ja ensimmäisen päiväkotiviikkonsa jälkeen pikkuinen oli tietenkin saanut flunssan. (Palasin itse viime viikolla töihin, joten uuteen arkeen on totutteleminen itse kullakin.) Nyt olen sitten itsekin flunssassa, joten lapion varteen tarttuminen ei houkuta.

 

Keijun tarjoilema vesi oli jäätynyt ja keiju oli saanut lumilakin.

Pionien lisäksi jokunen kukkasipulikin on vielä istuttamatta. Ainakin osan ajattelin istuttaa mökille viime syksynä tekemäni sekalaisen kukkasipuli-istutuksen jatkoksi.

Possu näytti nauttivan lumesta.

Mökillä on hommat vielä muutenkin kesken. Hedelmäpuut pitää aidata pitkäkorvien ja muiden ahmattien varalta. Kana-aitaus täytyy tyhjentää ennen pysyvien lumien tuloa. Hyötytarhassa tulee kitkeä ja mielellään tekisin sinne myös joitain syyskylvöjä. Kasvihuoneen purkaminenkin jäi viime kerralla hieman kesken.

Enkeli värjötteli varpaat lumessa.

Kotipihalla pari kesän ruukussa elellyttä ruusua odottaa maahan istuttamista. Daaliat sain sentään kaivettua ylös jo ennen lumien tuloa, mutta nekin jäivät kärsivällisesti odottelemaan jatkotoimenpiteitä autotallin seinustalle. Gladiolukset on vielä kaivamatta ylös penkistä.

Onneksi tämä näkymä on toistaiseksi mennyttä, puuhaa kun riittää vielä vaikka kuinka.
Onneksi ensi viikko on lomaa! Toivottavasti silloin ollaan terveenä.

Sipulittihan se sitten

Edellisessä postauksessani kerroin pohtineeni, hankinko tänä syksynä lainkaan kukkasipuleita. Nyt voin ilon ja kauhun sekaisin tuntein ilmoittaa, että kyllä hankin. Mitä suurimmin olettamuksin sekä imperfektissä että futuurissa. Aloitetaan imperfektistä ja säästetään futuurit loppuun.

Ensimmäisiä sipuliostoksiani tälle syksylle

Maanantaina tein ostoskierroksen Rustaan ja Hankkijaan. Nappasin mukaani tähtitulppaania 'Persian Pearl', syreenitulppaania 'Lilac Wonder', helmililjaa 'Mountain Lady', kainolaukkaa sekä tulppaania 'Sweet Impression'.

Kainolaukka ja 'Mountain Lady' -helmililja

Tänään piipahdimme koko perheellä Lidlissä. Sieltä löytyi syreenitulppaania 'Tiny Timo', atsurinhelmililjaa, krookusta 'Romance' sekä tulppaaneja 'Yellow Pomponette', 'Blushing Lady' ja 'Crystal Star'. Kaikista en tähän hätään ehtinyt ottaa kuvaa, mutta ainakin keltaisten kukkien istutuksesta ajattelin tehdä jossain vaiheessa erillisen postauksen.

Pikkuruiset Timot pääsivät kuunliljojen väliin.

Keksin oivallisen tavan muistaa, mitä olen mihinkin istuttanut. Nappasin sipulipussin etiketistä kuvan kohdassa, johon olin kyseiset sipulit istuttanut. Nyt ei tarvitse uusia sipuleita istuttaessa pähkäillä aivosolut solmussa, mihin on jo istutettu jotain, ja on myös helpompi etsiä keväällä kasvunmerkkejä oikeasta kohdasta.

Myös toiset pikkutulppaanit 'Lilac Wonder' ja 'Persian Pearl'
päätyivät kuunliljojen kainaloon.

Tulppaanit ja krookukset on vielä istuttamatta. Vauva heräsi päiväuniltaan kesken istutuspuuhieni. Mieheni oli päästävä nurmen leikkuuseen, joten minun oli otettava vauva. Onneksi huomenna on uusi päivä. Ennusteiden mukaan ei pitäisi edes sataa.

Herkullisen värinen 'Sweet Impression' odottaa vielä istutusta.

Sitten syvemmin futuuriin: Hankkijalta aion vielä hakea idänsinililjoja omenapuun alle. Siitä ne saavat levitä rauhassa siniseksi matoksi ympäri nurmikkoa.

Idänsinililjoja kasvaa pihalla jo ennestään siellä täällä.
Tämä kuva on toukokuulta 2023.

Myös tulppaaneja, helmililjoja ja krookuksia tarvitaan lisää. Niitä saatan jopa tilata jostain. Yritän löytää minulle mielekkäämpiä lajikkeita, mielellään mahdollisimman edullisesti. Tulppaaneja minun on tarkoitus istuttaa lisää aiempien tulppaanien ympärille, pionien sekaan sekä etupihan keltaiseen istutukseen. Helmililjoja ja krookuksia istutan puolestaan kuunliljojen väliin. Krookuksille saattaa jäädä tilaa myös etupihan istutukseen, joka on muuten parhaillaan melkoisen mylläyksen alla.

Etupihalla nauhukset saivat tänään seurakseen kiinankärhön ja päivänliljoja.

Kyllähän tässä vaan taitaa taas käydä niin, että kukkasipuliostokset menevät minulla reilusti yli. Sipulialetkin ovat vielä edessä. Niitä on vaikea ohittaa ostamatta mitään. Toisaalta tuntuu, että olen nyt löytänyt jostain uutta puhtia puutarhakauden loppukiriin. Käytettäköön se hyödyksi!

Pirteää päivää (tai aurinkoisia unia, mikäli luet tämän julkaisuajan tapaan myöhään)!
(etupihan nauhus kuvattu elokuussa 2023)

Paluu kevääseen: tulppaanitulitusta

Koskapa en päivittänyt blogiani kesän aikana, on kuvia ja tarinoitavaa kertynyt pitkältä ajalta. Palataanpas nyt yhteen kevään kohokohdista: tulppaanikauteen.

 

Tulppaanit 'Candy Prince' aloittivat tulppaanikauden.
Kuva on otettu 25.5.2023

 
Keväällä mieleni kulkee joka vuosi hyvin samaa rataa. Ensin totean, että pitäisi panostaa alkukevään kukkijoihin. Seuraavassa hetkessä tuumaan, että r-a-k-a-s-t-a-n tulppaaneja, eikä niitä voi koskaan olla liikaa, tai edes tarpeeksi. Molempia siis selvästi tarvitaan, mutta nyt keskitytään tulppaaneihin.

 

Tämä hempeä kaunotar on Impression-tulppaanisekoituksesta.
Impressionit kukkivat mökillä 27.5.2023.

 
Onneksi istutin viime syksynä tulppaaneja (ja vähän muutakin), vaikka olinkin vasta toipumassa sektiosta. Muuten kirjoittelisin tämän sijaan kaiketi tulppaanien perään haikailevia haikuja.

 

Tämäkin on samasta Impression-sekoituksesta kuin edellisen kuvan tulppaani.

 

 Mökille tein syksyllä varsin kokeilevan sekaistutuksen kukkasipuleilla. Tulppaaneja siellä edusti aiemmin mainitun Impression-sekoituksen lisäksi hieman myöhemmin kukkiva, sähäkän pinkki 'Don Quichotte'. Niitä en ilmeisesti ole kuvannut lainkaan (paitsi aiempina vuosina vanhalla kodillamme, jonne olin istuttanut samaisia söpöliinejä).

Kotipihalla pinkkiä edusti 'Tabledance'-tulppaanit 28.5.2023.

 

Kotipihaan istutin viime vuonna tulppaanien 'Candy Prince' ja 'Tabledance' lisäksi lajikkeita 'Menton', 'Miss Elegance', 'China Town' ja 'Little Beauty' sekä sekoituksen kasvitieteellisiä tulppaaneja. Viimeisenä mainitut eivät tosin joko kukkineet lainkaan tai sitten niissä oli pelkästään 'Little Beauty' -tähtitulppaania, jota olin siis istuttanut ihan erikseenkin.

'Miss Elegance' oli vielä nupullaan 2.6.2023...

...ja kukki muutaman päivän päästä (5.6.) näin sievästi.

 Eleganttien neitien seassa oli pari vähän erikoisempaa yksilöä. Onkohan niille sattunut jokin kehityshäiriö vai ovatko ne jotain ihan omaa lajikettaan..?

Tällainen omituinen tulppaani oli 'Miss Elengace':ien joukossa 5.6.2023.
Harmikseni en ole näköjään ottanut tästä useampaa kuvaa.

Mielestäni noita outoja tapauksia oli kaksi, toista en vaan ole näemmä ikuistanut lainkaan. Nyt en tietenkään enää muista, poikkesiko se jollain lailla kuvatusta yksilöstä. Hauska nähdä, näkyykö tällaisia kukkapenkissä ensi vuonna.

'Menton' on myöskin kuvattu 5.6.2023.

Aloitin tämän postauksen alunperin silloin, kun tulppaanit vielä kukkivat. Onneksi postaus jäi kesken ja onneksi jatkan sitä nyt, kun sipulien istutuskausi on käsillä. Olin nimittäin vähän ajatellut, etten hankkisi tänä syksynä kukkasipuleita, mutta tulppaanikuvia selatessani mieleni on vahvasti alkanut muuttua. Keväällä harmittaa varmasti, jos nyt jätän sipulit hankkimatta ja istuttamatta.

'Tabledance'-joukko edusti upeasti 5.6.2023.

Olen tässä loppukesän aikana käynyt sisäistä keskustelua siitä, kannattaako minun aika- ja motivaatiopulan keskellä hankkia istutettavaa. Pahimmassa tapauksessa sipulit jäisivät istuttamatta tai minä menettäisin viimeisetkin järjen rippeeni niitä istuttaessani.

 

Vaan eikö tällaisen näyn eteen kannata luopua järjen lisäksi
vaikka omaisuudesta, puolisosta ja vasemman käden pikkusormestakin?
Näkymä on kuvattu 11.6.2023.

Alan todella vahvasti kääntyä sille kannalle, että kukkasipulien istutus kannattaa ehdottomasti, vaikka sitten räntäsateessa hampaat irvessä sadatellen. Täytyy vain käydä välillä vilkaisemassa aiempien keväiden kuvasatoa ja jatkaa hommia sitten uudella puhdilla.

 

Suloiset 'Little Beauty' -tähtitulppaanit veivät sydämeni.
Kuva otettu 11.6.2023

Seuraavaksi alankin pähkäilemään, laitanko kukkasipulitilausta tulille, suuntaanko kaupungille katsastamaan kauppojen tarjontaa vai heittäydynkö ihan villiksi ja teen sekä että.

 

Aurinkoista viikon alkua!

Mökkipuutarhan tunnelmia

Kävin eilisiltana mökillä hoivaamassa kanoja ja tunnelmoimassa mökin melko villiintyneessä puutarhassa. Kanat saivat vielä tänään herkkuannoksen kotipuutarha kotiloita ennen kuin mieheni lähti viemään kotkottajia talvihoitopaikkaan.

Eilen kanat odottelivat omenaherkkuja.

 Ruukkujen kesäkukista on jäljellä enää pari. Pari muuta on jo päässyt muuttamaan kotipihamme kukkapenkkiin, sillä ne alkoivat näyttää ruukuissaan melko mitättömiltä.

Vaaleanpunainen siniviuhka näyttää vielä aika hyvältä.

Markettakin on kohtuullisen hyvässä kunnossa.

Unikkojen kuvissa tarkennus ei näköjään osunut oikein kohdilleen, mutta jokunen yksilö sinnittelee joka tapauksessa vielä kukassa.

Onnistuneimmassa unikkokuvassa koreilee kaiketi silkkiunikko 'Mother of Pearl'.

Sinisievikit 'Penny Black' vasta vaikeita kuvattavia ovatkin. Niistä en ole saanut koko kesänä kovin hyviä kuvia. Kukat ovat tosi pieniä ja tummia, mikä hankaloittaa niiden kuvaamista.

Näillä on ihan hauska väritys, mutta pidän kuitenkin enemmän tavallisista sinisievikeistä.

Kasvimaalla joidenkin kasvien kohdalla sato on jäänyt vähiin tai olemattomiin. Kurkku on nyt innostunut kukkimaan runsaasti, mutta satoa siitä on varmasti turha odottaa. Perunan ja porkkanan osalta olemme puolestaan saaneet nauttia runsaasta sadosta.

Kurkku 'Kiinalainen käärme' on edustanut tänä kesänä pelkkää koristekasvin virkaa.

Porkkanoiden ja sipulien välissä kehäkukat loistavat kauniina. Lajikkeen pitäisi olla 'Pink Surprise'.

Kehäkukat tuovat ripauksen aurinkoa hyötytarhaan.

Herneen 'Kelvedon Wonder' sato on vihdoin kypsynyt. Violettien 'Désirée'-herneiden ensimmäiset palot ovat vielä ihan littania, ja suurimmaksi osaksi se vasta kukkii.

Herneen 'Désirée' kukat ovat hempeän violetit.
Kuvaan sattui hauskasti myös hämähäkin seittiä.

Samaisen herneen palot ovat tumman violetteja. Aika veikeä väritys!

Vielä yksi herneenkukkakuva vähän eri kuvakulmasta.
Hyötykasvitkin osaavat olla kauniita!

Herneiden väliin kylvin jättiauringonkukkaa 'Uniflorus'. Ne ovat kasvattaneet pitkän varret, mutta kukkia ei vielä näy.

 

 

Auringonkukkien varret ovat jo itsessään aika komea näky.

 Kasvihuoneessa tomaatit ja paprikat tuottavat satoa. Eivät ihan mahdottoman paljoa, mutta olen tyytyväinen pieneenkin satoon.

Pian pääsemme maistamaan keltaistakin tomaattia.
Tähän mennessä vain punaiset lajikkeet ovat ehtineet syöntikypsiksi.

Mökillä alkaa selvästi olla syksyn tuntua ilmassa. Mielenikin alkaa mökkipuutarhan osalta kääntyä syyskylvöihin ja ensi kasvukauden suunnitelmiin. Puutarhan sadosta saadaan kuitenkin nauttia vielä jonkun aikaa. Ja toivottavasti auringonkukat ehtisivät kukkia!

Tunnelmallista viikonloppua!

Tänään

Niin vain kesä meni että hujahti. Piti oikein katsoa, milloin olen viimeksi päivittänyt blogia. Toukokuun neljästoista! Sen jälkeen olen aloittanut muutamaa blogikirjoitusta, mutten ole saanut yhtäkään valmiiksi. Puutarhapuuhat ovat edenneet vähän samaan malliin. Aikaa on rajallisesti ja vauva rajoittaa sitä entisestään. Lisäksi (tai siksi) olen ollut väsynyt ja alavireinen.

Tarkoitukseni ei ollut kuitenkaan kirjoittaa valitusvirttä aikaansaamattomuudestani vaan ylistää tätä päivää. Juuri nyt on ihan hyvä. Olen vielä kuukauden vapaalla ja ehdin hyvin saatella puutarhojani talvilepoon ja nauttia niiden syysasusta.

Ruusut ovat nyt koreimmillaan. Kuva ei tosin tee niille oikeutta.

Kotipihalla etupihalta takapihalle siirtämäni ruusut antavat nyt parastaan. Olen siis saanut sentään jotain aikaiseksi pihallamme, mutta muutoksista kerron tarkemmin joskus toiste. Nyt nautitaan hetkestä.

Voiko somempaa näkyä ollakaan?

Vaaleanpunaiset sävyt ovat suosikkejani. Mieleni liittää syksyn oranssin, keltaisen ja punaisen sävyihin, mutta puutarhani haluan olevan mahdollisimman hempeä vuodenajasta riippumatta. (Etupiha on poikkeus, siellä keltainen on ottanut vallan käytännön syistä (=en raaski luopua pörriäisten ja lintujen rakastamasta nauhuksesta).) Vaaleanpunaiset ruusut ovat ihan ylisöpöjä.

Onko tämä kuitenkin jopa somempi kuin edellisen kuvan ruusu?
No vähintään yhtä soma.

Yksi liljakin vielä kukkii voimakkaan pinkein kukin. Muistiinpanojen mukaan sen pitäisi olla 'Tiger Edition', mutta ei kyllä siltä näytä. Pöh! Muutenkin tuntuu, että olen saanut tänä vuonna ihan eri liljoja kuin paketit ovat lupailleet. No mutta kukkiipahan sentään jotain, olkoonkin sitten räikeämmän pinkkiä kuin odotin.

Keijun on hyvä levätä liljojen kupeessa.

Jokunen daalian nuppukin löytyy. Yksi jopa näyttää siltä, että se voisi ehkä joskus suhtkoht lähiaikoina aueta. Muistiinpanoni ovat daalioiden osalta vähän vajavaiset, mutta ilmeisesti kukkaan olisi tulossa 'Edinburgh'. Nuppu ei kyllä mielestäni oikein viittaa siihen suuntaan.

Daalian nuppu on vielä aika tiiviillä kerällä.

Toivotaan auringonpaistetta, jotta nuput ehtisivät vielä aueta! Myös syyshortensia 'Vanille Fraise' on vielä nupullaan.

Ihanaa, että kukintakausi vielä jatkuu esimerkiksi syyshortensian muodossa.

Vekara-Varkaus -tapahtumassa sai yhdellä tapahtumapisteellä koristella kasveilla tuolin. Lapseni halusivat viedä koristelemansa tuolin kotiin, ja siihen se jäi takapihalle nököttämään. Suurin osa kasveista on kuihtunut jo aikaa sitten, mutta hauskasti pari pikkuruisissa ruukuissa olevaa tulilatvaa näyttävät vielä olevan hengissä.

Toinen tulilatvoista jopa kukkii edelleen.

Ruukussa nuppuja puskee edelleen myös onnistuneesti sisätiloissa talvettamani verenpisara. Siirto murtumispisteessä olevasta kiulusta tavalliseen ruukkuun ja sisälle on ehkä lähiaikoina edessä.

Verenpisaran nuppu on nätti kuin karkki.

Etupihalle mennessä syysleimut kukkivat. Ne ovat aiempien asukkaiden perua, joten lajikkeista minulla ei ole tietoakaan.

Valkoinen leimu on ihanan raikas!

Vastaavan väristä syysleimua kasvaa entisenkin kotimme pihalla.
Sekin oli sen kodin entisten asukkaiden laittamaa, joten senkään lajikkeesta ei ole tietoa.

Romanttisen vaaleanpunainen tunnelma vaihtuu pirteään keltaiseen takapihalta etupihalle siirryttäessä. Etupihan ruukuissa kukkii vielä miljoonakellot, orvokit ja marketta.

Etupihalle väriä tuovat ruukkukukat sekä maahan unohtunut omena.
Kohta vien sen kanoille ja ehkä kuvaan samalla vähän mökkipihan tunnelmia.

Näissä orvokeissa on juuri niitä perinteisenä pitämiäni syksyn sävyjä.
Etupihalle ne sopivat mainiosti.

Etupihan ruukkuistutukset ovat kaikki seinän vierustalla (lukuun ottamatta tyttären ilmaiseksi saamia hortensioita, joiden vaaleanpunaiset ja siniset kukat ovat jo aivan lakastuneet). Keltaiset värit sointuvat mielestäni oikein hyvin punaista seinää vasten ja oranssit sävyt taas ovat seinän kanssa mukavassa harmoniassa. Ihan hyvä pakon sanelema väriteema siis!

Miljoonakellon keltainen erottuu hyvin punaista seinää vasten.

Tällä ruusulla on aivan hurmaavan keltaiset kukat.
Nyt se ei kuki, mutta nuppuja riittää. Ehtivätköhän ne aueta?

Ainoassa parvekeruukussa sinertävänsävyiset orvokit ovat vielä voimissaan. Leikkasin ne kertaalleen alas. Vaaleankeltaiset orvokit eivät enää alasleikkuun jälkeen kukkineet kummoisesti, joten siirsin ne jo jokin aika sitten kukkapenkkiin.

Orvokkien alla ruusu ja kärhö odottavat maahan istutusta.
Ovat odottaneet jo aika tovin. Olisiko tässä viikonlopulle sopiva puuha?

Kun näitä kuvia katselee, niin onhan täällä kukassa vaikka mitä. Taidankin juhlistaa viimeistä vapaakuukauttani päivittäisillä, rauhallisilla puutarhakierroksilla.

Suloista syyskuuta!