Kuusi kuvaa kesästä -haaste

Saraheinä Saran mökissä ja puutarhassa -blogista heitti minulle jo hyvä aikaa sitten kuusi kuvaa kesästä -haasteen. Kiitos haastamisestani! Tämä mukava haaste on alkujaan Tuplasti terapiaa -blogista.

Tämän vuoden teema blogissani tuntuu olevan viimetippa, sillä osallistuin Koska kukkii -haasteeseenkin vasta, kun kevät oli jo aivan kynnyksellä, tai ehkä jo tullut hieman kynnyksen yli.

Vaan nyt ulkona sataa lunta jokusesta plussa-asteesta huolimatta, joten kesäkuvien kaivelu sopii tähän hetkeen kuin nakutettu. Onneksi välissä päästiin jo nauttimaan ihanan lämpimistä ja aurinkoisista päivistä, muuten alkaisi jo loppua usko kesän tuloon. Tämän hetken sään on pakko olla vain väliaikaista ja toivottavasti hyvin lyhytkestoista. Vaan nyt sukelletaan kuuden kuvan voimin viime kesään!

Mökiltä 21.6.2023

 Tällä hetkellä silmiäni hivelee erityisesti runsas, puolivilli puutarha. Yllä olevan kuvan vihreys, akileijojen ja kurjenpolvien yhteen sointuvat kukat sekä lehtien monimuotoisuus ihastuttavat.

Sinisievikki 'Penny Black' mökiltä 26.7.2023

Sinisievikki 'Penny Black' oli minulla ensimmäistä kertaa testissä viime vuonna, sillä toissavuonna ihastuin perinteiseen taivaansiniseen sinisievikkiin. Pidän edelleen perinteisestä enemmän, mutta onhan tämä Musta penny kerrassaan hurmaava tummine, valkoreunuksisine (piti muuten tavailla tätä sanaa muutamaan otteeseen, ja nyt on sekä kieli että aivot ihan solmussa) kukkineen.

Herne 'Désirée' mökillä 11.8.2023

Pysytellään vähän erikoisemmissa väreissä. Herneellä 'Désirée' on violettien kukkien lisäksi violetit herneenpalot. Yllä olevassa kuvassa minua tosin kiehtovat enemmän muodot, valo ja vesipisarat kuin itse kukan väri.

 

Kotipihasta 19.6.2023

 Yllä olevan kuvan otin mukaan ihan sitä varten, josko joku sattuisi kukkien perusteella tunnistamaan nämä kasvit. Ylempänä olevat kukat ovat vaaleanpunertavampia, alemmat sinertävämpiä. Takapihasta kertovan postaukseni perusteella moni veikkasi sinertävämpiä pihasyreeniksi. Laitan tähän seuraavaksi kuvan pensaasta, josta vaaleanpunertavammat kukat ovat.

Edellisen kuvan vaaleanpunertavampien kukkien pensasta 19.6.2023

Tämän postauksen kirjoittaminen venyi taas hieman, ei tosin sentään useammalle päivälle tällä kertaa. Aloitin kirjoittamisen tänä aamuna ja nyt elellään iltaa. Lumisateen lisäksi päivään on mahtunut auringonpaistetta, kovaa tuulta ja raekuuroja. Nyt on ihmeen rauhaisa sää ja taivaskin melko pilvetön. Rakeita on maassa vielä jonkin verran, ja yöksi on luvattu hieman pakkasta. Onneksi torstaista eteenpäin näyttäisi hieman lämpenevän ja yöpakkasten väistyvän.

 

Valikoin haasteen viimeiseksi kuvaksi mielenkiintoisen unikon kukan. Kylvin mökille unikkoja 'Bread Seed Poppy', 'Lilac Pompom' ja 'Mother of Pearl'. Väritys täsmää kahteen ensimmäiseen, mutta ainakin netistä löytämieni kuvien perusteella 'Lilac Pompom' on paljon röyhelöisempi ja 'Bread Seed Poppy':lta röyhelöt puuttuu täysin. Nätti joka tapauksessa!

 

Lempeää loppuviikkoa!

P.S. Haastan mukaan kaikki, jotka eivät ole tähän haasteeseen vielä tänä vuonna osallistuneet.

 

Tässä haasteen säännöt:

- julkaise kuusi kuvaa viime kesältä

- aihe on täysin vapaa

- haasta muita vastaamaan

Homma hanskassa, hanska hukassa eli lapasesta lähti taas

Kävin pari päivää sitten lenkillä ja hukkasin toisen hanskani (oikeastaan kyseessä oli lapanen, mutta ei nyt takerruta lillukanvarsiin). Huomattuani käsineen pudonneen taskustani, palasin samaa reittiä takaisin, mutta lapasta ei löytynyt. Tapahtuneesta viisastuneena jätin Hankkijalla käydessäni (toiset) lapaset autoon. Ehkä juuri siksi homma lähti pahasti lapasesta.

Tarkoitus oli ostaa pari daalian juurakkoa. No arvaahan sen, miten siinä kävi. Palataanpa kuitenkin hetkeksi ajassa taaksepäin. Tämä ei nimittäin ollut suinkaan kevään ensimmäinen hairahdukseni.

Nämä siemenet tilasin Exotic Gardenilta useampi viikko sitten.

Unikkokuumeen iskiessä on saatava unikonsiemeniä. Oopiumiunikko 'Bread Seed Poppy' ja silkkiunikko 'Mother of Pearl' valikoituivat hempeän värinsä vuoksi. 'Lilac Pompom' taas päätyi ostoskoriin, koska olen koittanut kasvattaa sitä ennenkin, mutten jostain syystä onnistunut siinä. Nyt en enää muista, kuolivatko taimet vai enkö saanut siemeniä lainkaan itämään. Jospa tällä kertaa onnistuisin. Kasvien nimiasiat muuten jäävät usein vaivaamaan minua. 'Lilac Pompom' on siemenpussin perusteella suomeksi pelkkä unikko, mutta ruotsiksi fjädervallmo eli suomennettuna sulkaunikko. Jollain sivustolla sitä sanottiin pioniunikoksi. Tällaiset asiat jäävät vaivaamaan mieltäni, vaikkei niillä nyt niin suurta vaikutusta elämääni olekaan. En kuitenkaan haluaisi jakaa blogissani virheellistä tietoa.

Prismasta tarttuu miltei joka ostosreissulla mukaan jotain puutarha-aiheista.

Yllä olevan kuvan juurakot, sipulit ja siemenet on ostettu useammalla eri ruokaostosreissulla. Daalia 'Edinburgh' kukki niin upeasti viime kesänä, että halusin ostaa sitä uudelleen. Edellinen juurakko jäi syksyllä paleltumaan vanhan asuntomme pihaan. Daalia 'Stolze von Berlin' jatkaa samaa kaupunkiteemaa. Sitäkin minulla on ollut joskus muinoin. Oikeastaan olisin halunnut mieluummin jonkun muun daalian, mutta Prisman valikoimassa ei ollut montaa minun makuuni olevaa lajiketta. Lilja 'Altari' saa kunnian olla ensimmäinen uuteen kotiimme hankkimani lilja. Liljoissakin Prisman valikoima oli aika suppea. Herneen 'Blauwschokker' siementen ostosta syytän täysin Hiidenkiven puutarhan Minnaa. Menikin esittelemään moisen houkutuksen blogissaan. :D

Daalia 'Edinburgh' näytti viime syyskuussa tältä.

Sitten päästäänkin takaisin tähän päivään. Huomasin netistä, että daalian juurakot ovat rantautuneet myös Hankkijan hyllylle, joten suuntasin sinne kaupungilla käydessäni. Daalioillehan minulla on ihan oikeasti tarvista, sillä jätin syksyllä uuden kotimme pihaan kaivamani kukkapenkin etuosaan tyhjää tilaa istuttaakseni siihen kesällä daalioita peittämään kevätkukkijoiden lehdet taakseen. Siihen ei vain ehkä mahdu ihan näin montaa daaliaa... On siis kaivettava lisää kukkapenkkejä, hih.

Hankkijalta ostin daaliakaunottaret 'Créme de Cassis', 'Anne Marie' & 'Otto's Thrill'.

Daalioiden lisäksi myös liljojen sipulit olivat tulleet myyntiin. Liljat olivat aiemmin lempikukkiani. Nykyään en osaa nimetä yhtä ainoaa suosikkia, mutta toki liljat ovat ansainneet paikkansa puutarhassani. Hankkijalla oli kaiken lisäksi monia minua miellyttäviä liljoja. Siispä ostin liljat 'Pink Flight', 'Bentley' ja 'Tiger Edition'. Liljoille en ole vielä miettinyt tarkkaa paikkaa pihaltamme. Uusi kukkapenkki niille on joka tapauksessa perustettava. Mitähän istuttaisin niiden kaveriksi?

Valitsemissani liljoissa on ihania vaaleanpunaisen sävyjä.

 Gladiolusten eli miekkaliljojen kohdalla tunsin ristiriitaisia tunteita. Järki sanoi, että liljoissa ja daalioissa oli jo riittämiin, eivätkä aiemmat gladiolukseni ole edes aina ehtineet kukkia. Järjetön kuitenkin muistutti, että loppukesästä katuisin, jos en nyt hankkisi miekkaliljoja. Niinpä tein päätöksen, jota voi mielestäni kutsua kompromissiksi. Ostin ainoastaan kaksi pussia gladiolusten sipuleita.

Hempeänsävyinen 'Milka' valikoitui tummanpuhuvan 'Belle de Nuit' -gladioluksen kaveriksi.

Siemenosastokin oli koluttava jälleen kerran läpi. Mukaan nappasin pillisipulin 'White Lisbon', lehtikaalit 'Half Tall' ja 'Scarlet' sekä sinisievikin erikoisenvärisen lajikkeen 'Penny Black'. Ihastuin sinisievikkiin viime kesänä, sillä sen perinteinen sininen versio kukki runsaasti ja väsymättä mökkini hyötytarhan laidalla. Jospa 'Penny Black' olisi yhtä innokas kukkimaan.

Jokohan siemenostokset alkaisivat riittää?

Ruukkunarsissitkin näyttävät tulleen jo myyntiin. Niitä en sentään vielä ole ostanut. Josko malttaisin jonkun viikon, ennen kuin alan laitella ulos ruukkuistutuksia.

Onko muihinkin iskenyt yhtä paha tai jopa pahempi keväthöperyys?

Sateinen ilta mökillä

 Sateesta huolimatta kävin eilisiltana mökillä istuttamassa hyötykasvien taimia, sillä poutapäivänä en ehtinyt mökille ja osa taimista alkoi olla jo niin valtavia, että niiden käsittely ruukuissa kävi hankalaksi. Pieni tihkusade ei haitannut puuhia eikä muutama itikkakaan häirinnyt valtavasti. Oikeastaan minulla oli aika mukava ilta multaa möyriessä ja lintujen laulua kuunnellessa.

Ruusupavut 'Lady Di' vierellään rivi sokerihernettä

Istutin ruusupavun 'Lady Di' aiemmin kylvämieni herneiden kanssa samaan lavakauluslaatikkoon. Taimet olivat jo todella pitkät ja toistensa ympärille kietoutuneet. Niiden selvittelyssä meni tovi. Laitoin pavuille väliaikaisesti marjapensaasta katkotut oksat tuiksi. Tarkoitukseni on laittaa niille kunnollinen tuki verkosta. Yritän ensi viikolla ehtiä näpertämään sellaisen.

Herneet 'Kelvedon Wonder' ovat aloittaneet kasvun.

Ilokseni herneet ovat itäneet ja pieniä versoja puskee kauniisti. Lajikkeina minulla on sokeriherne 'Grijze Roodbloeiende' ja silpoydinherne 'Kelvedon Wonder'. Herneillekin on tarkoitus laittaa tukiverkko.

Hitusen säälittävänoloiset kesäkurpitsan taimet

Kaksikerroksiseen lavakauluslaatikkoon tyhjensin mullat kaikista mökiltä löytämistäni viime kesäisistä kukkaruukuista ja istutusastioista ja lisäsin kanankakka + merilevä -lannoitetta. Päälle lisäsin vielä neljä säkkiä uutta multaa. Istutin laatikkoon kolme kesäkurpitsan 'Diamant' tainta.

Raparperin vieressä oli tilaa lopuille kesäkurpitsoille.

Kaksi jäljelle jäänyttä kesäkurpitsan tainta istutin maahan raparperin viereen. Kesäkurpitsan taimet eivät olleet mitenkään hääppöisessä kunnossa. Vessapaperihylsyssä kasvatus ei tainnut olla niille paras vaihtoehto, sillä niiden varret olivat miltei poikki kohdasta, joka osui hylsyn yläreunaan. Täytyy muistaa tämä ensi kevään esikasvatuksissa. Muuten vessapaperihylsyt osoittautuivat mielestäni käytännöllisiksi, sillä ne vievät vähän pöytätilaa, mutta kasveille mahtuu kasvamaan niissä melko pitkät juuret. Taimet voi lopulliselle kasvupaikalle istuttaessa jättää hylsyihin, sillä hylsyt maatuvat. Toisaalta taimet saa myös helposti irrotettua hylsyistä.

Omenapuu 'Pirja'

Omenapuussa 'Pirja' oli vielä jokunen kukka, mutta 'Suometar' on jo lopettanut kukintansa. Molempien juurelle ajattelin istuttaa ylimääräisiä mansikantaimia, mutta se puuha ei vielä ole tekemislistani kärjessä.

Tomaatit 'Tiny Tim' vastaavat tällä hetkellä kirjaimellisesti nimeään.

Kaikki 'Tigerella' tomaatintaimeni ovat jo menehtyneet, mutta jäljellä on onneksi vielä neljä 'Tiny Tim' tomaattia. Istutin niistä kaksi omiin ruukkuihinsa. Toiset kaksi istutan (kenties tänään), kunhan saan kiikutetuksi niille kotoa ruukut. Tomaattien juurelle kokeilen istuttaa basilikaa. Tomaatintaimeni ovat kuitenkin vielä niin pieniä, etten kehtaa istuttaa basilikoja, ennen kuin tomaatit ovat kasvaneet isommiksi. Tuoksuherneiden ja köynnöskrassien sekä kelloköynnösten istutus jäi vielä myöhemmälle, sillä ilta alkoi jo hämärtää.

Kesäkukkien taimet odottavat vielä istutusta.

Jokohan kohta pääsisin hyötytarhahommista kukkien kimppuun? Pihan vanhoja koristekasveja pitäisi pelastaa, ennen kuin aloitamme nurmen leikkuun. Nurmi olisi kyllä leikattava mahdollisimman pian, tai mielellään jo eilen. Piha on kohta sellainen viidakko, johon trimmerimme ei pysty. Pelittäisiköhän käsipelillä toimiva ruohonleikkurimme trimmeriä paremmin pitkässä heinikossa..? Täytynee raahata se joskus mökille kokeiluun. Tarkoitukseni ei nyt tosin ollut paneutua ruohon leikkuuseen, joten palataanpa kukkiin. Kullerot kukkivat kauniisti siellä täällä. En ole osannut päättää, pyrinkö siirtämään nämä kaikki yhteen paikkaan vai annanko niiden kasvaa nykyisillä paikoillaan ja siirrän vain kulkuväylillä kasvavat muualle.

Kullerot loistavat ihanasti ruohon keskellä.

Unikoissa ja varjoliljoissa on jo mukavasti nuppuja. Unikon nuput ovat mielestäni yksiä kaikkein suloisimmista nupuista. Kuka voisi vastustaa tuollaisia karvapalleroita?

Herttainen unikon nuppu ja kaiketi kuvaajan polvi

Suurin kukkakeskittymä on melko lähellä mökkiä, suunnilleen kolmion muotoisella alueella. Sen molemmilta puolilta kulkee polut lievää rinnettä alas. Ajattelin, että siihen kohtaan voisi jättää ainakin toistaiseksi kukkapenkin. Täytyy vain kitkeä rikkakasvit alueelta pois ja ehkä rajata penkki jotenkin, jotta se erottuu paremmin nurmikosta ja poluista.

Kolmionmuotoisehko penkki näkyy kuvassa, kolmion kärki kuvan yläreunaa kohti

Kuvaaja eli allekirjoittanut ei ole näemmä ollut aivan terävimmillään. Edellisessä kuvassa "kolmiopenkki" olisi voinut osua keskemmäskin kuvaa. Ehkä sen kumminkin erottaa, vaikka se jää osittain vasemmasta reunasta kuvan ulkopuolelle. Sateessa kännykällä kuvaaminen ei selvästikään ole vahvuuteni. (Unohdin oikean kameran kotiin.)

Ensimmäiset mansikankukat

Parvekelaatikossa joitain vuosia kasvaneissa mansikoissa on jo kukkia. Muissa mansikantaimissa ei vielä kukkia näy. Saattaa tosin olla, että parvekelaatikossa kasvaa eri lajiketta kuin muualla. Maassa minulla on lajiketta 'Polka', mutta en ole ihan varma, onko laatikossa sitä vai lajiketta 'Greenfinger'. Marjojen ulkonäön uskoisin viimeistään paljastavan, kumpi lajike on kyseessä.

Viime vuonna mansikat maistuivat hyvin linnuille. Ajattelin kokeilla, onko punaisiksi maalatuista kivistä hyötyä. Väitetään, että kun lintu kerran nokkaisee kovaa kiveä, se ei kokeile onneaan uudelleen samassa paikassa.

Puna-ailakki seuranaan muun muassa varjolilja ja kuvaajan sormenpää

Puna-ailakki kukkii myöskin useammassa kohtaa. Tämä on muuten kasvi, jonka nimen unohdan jatkuvasti. Mielessäni pyörii vain melko samankaltaisen näköinen kukka mäkitervakko.

Lemmikit kukkivat puolestaan vanhan mansikkamaan laitamilla ja navetan ympäristössä. Lapsena rakastin lemmikkejä ja toisia, syvemmän sinisiä pikkukukkia, joita kasvoi lapsuudenkotini pihalla. Olisikohan ne voineet olla jotain tädykkeitä? Molemmista sai kivoja kukkakimppuja barbileikkeihin. Nyt aikuisena haaveilen keijukaisten puutarhasta pienine sinisine kukkineen, mutta sen suunnittelu saa jäädä toiseen kertaan.

Kukkaisaa kesäkuuta!

Mökkikuulumisia

 Kävimme sunnuntaina mieheni kanssa pyörähtämässä mökillä. Miehellä oli jotain ihan oikeaakin asiaa sinne, minä lähdin mukaan tarkastamaan lumitilanteen. Valitettavasti kamerastani loppui akku kesken kaiken, joten osa kuvista on otettu kännykällä.

Oleskelupiha on jo pääosin sulanut.

 Varsinainen oleskelupiha jää mökin ja yllä olevassa kuvassa hieman näkyvän navettarakennuksen väliin. Vaikka lumet ovatkin siitä suurimmaksi osaksi sulaneet, on maa vielä aivan märkää. Kuvassa näkyvän betonilaatan päällä pidimme viime vuonna trampoliinia ja kasaamme se todennäköisesti tulevaksikin kesäksi siihen. Vieressä olevien puiden takia paikka on tosin vähän huono, sillä trampoliinilta saa jatkuvasti lakaista pois puista pudonneita lehtiä.

Hyötykasvilaatikot ovat jo tulleet lumen alta esiin.

Puisessa laatikossa minulla kasvoi viime kesänä porkkanaa. Olin kylvänyt ne jo edellisenä syksynä, mutta viime syksynä en jaksanut tehdä syyskylvöjä. Jos saan haaveilemani lavakauluskasvimaan perustettua, tuskin tulen edes kasvattamaan porkkanaa tuossa laatikossa. Ehkä laitan siihen kesäkukkia.

Puulaatikon takana olevassa parvekelaatikossa on muutama mansikantaimi, samoin emalikattilassa. Niiden oikealla puolella lumen alta pilkistää keppien rajaama mansikkamaa. Tarkoitukseni on siirtää mansikatkin kasvamaan lavakaulustarhaan. Aiemmin suunnittelin maantasaista hyötytarhaa, mutta mieheni huomautti, että kasvulaatikot helpottaisivat hommiani, kun ei tarvitse kyykkiä niin paljon. Totesin sen järkevämmäksi vaihtoehdoksi myös siksi, että tontti on niin märkä. Jostain täytyisi vaan löytää edullisesti lavakauluksia tai sitten täytyy väkertää jonkinlaiset reunukset itse.

 

Tässä vaiheessa kamerastani loppui akku, joten loput kuvat on otettu puhelimellani.

Tässä on kohta, jota mieheni ehdotti kasvihuoneen paikaksi.

Kerroinkin aiemmin mieheni ehdotuksesta pystyttää uusi kasvihuone navetan vieressä olevaan kohtaan, josta on ehkä joskus purettu pois osa navettaa.

Sama kohta päinvastaisesta suunnasta kuvattuna

Kuten kuvista näkyy, suoraan tuohon ei voi lähteä väsäämään kasvihuonetta, vaan perusta vaatii korjausta. Taitaa siis olla, että kasvihuoneen perustaminen jää tältä kesältä.

Lammasaitauksessa on vielä melko paksu lumikerros.

Odotan eniten lammasaitauksen lumien sulamista ja maan kuivumista, jotta pääsen tekemään hyötytarhaa. Yllä olevassa kuvassa näkyy aitauksen poikki menevä kohta, jossa lumen pinta on alempana. Siinä kohti on matala oja, joka tulee ottaa huomioon hyötytarhaa suunnitellessa.

Kuten näkyy, tontilla on märkää.

Tontin märkyys mietityttää minua. Riittääkö kukkatarhan puolelle kohopenkit vai olisiko niillekin tehtävä kasvulaatikot? Pian näkee, miten viime vuonna istuttamani kasvit ovat selvinneet. Kesällä maa kyllä kuivuu, eikä syksykään tainnut mitenkään erityisen kostea olla, mutta keväällä maa on melkoisen märkää.

Lumisen alueen takareunaan aloitin viime kesänä kukkatarhaa.

Vielä ei istutukseni näy lumen alta, mutta ei pitäisi mennä kauaa, kun ne alkavat pilkistää esiin. Toivon todella, että kasvit ovat selvinneet hengissä talven yli ja selviävät myös kevätmärkyydestä.

Rinteessä kasvaa scilloja eli sinililjoja.

Oleskelupiha on hieman ylempänä kuin lammasaitaus ja tekeillä oleva kukkatarhani. Niiden välille jäävässä rinteessä kukkivat sinililjat.

Puhelimella pienten kukkien kuvaaminen on haastavaa.

Haravoin vähän oleskelupihaa. Koitin varoa, etten vahingoita pikkuruisia sinililjoja, joita pilkisteli kuivien lehtien alta. Muitakin keväänmerkkejä oli havaittavissa.

Tässä taitaa ponnistella esiin akileija.

Mökkipihalla kasvoi viime kesänä akileijoja. Ajattelin siirtää ne johonkin omaan kukkapenkkiinsä, koska tällä hetkellä niitä kasvaa siellä täällä ja ne jäävät helposti ruohonleikkurin hampaisiin.

Olisiko tämä unikko?

Pyrin siirtämään kaikki pihalta löytyvät koristekasvit pois nurmikolta. Pihalla kasvaa akileijojen lisäksi ainakin unikkoja, neilikkoja ja varjoliljoja.

Ruukkuun unohtunut japaninruusukvitteni näyttää olevan elossa.

Ilahduin huomatessani, että heitteille jäänyt japaninruusukvitteni kasvattelee silmujaan. Ymmärtääkseni se on melko talvenarka kasvi, joten saan olla todella tyytyväinen, että se on selvinnyt elossa ahtaassa myyntiruukussaan mökin rappusten pielessä. Tänä kesänä täytyy miettiä sille hyvä kasvupaikka. Vai olisikohan turvallisinta talvettaa se jatkossakin ruukussa, kun se näyttää kerta onnistuneen? Joka tapauksessa se on siirrettävä vähintäänkin isompaan ruukkuun.

Tällaisia näkymiä odotellessa...
Kuva on otettu 16. kesäkuuta 2021.