tiistai 19. maaliskuuta 2024

Takapihan kehitystä

Tautikierre on vaivannut perhettämme useamman viikon. Jokainen on vuoronperään ollut flunssassa, osa useampaan kertaan, ja olipa lapsilla vähän jotain mahatautiakin. Nuorimmainen on flunssien välillä ehtinyt olla muutaman päivän terveenä ja sitten sairastunut uudestaan. Nytkin hän on kuumeisena ja räkäisenä kotipotilaana, olisiko kolmas tai neljäs flunssa kuukauden sisään. Hieman meinaa jo allekirjoittaneella pää hajota jatkuvaan sairasteluun ja kotoiluun. Eikä yhtään auta, että omaankin kurkkuun on ruennut viime öinä taas koskemaan. Pikkumies katsoi hetken Ryhmä Hauta, että sain maksettua laskuja (mikäs sen mukavampaa) ja äsken hän nukahti sohvalle. Niinpä on vihdoin hyvä hetki rauhoittua blogin pariin.

Omenapuu ja marjapensaita marraskuussa 2022

Viime kesä oli meillä vielä pihaan tutustumista, muutimmehan tänne vasta alkusyksystä 2022. Minusta tuntui pitkään, etten oikein saanut uuden kotimme pihasta otetta. Pyörittelin mielessäni erilaisia istutusideoita, mutta mikään ei tuntunut sopivalta. Pikkuhiljaa palaset alkoivat kuitenkin loksahdella kohdilleen.

Takapihaa toukokuussa 2023

 Takapihallamme oli valmiina pari herttavuorenkilpikasvustoa, jotka kätkivät alleen kaksi isohkoa kiveä. Toisen vieressä kasvoi sinisävyisiä kurjenmiekkoja. Takapihalla on myös syreeniksi veikkaamani pensas. (Takapihalle vievän reitin varrelta löytyy myös jokin syreeniksi veikkaamani pensas. Pensaissa on kuitenkin hieman erilaiset kukat, joten tarvitsen tarkempaa perehtymistä tai asiantuntevamman henkilön apua pensaiden tunnistamiseen.)

Takapihan syreeniksi epäilemäni pensas kukki kesäkuussa 2023.
 
Kukkien lisäksi takapihalla kasvaa omenapuu, jokunen marjapensas ja taisipa pihan nurkassa olla raparperiäkin, jos en ihan omiani muista.

Kyllä vain! Kuva-arkistosta löytyi vahvistus raparperin olemassaolosta.
 
Vuorenkilpien väliin tein jo syksyllä 2022 istutusalueen kevätkukkasipuleille. Sen jälkeen vuorenkilvet ovat saaneet siirtyä pihan reunalle ja tehdä tilaa perennapenkille. Vuorenkilpien seuraan on päätynyt myös talon seinustalta siirrettyjä kuunliljoja. Vuorenkilpien siirron jälkeen kivet ovat päässeet kauniisti esiin. Ne ikäänkuin jakavat kukkapenkin eri huoneisiin ja toimivat myös kätevinä kulkureitteinä kukkapenkin huoltoa ajatellen.

Minulla on näköjään vähänlaisesti kuvia istutuskokonaisuudesta,
joten on tyydyttävä yksittäisten kasvien lähikuviin. Tämä ruusu kukki elokuussa 2023.

Oikeanpuolimmaisen kiven oikealle puolelle muodostui ruusuistutus, kun siirsin sinne etupihalta seinänvierustalla kasvaneet ruusut. Ruusuissa on muutamaa eri punaisen sävyä, joista hempeänvaaleat ovat tietysti suosikkejani.

Liljoja elokuussa 2023

 Kivien väliin tein vähän sekalaisemman perennaistutuksen. Siinä kasvaa nyt syyshortensia 'Vanille Fraise', alppikärhö, japaninruusukvitteni, harmaa-ajuruohoa 'Albiflorus', tarhaidänunikkoja 'Victoria Louise' ja 'Royal Wedding', pari japaninjaloangervoa 'Europa' sekä liljoja. Liljojen kuuluisi olla lajikkeita 'Bentley', 'Virtuoso', 'Tiger Edition', 'Altari' ja 'Pink Flight', mutta minusta liljojen ulkonäkö ei vastannut kuvausta tai sitten olin onnistunut sekoittamaan niiden nimilaput keskenään. Täytyy tutkiskella asiaa tarkemmin ensi kesänä.

Japaninruusukvittenin oksa kiveä vasten näyttää mielestäni aivan ihanalta.
Luonnossa se näyttää tosin paljon paremmalta kuin tässä kuvassa. Kuva toukokuulta 2023

Vasemmanpuoleisen kiven vasemmalle puolelle tein pionialueen. Aivan kiven viereen istutin tosin muutaman ' Blue Hobbit' sinipiikkiputken. Pioneja edustavat 'Lancaster Imp', 'Immaculee', 'Inspecteur Lavergne', 'Mme Emile Debatene' ja 'Catharina Fontijn' sekä takapihalle vievän polun varrella kasvavien syysleimujen seasta siirtämäni pioni kahteen osaan jaettuna.
 
Ennestään talon seinustalla kasvaneella kuunliljalla on lehdissä komea väritys.
 
Olen pikkuhiljaa reunustanut istutusaluetta kuunliljoilla. Liljojen, syyshortensian ja alppikörhön taakse pääsi kirjokuunliljaa. Muuten ympäröin istutusaluetta talon seinustalta siirtämilläni kuunliljan jakopaloilla. Koko aluetta en ole vielä saanut rajattua enkä ole myöskään päättänyt, käytänkö rajaamiseen pelkkiä kuunliljoja vai lisäksi jotain muuta kasvia.
 
Takapihan istutuksesta näyttää olevan lähinnä lähikuvia ruusuista.
Ensi kesänä täytyy panostaa koko istutuksen kuvaamiseen.
 
Alkuperäinen ajatukseni oli tehdä takapihallemme laaja, yhtenäinen istutusalue kaarevia muotoja käyttäen. Aikeeni oli kasvattaa kukkapenkkiä pihalla jo kasvavalle pensaalle (se syreeni tai jokin vastaava) asti ja kaartaa pensaalta laatoitetun oleskelualueen vierelle. Suunnittelin istuttavani alueelle ruusuja, liljoja, pioneja sekä ritarinkannuksia ja ajattelin rajata alueen kuunliljoilla. Yllättävän hyvin olen tähän asti pysynyt suunnitelmassani. Kukkapenkki yltää jo miltei pensaalle asti, lajivalikoima on vain hieman kasvanut ja ritarinkannukset on vielä hankkimatta. Mieheni tosin ehdotti laatoituksen poistamista takapihalta, joten kukkapenkkisuunnitelma tulenee vielä jonkin verran muuttumaan. Jokohan ensi kuussa istutuksen kohdalla erottuu muutakin kuin paksu, valkoinen hanki..?
 
Syksyisen daalian kuvan myötä toivotan ihanaa kevään odotusta!
(Tämä daaliakaan ei muuten ollut sitä lajiketta, mitä piti, höh!)

13 kommenttia:

  1. Ihan varmasti moisessa lasten tautikierteessä äitikin väsähtää. Toivottavasti muksut toipuvat pian ja pääsette koko perhe normaaliin päiväjärjestykseen.
    Uusi pihanne on kivasti tasainen ja valmiiksi rajattu. Minäkin olisin ottanut kauniit kivet esiin. Kuvan syreeni näyttää pihasyreeniltä. Niitähän on eri värisiä. Joku enemmän asioita tietävä saattaa osata antaa oikean nimen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt alkaa nuorimmainenkin onneksi olemaan toipumaan päin. Jospa ei ihan heti tulisi uutta tautia. Kiitos syreeniarviosta, tuo voi hyvinkin olla pihasyreeni.

      Poista
  2. Toivottavasti taudit alkavat helpottumaan perheessäsi! Ehdin jo ihmetellä, miksi kivet peitetty herttavuorenkilpikasvustoilla. Olisin itsekin heti paljastanut ne näkyviin. Laitathan joskus sellaisen kuvan, missä kivet ympärillä olevine kasveineen näkyvät?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, nyt alkaa lapset olemaan jo terveämpiä, oma kurkkukipu vaivaa edelleen. Täytyy muistaa kesällä kuvata kunnolla kiviä ympäryskasveineen, viime kesältä ei oikein ole kunnollisia kuvia siltä osin. Ehkäpä edellinen asukas koki kivet nurmenleikkuun kannalta hankaliksi. No nyt ei ole sitä vaivaa, kun nurmi on kivien ympäriltä poistettu. :D

      Poista
  3. Tuollainen tautikierre on varmasti hyvin uuvuttava ja raskas.
    Kauniita ruusuja ja liljoja.
    Ainakin kuvan perusteella pensaasi näyttää kyllä perinteiseltä pihasyreeniltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Taitaapa tosiaan olla pihasyreeni kyseessä. Mukava, kun tätä kautta saa apua kasvien tunnistukseen. :)

      Poista
  4. Voi hyvänen aika, mitä tautikierrettä. Kunpa se olisi nopeasti ohi! Varmaan ihan painajaista.
    Kuvia pitäisi tosiaan ottaa enemmän, varsinkin alkuvaiheessa, vaikka tuntuu siltä, ettei ole juuri mitään kuvattavaa. Mutta suunnittelun kannalta kuvat olisivat hyviä, ja tietty siksikin, että näkee muutoksen. Lähikuvat etenkin ruusuista ovat kyllä aivan ihania!
    Syreenejä on tosiaan erilaisia, niissä on eri muotoisia lehtiä. Pihasyreenillä on sydämen muotoiset lehdet, jotka puskallasi näyttäisivät olevan, joten minäkin arvelen sitä, kuten yllä kommentoineetkin. Siitäkin on monia lajikkeita, joilla on erilaisia ja eri värisiä kukkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jospa sairastelu alkaisi tämän kevään osalta olemaan jo pikkuhiljaa ohi. Taidan tänä vuonna oikein ajatuksella panostaa kuvien ottamiseen; sekä määrään että laatuun. Kiitos sinullekin syreenin tunnistuksesta!

      Poista
  5. Samaa tautikierrettä on ollut lastemme perheissä. Uuvuttavaa ja raskasta kaikille! Uuden pihan tutkiminen on jännittävää, mutta samalla tulee hinku tehdä kaikkea ja nopeaa. Maltilla vaan seurata mitä nousee ja sitten tehdä suunnitelmia. Kuvaa tosiaan paljon, yleiskuvia myös, vaikka juuri mitään ei olisikaan kuvattavaa. Saatat joskus vuosien päästä iloita niistä kuvista, näet mitä olet saanut aikaan.
    Blogissani on haaste sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi, että lastennekin perheissä on ollut tautikierrettä. Toivottavasti loppukevät sujuu ilman tauteja! Maltti on kieltämättä valttia uuden pihan kanssa, vaikka kuinka syyhyttäisi päästä tekemään muutoksia. Viime kesän kuvia katsoessa on todettava, että kuvata saisi huomattavasti enemmän. Eniten minun tulee kuvattua yksittäisiä kasveja läheltä. Jatkossa täytyy muistaa kuvata myös kokonaisuuksia. Oi, täytyypä kurkata haaste blogistasi!

      Poista
  6. Tänä talvena on ollut hirveästi kaikenlaisia tauteja liikkeellä. Ihan perusflunssakin voi äityä todella pitkäkestoiseksi. Meillä on lapsilla ollut suunnilleen kerran kuussa joku tauti. Onneksi pian tulee kesä ja sitä myöten vähemmän sairastelua. Toivottavasti nuorimmaisenne flunssakierre katkeaisi nopeasti.
    Pihasyreeniksi minäkin olisin syreeniäsi veikannut. Oli kiva huomata, että muutkin olivat samaa mieltä. Kuvaa kesällä vielä kummastakin lehtiä ja kukkia lähempää, niin jospa täällä saataisiin tarkempi laji/lajike molemmille. Syreeneitäkin on vaikka miten paljon erilaisia.
    Kiva nähdä, miltä istutuksesi näyttävät tänä kesänä ja miten ne siitä lähtevät kehittymään, kun pääset lapion varteen. Lumien sulamisen odottelu sitä ennen on vain tuskallisen puuduttavaa. Eivät tunnu hupenevan sitten millään mutta sitten kun tarkemmin käy tutkimassa, niin kyllä sieltä suojasäällä aina jotain uutta on paljastunut. Pitää vain odotella rauhassa.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  7. Toivottavasti sairastelukierre alkaa jo kohta helpottamaan!
    Kuunliljareunus kuulostaa ihanalta, kävin viime kesänä tutustumaan pihaan, jossa oli pelkkiä kuunliljoja ja suunnittelin myös että rajaan istutuksiani enemmän erilaisilla kuunliljoilla:)

    VastaaPoista
  8. Blogissani on sinulle haaste :)

    VastaaPoista