Koska kukkii? -haaste

Hiidenkiven puutarhan Minna laittoi pystyyn hauskan haasteen, jossa tulee valita muutama kevätkukkija omasta puutarhasta ja veikata, milloin ne alkavat kukkia.

Meillä ei kuki vielä mikään, joten päätin valita haasteeseen kaikkein varhaisimpia kukkijoita sekä pari vähän myöhäisempää kaveria.

Tähtilumikello kukkii usein lumen keskellä.
Tämä kuva ovat otettu 12.4.2021

Yleensä kaikkien ensimmäisenä kukinnan aloittavat tähtilumikellot. Nyt ne ovat tosin vielä paksun lumikerroksen alla, joten epäilen, että krookukset ehtivät kukkaan ensin.

Tämä krookus on kuvattu samana päivänä kuin edellisen kuvan lumikello.
Kuten näkyy, silloinkin lumet sulivat viimeisenä juuri lumikellojen luota.

 
Kevättähti saattaa myös olla mukana kilpailemassa ensimmäisen kukkijan tittelistä. Niitä kasvaa Liljapenkissä, josta lumi on jo osittain sulanut. Kevättähdillä taitaa kuitenkin vielä olla ohuehko lumipeite.

Kevättähti 'Rosea' viime vuonna 18. huhtikuuta kuvattuna

Tulppaanit ja narsissit kukkivat yleensä myöhempään. Veikkaan, että tulppaaneista ensimmäisenä kukkivat Liljapenkin kaunottaret 'Huis Ten Bosch', 'Don Quichotte' sekä 'Mystic van Eijk', sillä kuten sanottu, Liljapenkki on jo osittain lumeton.

Liljapenkin tulppaaneja 20.5.2021
Aiemmin mainittujen lajikkeiden lisäksi kuvassa valkovioletti 'Claudia'

Narsisseja minulla on enimmäkseen Ruusupenkissä. Se on vielä jonkinmoisen lumipeiton alla, mutta siitä olen välillä käynyt lapioimassa lumia pois, joten lumikerros ei ole niin paksu kuin vaikkapa tähtilumikellojen päällä. (Tähän väliin ihan vaan huomautus itselleni, että on ollut melko tollo puutarhuri, kun on istuttanut kaikkien aikaisimmat kukkijat paikkaan, josta lumi sulaa kaikkein viimeisimpänä.)

Narsissi (luultavasti lajiketta 'Ice King') kukki myöskin 20.5.2021

Sitten niihin veikkauksiin. Koitin katsella aiempien vuosien huhtikuisia pihakuvia, mutta niihin verrattuna nyt on vielä lumisempaa. Useana vuonna tähän aikaan moni kasvi on jo ollut kukassa. Katselin myös sääennusteita. Plussakelejä on luvassa ja lämpötila käy enää satunnaisina öinä hitusen pakkasen puolella.

13. toukokuuta 2021 pihalla näytti tältä.
Onkohan kuukauden päästä yhtä kukkaisaa?

Pihalla näyttää jo ihan lupaavalta. Parhaiten lumien hupenemisen on tähän mennessä nähnyt Ruusupenkin reunuskivien paljastumisesta. Iloitsin, kun ensimmäinen ja sitten toinen kivi tulivat näkyviin. Nyt niitä näkyy jo peräti kymmenen. Paikoin on nyt ilmestynyt näkyviin myös nurmikkoa. Liljapenkki paljastuu päivä päivältä enemmän ja kohta ollaan siinä tilanteessa, että Ruusupenkkikin rupeaa ilmestymään esiin. Uudenkuun penkistä lumet sulavat pikkuhiljaa tuijan juurelta pois, mutta maa näyttäisi siellä olevan yhä jäässä.

Tämä kuva on otettu tänään samoilta seuduilta kuin edellinen kuva.
Huomaa lumen alta paljastuneet reunuskivet. Patsaskin on saanut jo päänsä esiin.

Minun piti kertoa veikkaukseni, mutta sen sijaan jaarittelen aiemmista keväistä, sääennusteista ja pihan lumitilanteesta. Pahoitteluni! Tässä viimein veikkaukseni:

 krookus: 22.4.
kevättähti: 24.4.
tähtilumikello: 26.4.
narsissi: 5.5.
tulppaani: 12.5.

Kylläpäs oli sangen haastava pähkinä. Vieläkin emmin, osuivatko veikkaukseni aivan harhaan. Minnalle kiitos aivonystyrät tiukille laittaneesta haasteesta ja haastamisestani!

Tässä haasteen säännöt:
"Valitsemissasi kasveissa ei saa näkyä nuppuja veikkaushetkellä. Poikkeukseksi laskettakoon puuvartiset, joissa saa olla kukkasilmuiksi tunnistettavia osia. Valitsemasi kasvien kohdalla olisi hyvä olla vielä lunta/jäätä tai edes sen verran routaa, ettei kasvi olisi lähtenyt kasvuun. On nimittäin aivan eri asia veikata kukinnan alkua lähipäiville kuin viikkojen päähän ja tässä haasteessa nimenomaan tarkoitus on luoda pitkäkestoista jännitystä. Kukinnan alkua saa vauhdittaa esim. lapioimalla lunta pois kukkapenkin päältä (sitähän me kaikki teemme jossain vaiheessa kevättä), mutta harsoviritelmät ynnä muut, joita et normaalisti tekisi, lasketaan dopingiksi. Kerro, keneltä sait haasteen ja haasta vuorostasi mukaan muutama kaveri. Olisi myös kiva, jos kävisit laittamassa Hiidenkiven puutarhassa -blogiin haasteen aloituspostaukseen kommentin osallistumisestasi. Raportoi myöhemmin keväällä, kuinka hyvin kukkakevään ennustaminen sinulta onnistui. P.S. Kukaan tuskin käy lapioimassa piippojen päälle lunta vain siksi, että on veikannut liian myöhäistä ajankohtaa ja haluaa hidastaa kukinnan alkua. Mainittakoon kuitenkin niille, jotka aikovat ottaa kisan liian tosissaan, että sekin on toki sallittua (vaikkakin aivan järjetöntä)."

Haastan mukaan:
Rikkaruohoelämää -blogin Betweenin
Lappalainen etelässä -blogin Nilan
sekä
Navettapiian

Toivottavasti pääsen pian raportoimaan, miten pahasti veikkaukseni menivät pieleen tai osuiko joku jopa napakymppiin.

Mukavaa pääsiäisviikkoa!

Vierailu mökkipihalla

Sunnuntaina kävelin mökillemme katsomaan, miten kevät on siellä edennyt. Eihän se ollut edennyt lähes lainkaan. Tai oli lumikinokset sentään vähän madaltuneet, mutta maata ei ollut näkyvissä juuri missään. En taida ihan lähipäivinä tai edes viikkoina päästä kaivamaan kasvimaata tai siirtämään tontilla siellä täällä kasvavia vanhoja perennoja turvaan.

Tuolla jossain hangen alla, kuvassa etualalla,
piileskelee viime kesänä istuttamani ruusut, syreenit sun muut.

 Iloa toi hankijaiset, jotka mahdollistivat kävelyn joka puolella uppoamatta kainaloita myöten hankeen. (Myönnetään, liioittelen, ei siellä niin syvät hanget kuitenkaan ole että kainaloita myöten uppoaisi.) Niinpä kiertelin ympäri tonttia, mittailin alueita epätarkalla askelmitallani, suunnittelin kesää ja teinpä jonkun löydönkin.

Lammasaitaukseen on suunnitteilla hyötytarhaa ja ruiskaunokkiniitty.

Mittailin lammasaitauksen kokoa harppomalla sitä ympäri. Kotona mittasin harppaukseni pituudeksi noin 90 senttiä. Enpä tosin tiedä, onko harppaukseni samanpituinen lumihangessa kumikengät jalassa kuin kotona maton päällä villasukat jalassa. Eipä aitaus itsekään ole kyllä mitenkään symmetrinen. Askelmittani mukaan sen leveämpi pääty on nimittäin yhtä kapea kuin kapeampi pääty. Vika voi olla yhtä hyvin mittaajassa kuin aitauksessakin. Teen tarkistusmittauksen ihan oikean mitan kanssa viimeistään sitten, kun lumet ovat sulaneet.

Askelieni perusteella aitaus olisi kooltaan jotakuinkin 32,4 metriä x  9 metriä. Saapa nähdä pitääkö todellisuus lainkaan yhtä näiden minun harppauslaskujen kanssa. Joka tapauksessa aitaus on isompi kuin muistelin ja näyttää kuvissa pienemmältä kuin se on todellisuudessa.

Hyötytarhan ajattelin perustaa yllä olevasta kuvasta katsottuna aitauksen etuosaan ja ruiskaunokkiniityn sen takaosaan. Aitauksen tälle puolelle olen jo aloitellut puutarhaa istuttamalla muun muassa ruusuja ja syreeniaidannetta.

Kuvassa on upea, kukkaisa puutarhani lammasaitauksesta käsin kuvattuna.
Toisesta suunnasta puutarhaa rajaa mökkitiemme.

 
Yllä olevassa kuvassa näkyy siis sama alue kuin ensimmäisessä kuvassa, päinvastaisesta suunnasta kuvattuna tosin. Melkein alkaa epäilyttää, istutinko oikeasti tuolle alueelle mitään, kun ei tuolta pilkistä edes pienintä oksan kärkeä. Nuo, mitä kuvassa näkyy, on tontilla jo aiemmin olleita puita ja pusikoita, joiden lopullista kohtaloa en ole vielä päättänyt.

Oranssilla ympyröityä kohtaa mieheni ehdotti uuden kasvihuoneen paikaksi.

Kun mietin, mihin uusi kasvihuone voisi tulla, mieheni ehdotti, että sen paikka voisi olla vanhan navettarakennuksen päädyssä, josta on oletettavasti joskus purettu osa navettaa pois. Siinä on nimittäin vielä jonkinlaista, osin jo sortunutta ja hajonnutta perustusta jäljellä. En osaa lainkaan arvioida, miten iso homma siihen olisi saada kunnollinen perustus ja kunnollinen kasvihuone, mutta epäilen, ettei meillä tulevana kesänä ole sellaiseen aikaa ja resursseja. Voi olla, että joudun tyytymään johonkin muovitettuun häkkyrään.

Mittailin kuitenkin kasvihuoneen mahdollisen paikan kokoa ja sain siitä noin 6 x 3,5 metriä. Alan kyllä entistä enemmän epäillä, ettei askelmittani pidä lainkaan paikkaansa. Katsotaan, miten pahasti mittani ovat menneet mönkään, kunhan pääsen mittamaan alueet ihan oikeasti.

Mökin seinustalta lumet olivat jo vähän sulaneet.

 Lumettomia kohtia näytti olevan lähinnä rakennusten seinänvierustoilla, mikä täytyy pitää mielessä syksyn kukkasipuli-istutuksia varten. Kuvitelkaapa vaikka tuohon mökin seinustalle sinertäviä tai kenties jopa keltaisia krookuksia.

Myös aittarakennuksen ympärillä on jo vähän maata näkyvissä.

Kanojen rehuvarastona käyttämäni aittarakennuksen seinustoille voisi myös istuttaa aikaisia kevätkukkia. Aitan vierus on tosin metsämäistä. Viihtyisiköhän sinivuokko siinä?

Aitan nurkalla kasvaa muun muassa kuusia ja puolukkaa.

Pidän metsämaisemasta, mutta ehkä tuohon ihan aitan viereen voisi tehdä vähän puutarhamaisemman kohdan. Sellaisen, joka istuisi kuitenkin hyvin metsän reunaan.

Varsinainen oleskelupiha on vielä täysin lumen alla.

 Yllä olevan kuvan vasemmassa reunassa meillä oli kesällä trampoliini. Talveksi mieheni purki sen pois. Oikealla näkyy hieman mökkimme rappusten kaidetta. Kuvassa näkyvien puiden juurelta lumet olivat jo hieman sulaneet. Siinäkin voisi olla paikka kevätkukille.

Mökin sisäänkäynnin viereltä löytyi mieluisa yllätys. Aiemmassa kärhö-postauksessani mainitsin, että muistini mukaan olin istuttanut viime kesänä mökille kärhöjä. Löytöni paljasti, että muistin aivan oikein. Mökin seinustalla nökötti nimittäin säileiköllinen puulaatikko kuihtuneine kärhöineen. Kerrankin voin kehua itseäni, sillä olin jättänyt kärhöjen mukana tulleen nimilapun laatikon reunalle.

Lähempi tarkastelu osoitti, että kyseessä on 'Hagley Hybrid' lajike.

Toivottavasti kärhöt ovat selvinneet talvesta hengissä. Voi toki olla, ettei niillä ole ollut riittävää lumisuojaa koko talvena. Silloin saattaa olla, että nämä ovat menetettyjä tapauksia.

 

Koska sää on edelleen kovin talvinen, taidan käyttää loppuviikon huonekasvien huoltoon ja huhtikuun kylvöihin. Lisäksi aiemmista kylvöistä ainakin tomaatin taimet taitavat jo kaivata koulimista.

 

Jospa ensi viikolla olisi keväisempää!

Kevättä ostamassa

Kun luontoäiti tarjoaa lumisadetta ja viimaa, on kevään suhteen turvauduttava kauppojen puutarhaosastoihin. Minä suuntasin perjantaina Tokmannille kasviostoksille.

 Tarkoitukseni oli ostaa helmililjoja ja narsisseja etupihan sisäänkäyntiä keväistämään. Ja kyllähän minä niitä ostinkin, mutta tarttuipa mukaani vähän muutakin. Aloitetaan kuitenkin narsisseista ja helmililjoista.

Narsissi 'Tête-à-Tête'

Kirkkaan keltainen ei ole viime vuosina kuulunut suosikkiväreihini, mutta jostain syystä sorrun joka kevät ostamaan tavallisia keltaisia narsisseja. Niin kävi nytkin. Tai no, tällä kertaa ostin niitä vain yhden. Täytyy myöntää, että keltainen tuo piristystä takatalven keskelle.

Reunoilla perunanarsissit ja keskellä helmililjat

Suunnitelmani mukaisesti ostin sentään myös perunanarsisseja sekä sinisiä helmililjoja. Niistä tein ruukkuasetelman ulko-oven vierustalle nurin käännetyn puulaatikon päälle. Yllä olevassa kuvassa vasemmanpuolimmaisen ruukun haluaisin vaihtaa samanlaiseen kuin oikeanpuolimmaisella narsissilla, mutta toinen sellainen ruukku taitaa olla jossain lumen alla piilossa. Toinen vaihtoehto olisi istuttaa koko nelikko yhteen isoon astiaan, mutta eipä minulta taida sellaistakaan löytyä tähän hätään. Vähintäänkin ruukkuihin voisi laittaa jotain täytettä kukkasipulien juurelle. Jokohan mökkimme navettarakennuksessa pääsisi pässien heinävarastona käyttämääni tilaan vai onkohan sen ovi vielä paksun lumi- ja jääkerroksen takana... Sinne jäi nimittäin useampi pienpaali heinää, josta joutaisi hyvin vaikka kukkaistutusten somistamiseen.

Helmililja 'Blue Magic' kaipaa ruukkuunsa lisätäytettä.

Eivät ostokseni suinkaan tähän loppuneet. Bongasin aivan ihania tulppaanikulhoja ja olihan minun ihan pakko ostaa sellainen. Tulppaaneja en tosin uskaltanut alkuun pitää ulkona, joten ne ehtivät avautua tupamme lämmössä hetkessä. Onneksi pari kukkaa jäi vähän nupulleen. Nyt olen pitänyt niitä päivät ulkona ja vain yöt sisällä, minkä toivon pidentävän niiden kukintaa edes hitusen. Myös narsissit ja helmililjat olen toistaiseksi ottanut yöksi sisälle. Tulevina öinä pitäisi tosin olla niin vähän pakkasta, että ehkä kukkia uskaltaisi jo pitää ulkona ympärivuorokautisesti.

 

Tulppaani 'Mickey Chic' näyttää lunta vasten sangen hurmaavalta.

 Tässä vaiheessa suuntasin kassalle kuvitellen, ettei mukaani tarttuisi enää enempää kasveja. Vaan olinpas väärässä! Aivan kassan maksupäätteen vieressä oli nimittäin vielä lajitelma alekasveja. Ehkä sadasosa sekunnin tuumaustauon jälkeen nappasin mukaani vielä puikkokämmekän (Dendrobium). Mielestäni ei lainkaan huono viiden euron sijoitus.

 

Puikkokämmekkä

 Ostamallani puikkokämmekällä on kauniit violetinsävyiset kukat. Yksi kukinnoista tosin jo kuihtui, mutta jospa kasvi olisi sen verran pitkäikäinen, että saan sen kukkimaan uudelleenkin. Eilen huomasin siinä valitettavasti kirvoja. Nistin ne ja olen nyt koittanut tarkkailla kaikkia kasvejani, etteivät kirvat ole päässeet leviämään muualle.

 

Puikkokämmekälläni on näin kaunis kukka.

Kukkien tuomaa piristystä todella tarvitsee nyt. Ulkona on koko päivän satanut lumen ja rännän sekoitusta. Vielä eilen lumeton terassikin on nyt saanut ylleen parin sentin lumihunnun. Missä se kevät oikein viipyy?

 

Piristystä päivääsi!

Puutarhani kärhöt

Kärhöt ovat yksiä (monista) suosikkikasveistani. Ne ovat kauniita, niitä löytyy lukuisia erilaisia lajikkeita ja tukea ylöspäin kasvaessaan ne tuovat puutarhan kasvillisuuteen korkeutta.

Jollen vallan erehdy, niin tämä
heinäkuussa 2019 kuvattu kärhö on 'Mrs George Jackman'.

Ensimmäiset kärhöni, yhden lajiketta 'Mrs George Jackman' sekä kaksi kappaletta lajiketta  'Princess Kate', hankin vuonna 2016. Ensimmäisen vuoden ne kasvoivat ruukuissa ja talvetin ne isäni kotipaikan kellarissa. Ilokseni talvetus onnistui hyvin.

Siro 'Princess Kate' heinäkuussa 2020

Seuraavana kesänä istutin ne Liljapenkin viereen ja hankin niille kaveriksi lisäksi kärhön 'Jan Pawel II', joka tunnetaan myös nimellä 'John Paul II'. Nämä kaikki kärhöt kukoistivat edelleen viime kesänä ja kukoistavat toivottavasti myös tulevana kesänä.

'Jan Pawel II' hieman kärsineenä elokuussa 2019

2018 hankin kärhöt 'Justa' sekä 'Yukikomachi'. Istutin ne pihassamme olevan puisen hökötyksen päätyihin, mutta ne eivät menestyneet. Olin jo heittämässä niitä pois, kun huomasin 'Justa'n olevan vielä hengissä. Istutin sen Uudenkuun penkkiin, mutten kuollaksenikaan muista, miten sen kävi, enkä löytänyt siitä enempää mainintoja muistiinpanoistanikaan. Muistaakseni en nähnyt siitä minkäänlaisia jälkiä viime kesänä. Kunhan kesä taas koittaa, täytyy nuuskia Uudenkuun penkki tarkkaan läpi.

'Madame Le Coultre' syksyllä 2019

Myöhemmin samana kesänä istutin 'Justa'n ja 'Yukikomachi'n tilalle puuhökötyksen päätyihin uudet kärhöt. 'Madame Le Coultre' pääsi pihalta katsottuna hökötyksen oikeaan päätyyn ja 'Arabella' puolestaan sen vasempaan päätyyn. Ne eivät ole kasvaneet mitenkään kauhean runsaiksi, mutta viime kesänä ne alkoivat jo melko kivasti kiivetä puista hökötystä pitkin ylöspäin.

'Arabella' kuvattuna kesällä 2020

Kesällä 2020 istutin kaksi kappaletta kärhöä 'Rubens' sekä yhden kärhön 'Miss Bateman' puiseen, säleiköllä varustettuun laatikkoon. Muistini ja muistiinpanoni eivät kerro, mitä niille lopulta kävi, mutta arvelen, ettei niitä enää ole.

Uskoisin tämän olevan 'Miss Bateman'. Kuvattu toukokuussa 2020

Muistelen, että istutin myös viime kesänä kärhöjä säleikölliseen ruukkuun, mutta en löytänyt yhtään kuvaa tai muistiinpanoa todisteeksi. Saatan siis olla väärässäkin. Aion kuitenkin tutkia asiaa, kun käyn seuraavan kerran mökillä. Muistaakseni minulla on siellä erikseen vihko, johon olen tehnyt muistiinpanoja mökkipuutarhasta. Muistini viime kesältä on melkoisen hatara, sillä viime vuosi oli minulle henkisesti raskas. Puutarhahommistakaan en osannut nauttia aiempien vuosien tapaan, ja kuvaaminen jäi todella vähiin. Tällä hetkellä olen onneksi toiveikkaalla mielellä tulevan kesän suhteen.

'Arabella' kiipeilemässä puuhökötystä pitkin kesällä 2020.

 Ensi kesänä ajattelin hankkia jokusen kärhön mökille. Aloin jo miettimään, voisiko niitä laittaa kipuamaan entisen lammastarhan, eli tulevan hyötytarhan, aitaa pitkin. Siinähän olisi tilaa vaikka kuinka monelle köynnökselle.

Toivotan ihanaa, keväistä huhtikuuta
(vaikkakin kuva on syksyltä 2019)

Haaveissa ruiskaunokkiniitty

Olen jo pitkään haaveillut ruiskaunokkipellosta. Nyt olen ottanut ensimmäiset konkreettiset askeleet haaveen toteuttamiseksi. Tilasin nimittäin Exotic Gardenilta kuusi pussia ruiskaunokin siemeniä. Valitsin erilaisia sekoituksia, koska en osannut päättää vain yhtä väriä.

Vaaleanpunainen sekoitus 'Classic Romantic' oli tarjouksessa, joten tilasin sitä kolme pussia. Yhdessä pussissa on noin sata siementä.

Sinistä 'Classic Fantastic' sekoitusta tilasin vain yhden sata siementä sisältävän pussin. Sininen on ihanan perinteinen ruiskaunokin väri. Jos minulla ikinä on rukiin kasvatukseen sopivaa peltoa, aion kasvattaa ruista ja sinisiä ruiskaunokkeja sekaisin.

Violetit 'Classic Magic' ruiskaunokit ovat nimensä mukaisesti taianomaisen kauniita. Ainakin siemenpussin kyljessä olevan kuvan perusteella osa niistä on tosin yksistään omaan makuuni turhan tummia, mutta seokseen ne tuovat oman, majesteettisen lisänsä. Näitäkin siemeniä on satakunta kappaletta.

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä esittelen vielä vanhanajan ruiskaunokin. Tämä on juuri sitä perinteistä sinistä ruiskaunokkia, jollaista ennen vanhaan on lienee nähty kasvamassa ruispelloissa. Vanhanajan ruiskaunokin siemeniä on pussissa peräti viitisensataa.

Viime kesänä kasvatin ruiskaunokkeja toissavuoden tapaan puulaatikossa. Yllä olevassa kuvassa ruiskaunokit kasvavat samassa laatikossa retiisin kanssa. Kauniita ne olivat siinäkin, mutta eivät kyllä vedä vertoja kokonaiselle ruiskaunokkiniitylle.

Aikeeni on perustaa ruiskaunokkiniitty mökillemme. Meillä oli viime kesänä mökillä pässejä, mutta tänä kesänä emme ota kesälampaita, joten pässien aitaus jää tyhjäksi. Sinne on tarkoitus tehdä hyötytarhaa, mutta uskoisin, että osa alasta jää kyllä niitynkin käytettäväksi, ellei hyötytarhani lähde rönsyämään aivan käsistä. Lammastarhan viereiselle alueelle aloittelin jo viime kesänä hieman kukkatarhaa, mutta se on vielä aivan keskeneräinen. Sitäkin on tarkoitus jatkaa tulevana kesänä. Periaattessa niitty mahtuisi sinnekin, mitään kovin valtavaa niittyä kun en ajatellut lähteä käsivoimin perustamaan. Ehkä kasvatan sitä pikkuhiljaa vuosi vuodelta suuremmaksi.

Yllä olevassa kuvassa näkyy osa lammasaitauksestamme sekä viime kesäisistä lemmikeistämme. Kuvasta katsottuna aitaus jatkuu oikealle hieman leveämpänä kaistaleena. Ajatuksenani on perustaa hyötytarha aitauksen oikeaan päätyyn ja ruiskaunokkiniitty vasempaan päätyyn eli tuonne pressukatoksen ympäristöön. Katos on tarkoitus purkaa pois.

Miten tässä oikein malttaa odottaa kevättä ja lapion kanssa urakoimaan pääsyä? Taidan lähteä ulos lapioimaan lumia pois kukkapenkkien päältä. Saanpahan lapiointitreeniä kevättä varten.

 

Viimekesäisen kanakuvan myötä toivotan mukavaa päivää!
Kanat ovat talven hoidossa ja palaavat kesäksi mökillemme.

Köynnökset kuosiin

Huonekasvini ovat jo pitkään odottaneet keväthuoltoa. Herttaköynnösvehkat ja kultaköynnökset pääsivät viimein ehostettavaksi, muut joutuvat vielä odottelemaan kauneudenhoitovuoroaan.

Saman tason päällä olleen herttaköynnösvehkan ja kultaköynnöksen varret olivat ihanasti kietoutuneet toistensa ympärille. Oli aikamoinen selvittely ennen kuin sain edes nostettua kasveja alas hyllyltä.

Suloinen köynnösten sekamelska

Herttaköynnösvehka näytti olevan muuten hyvässä kunnossa, mutta ruukku oli alkanut käydä sille ahtaaksi ja juuret työntyivät jo ruukun pohjan rei'istä ulos. Aioin vaihtaa sen isompaan ruukuun, mutten löytänyt sopivaa ruukkua, joten se sai luvan jäädä odottelemaan vanhassa ruukussaan kunnes ehtisin ostaa sille uuden ruukun.

Herttaköynnösvehka koko komeudessaan

 Kultaköynnös sen sijaan vaati myös saksimista. Osa sen versoista oli pahoin kaljuuntunut juuresta. Napsin kaljuuntuneet versot karskisti pois, vaikka niiden latvat olivatkin lehteviä.

Kultaköynnös oli kasvanut melkoisen pitkäksi.

Saksimisen jälkeen kultaköynnös pääsi suihkuun ja suurempaan ruukkuun. Pienempää kultaköynnöstä ainoastaan saksin ja suihkuttelin, se sai jäädä jatkamaan eloaan vanhassa ruukussaan. Pintamultaa kaaputin toki hieman pois ja korvasin sen uudella mullalla.

Pienempi kultaköynnös suihkun ja saksimisen jälkeen

 Enhän minä tietenkään raaskinut heittää saksimiani elinvoimaisia kultaköynnöksen latvoja menemään vaan leikkelin niistä lyhyempiä pistokkaita ja iskin ne maljakkoon juurtumaan.

Kultaköynnöksen pistokkaat ilahduttavat nyt maljakossa.

Olin ottanut köynnöksistä jo alkutalvesta pistokkaita, joten nyt minulla on kahdeksan kultaköynnöksen ja kaksi herttaköynnösvehkan komeat juuret kasvattanutta pistokasta odottamassa ruukkuun istuttamista sekä kymmenen uutta kultaköynnöksen pistokasta kasvattelemassa juuria.

Kahdeksan kultaköynnöstä vailla ruukkua

Järjenvastaista touhua, enhän minä minnekään saa mahtumaan noin montaa köynnöstä. Puhumattakaan siitä, kun nekin kasvavat niin suuriksi, että joudun ottamaan myös niistä pistokkaita. Kotimme saattaa pian muistuttaa enemmän viidakkoa kuin asumusta.

Näin veikeiltä pistokkaat näyttivät ennen erottelua.

 Nuorempi herttaköynnösvehka ei tarvinnut saksimista eikä edes pintamullan vaihtoa, sillä sen istutin vasta viime lokakuussa. Se on vanhemman herttaköynnösvehkani latvapistokas, jota juurrutin pitkään ja hartaasti maljakossa.

Pistokkaasta kasvatettu herttaköynnösvehka

 Onneksi on vielä näitä sisällä tehtäviä kasvipuuhia, sillä ulkona paukkuu jälleen pakkanen. Tänään ei sentään enää sada lunta vaan aurinko paistaa kirkkaan siniseltä taivaalta. Sääennusteiden mukaan plussa-asteita saa meilläpäin odotella viikonloppuun asti ja sittenkin lämpötila käynee vain päivällä asteen verran plussan puolella. Parempi toki sekin kuin jatkuvat pakkaset ja lumipyryt.

"Maaliskuu maata näyttää" piti onneksi paikkansa, vaikka nyt ei hirveästi maata enää lumen alta näykään. Toivoa sopii, että "huhtikuu purot täyttää" käy myös toteen. En tosin kaipaa mitään runsaita sateita, riittää kun lumet sulaisivat ja luonto pääsisi kukkaan. Siihen asti on tyydyttävä huonekasvien ja kaupan kukkakimppujen kukintaa.

Nauttikaamme auringonpaisteesta tämän saintpaulian lailla!