Kahden naisen talkoot

Minulla on tapana käyttää puutarhahommissa sekä lapsi- että vanhustyövoimaa. Milloin laitan rakkaat lapsukaisen kylvämään herneitä tai haravoimaan, milloin pyydän isääni nikkaroimaan istutuslaatikoita tai auttamaan hedelmäpuiden suojauksessa. Torstaina houkuttelin äitini kitkemistalkoisiin mökille.

Äitini jatkoi kitkemistä lähes auringonlaskuun saakka.

 

Äitini kitki hyötytarhan alueelta jättipalsamia. Tässä vaiheessa vuotta sen taimet on helppo tunnistaa pyöreähköistä, punertavareunaisista sirkkalehdistä. Hyötytarhan osalta kitkeminen tuli valmiiksi, ja äiti ehti vähän myös kukkatarhaksi kutsumani alueen puolelle.

 

Jättipalsamin sirkkalehdet on aika helppo tunnistaa.
Lisää jättipalsamista voi lukea esimerkiksi vieraslajit.fi-sivustolta.

 
Äidin kitkiessä minä keskityin huoltamaan istutusalueita. Laitoin lavakauluslaatikoihin lisää multaa. Multa pääsi loppumaan kesken, joten kaikkiin hyötytarhan istutusalueisiin sitä ei riittänyt. Kylvin yhteen lavakauluslaatikkoon rivin porkkanaa 'Nantes 2'. Samaan laatikkoon on tarkoitus istuttaa myöhemmin sipulia. Lisäsin multaa myös hyötytarhan reunalla olevaan kesäkukkapenkkiin. Alustavan suunnitelmani mukaisesti kylvin siihen oopiumiunikkoa 'Bread Seed Poppy', pioniunukkoa 'Lilac Pompom', sirokannusruohoa 'Licilia Peach', silkkiunikkoa 'Mother of Pearl' sekä sinisievikkiä 'Penny Black'. Olen kieltämättä kylvöjeni kanssa aika aikaisessa, mutta jospa en kuitenkaan liian aikaisessa.

Käytin viime vuodelta jääneen porkkanansiemenpussin viimeiset siemenet.
Jos nämä eivät enää idä, on minulla jo uusia siemeniä odottamassa.

Pikkuisen käväisin välillä haravoimassakin. Vaikka kuinka haravoi ja lehtikasat kasvavat, niin tuntuu, ettei lehtien määrä nurmikolta juurikaan vähene. Onneksi nurmi pian kasvaa, ja ensimmäisen leikkauksen myötä myös lehdet silppuuntuvat ja katoavat nurmen sekaan. Eikä lehdistä toki mitään suurempaa haittaa ole.

Lumikolat odottelevat, josko vielä tulisi takatalvi. Lehtien haravointiin niistä ei oikein ole.

Illat alkavat olla jo ihanan valoisia myöhään saakka, emmekä meinanneet millään malttaa lopettaa puuhastelua. Minä päätin loppuajasta käydä tulevan ruiskaunokkiniityn kimppuun. Aion sijoittaa niityn yhteen hyötytarhan nurkkaan, viime syksynä istuttamani arnoldinpihlajan 'Kirsten Pink' ympärille. Kiskoin alueen kasvillisuutta pois ja möyhensin maata kuokalla. Noin puolet alasta jäi vielä kuokkimatta. Ihan yöhön asti emme viitsineet jäädä hommiin, sillä vanhempani ajoivat vielä samana iltana kotiinsa, jonne on meiltä matkaa yli sata kilometriä.

Kevätkukkia oli tietenkin käytävä kurkistelemassa. Tulppaaneissa oli jo lupaavia nuppuja.
Enpä muuten ennen ole kiinnittänyt huomiota pieniin karvoihin lehtien reunoissa.

Tämmöisiä talkoopäiviä saisi olla enemmänkin. On mukava puuhastella yhdessä, ja tulostakin syntyy nopeammin kuin yksin puurtaessa. Ehkäpä kutsun äitini kesällä istutustalkoisiin. Eivätkä kitkettävätkään varmasti lopu kesken. Olisi ihana viettää kokonainen päivä tai parikin mökillä puutarhapuuhissa ja valmistaa talkooruuat ja -herkut mökillä. Tällä kertaa tarjosin vanhemmilleni eväät lähipizzeriasta. Jäipähän enemmän aikaa puutarhatoimille.

Ihanaa äitienpäivän iltaa!