Juhannusaamun mökkimatka

Pyöräilin tänä aamuna mökille ruokkimaan eilen talvihoidosta palanneet kanat. Rakastan mökkimatkaa erityisesti aamuisin. Mökkitiellä on taianomainen tunnelma, kun aamukaste kimmeltää auringossa. Tänä aamuna olin tosin hieman myöhässä, sillä en muistanut laittaa itselleni ollenkaan herätystä. Viime kesänä tapanani oli käydä laskemassa kanat kopista aitaukseen aamukuuden jälkeen, ja samaa tapaa oli tarkoitus jatkaa nytkin. Tänään heräsin kuitenkin vasta seitsemältä. Mitä aikaisempi aamu, sitä kauniimpi mökkitiemme on, erityisesti usvaisina aamuina.

Seitsemän jälkeen oli vielä kasteista, mutta aurinko loisti jo korkealla.

Kanat olivat tyytyväisiä päästyään pois kopista. Laitan ne öiksi koppiin, jotta ne saavat rauhoittua nukkumaan vähän hämärämpään paikkaan ja kokevat ehkä olonsa turvallisemmaksi. Illalla ne olivatkin jo itse kömpineet koppiin, kun menin laittamaan niitä yöpuulle. Viime kesänä minulla oli tapana pitää niitä päivisin irti ulkona ollessani itse paikalla. Nyt ne saavat kuitenkin viettää ainakin pari viikkoa aitauksessa, sillä ne ovat talvihoidon aikana hieman villiintyneet. Kunhan ne taas kesyyntyvät ja tottuvat meihin hoitajiinsa, pääsevät ne nauttimaan välillä vapaudesta.

Tässä on meidän juhannusneitomme.

Juhannusruusuksi olettamani ruusu kukkii keskikesän juhlan kunniaksi mökin nurkalla. Sen tuoksu on huumaava. Juhannusruusu on minulle ruusuista rakkain mummolamuistojeni vuoksi.

Myös ötökät pitävät ruususta.

Unikot ovat nyt kukkineet ehkä noin viikon. Nekin ovat hurjan kauniita, vaikken niin suuresti välitäkään niiden väristä.

Mökin unikot ovat räiskyvän oransseja.

Akileijojen sävyt ovat enemmän mieleeni. Etenkin hempeänvaaleat sävyt miellyttävän minua.

Tässä akileijassa on sievä aavistus vaaleanpunaista.

Mökin kurjenpolvet kukkivat myös suosikkisävyissäni.

Ihanan värinen kurjenpolvi taustanaan sininen akileija ja jokin saniainen

Päätin kerätä kuvien muodossa seitsemän juhannuskukkaa. Istutettuja kukkia en kelpuuttanut mukaan. Luonnonkukkia löytyi rutkasti, joten valikoin tähän seitsemän onnistuneinta kuvaa. Osa löytyi mökin pihapiiristä, osa mökkitien varrelta. En ole kovin haka luonnonkasvien tunnistuksessa, joten kuulen mielelläni, osuuko seuraavat lajiveikkaukseni oikeaan.

Olisiko tämä pieni kaunotar jokin tädyke, ehkä nurmitädyke?

Metsä- eli ahomansikan sentään tunnistan.

Tässä lienee koiranputki

Nämä söpöt pikkukukat kuuluvat kaiketi puolukalle.

Jokin ohdake (mutta mikä?) tien varressa maistui ötököille.

Niittyleinikkiä kasvaa melkein joka puolella.

Tyviruusukkeesta perusteella mietin, olisiko tämä jokin keltano.

Tyttäreni keräsi eilen tyynynsä alle seitsemän kukkaa. Maikki Harjanteen Pikku Minttu -kirjan mukaan silloin voi toivoa jotain ja toive toteutuu, mikäli sitä ei paljasta muille. Muistikohan tyttäreni toivoa ja toteutuikohan hänen toiveensa?

Tyttäreni juhannuskukat

Toivon tämmöisiä rauhallisia kesäaamuja rutkasti lisää. Ne hellivät mieltä, tuovat energiaa päivään ja pursuavat onnellisuutta.

Toivottavasti sinulla oli yhtä ihana juhannusaamu!