Raparperipolun kunnostus

 Raparperipoluksi nimeämäni polku kulkee Ruusupenkin ja Liljapenkin/Suomi100-penkin välissä. (Liljapenkki ja Suomi100-penkki ovat ihan peräkkäin. Periaatteessa ne ovat samaa kukkapenkkiä.) Olen tehnyt polulle astinkiviksi betoniset raparperinlehtilaatat ja istuttanut niiden väliin sammalleimua 'Amazing Grace'. Nyt sammalleimu oli kuitenkin päässyt leviämään liikaa ja osa raparperilaatoista oli hautautunut kokonaan mullan ja kasvien alle. Polun alkupäästä puolestaan puuttui vielä sammalleimut, sillä en ollut alkuun ostanut niitä tarpeeksi, eikä aiemmat jakopalat vielä olleet riittäneet koko polun matkalle.

Tuolla jossain sammalleimujen alla on piilossa pari laattaa.
Oikeassa reunassa sammalleimu on levinnyt Ruusupenkin puolelle.

Laiskuuksissani ajattelin aluksi vain kaivaa ylös mullan sisään jääneet laatat, jakaa liian suuriksi kasvaneet sammalleimut sekä täydentää tyhjät kohdat sammalleimun jakopaloilla. Aika pian kuitenkin hoksasin, että on huomattavasti järkevämpää uudistaa kerralla koko polku.

Toukokuun lopulla Raparperipolku näytti näin resuiselta.

Mietin jopa, korvaanko sammalleimut vaikkapa kuorikatteella, mutta tulin siihen tulokseen, ettei tähän pihaan kannata enää hirveästi upottaa rahaa, aikaa eikä vaivaa, sillä tämä on todennäköisesti viimeinen kesämme tässä kodissa. Seuraava asukas voi sitten uudistaa pihaa juuri niin kuin itse tykkää.

Näin piiloon raparperilaatat olivat joutuneet.
Lapio on isketty kuvassa raparperilaatan alle.

Ryhdyin eilen polun kunnostushommiin ja päädyin kaivamaan kaikki laatat ja sammalleimut ylös. Puhdistin laatat, jaoin sammalleimut pienempiin paloihin, asettelin laatat takaisin paikoilleen ja istutin laattojen väliin sammalleimujen jakopaloja.

Jätin polun alkupäähän tänä kesänä istutetut sammalleimupalat paikoilleen,
muuten poistin polulta kaiken kasvillisuuden ja astinkivet.

Laatat eivät nyt ole ihan tasaisin välimatkoin, osa laatoista vielä hieman keikkuu jalan alla ja sammalleimujen jakopalat eivät ole ihan samankokoisia, mutta olen lopputulokseen ihan tyytyväinen. Polun varrella olevia kukkapenkkejä reunustavat kivet täytyy vielä asetella uudelleen, sitten polku alkaisikin olla tältä erää valmis.

Kuva ei ole paras mahdollinen, mutta polusta tuli ihan hyvä.

Seuraavana urakkana olisi polun viereisen Ruusupenkin reunuskasvien uusiminen ja samalla yleishuolto koko Ruusupenkille. Ruusupenkki on yllä olevassa kuvassa oikealla. Ruusupenkissä kasvaa nimensä mukaisesti ruusua ja aivan sen päässä, (jossa se itse asiassa yhtyy Suomi100-penkkiin), kasvaa pioni 'Mother's Choice'. Penkin pihan puoleisella reunalla on reunuskasvina mansikkaa 'Polka'. Kaivoin jo penkin polunpuoleisella reunalla kasvaneet neidonkurjenpolvet pois, sillä päätin korvata nekin mansikoilla. Mansikan rönsytaimia nimittäin riittää edelleen, vaikka tein niistä jo mökille uuden mansikkamaan ja istutin niitä omenapuiden juurellekin.

Ruusupenkkiä vähän toisesta suunnasta kuvattuna

 

Aloittelin jo alkuviikosta mansikantaimien istutusta Ruusupenkin polun puoleiseen reunaan, mutta se jäi vielä vähän kesken. Tänään en ehtinyt ollenkaan puutarhapuuhiin, mutta huomenna ajattelin saattaa homman loppuun. Samalla aion kitkeä penkistä rikkaruohot ja lisätä penkkiin kerroksen uutta multaa.

Uudenkuun penkin verikurjenpolvi 'Album' (pusikko oikealla edessä) vaatii jakamista.

 

Kotipihalla ei sitten olisikaan enää kauheasti hommaa jokakesäisiä kitkentä- ja huoltotöitä lukuunottamatta. Juhannus tulee siis varmaan aika tiivisti vietettyä mökillä puutarhapuuhissa. Kanatkin ovat vihdoin palaamassa talvihoitopaikastaan mökillemme. Vaikka kesäkuu onkin jo loppupuoliskolla, minun kesäni taitaa vasta kunnolla alkaa.

Kukkaisaa juhannuksen aikaa!