sunnuntai 22. toukokuuta 2022

Lammastarhasta hyötytarhaksi

 Olen suunnitellut mökillemme hyötytarhaa viime vuonna kesäpässejä varten rakennettuun aitaukseen. Nyt olen vihdoin päässyt projektin alkuun. Viime viikolla hyödynsin vanhustyövoimaa, sillä vanhempani olivat mukana auttamassa. On onni, että lähemmäs 70- ja 80-vuotiaat jaksavat vielä uurastaa kuin nuoriso ja tekevät sen mielellään. Kiitos vanhemmilleni avusta!

Isäni rakensi minulle kasvilaatikon. Käytössä oli vanhoja, erikokoisia lautoja, joten laatikon toisesta päästä tuli kahden kerroksen korkuinen ja toisesta päästä vain yhden kerroksen korkuinen. Tänä viikonloppuna pääsin itse kylvöhommiin. Isäni tekemän laatikon korkeampaan päähän kylvin porkkanaa 'Nantes 2' ja istutin sipulia 'Yellow Moon'. Laatikon matalaan päähän kylvin erilaisia salaatteja ja kehäkukkaa 'Pink Surprise'. Seuraavat kuvat ovat eiliseltä.

Isäni tekemä kasvilaatikko kylvöjen ja istutusten jälkeen

Hyötytarhan tältä nurkalta purettiin pois lumen alla kasaan mennyt pässien pressukatos. Katoksessa oli viime kesän jäljiltä olkia ja heinää, jotka levittelimme hyötytarhan alueelle. Laitoin myös kasvilaatikoiden pohjalle heinää/olkea ja muuta puutarhajätettä, jottei niihin tarvinnut laittaa niin hirveästi kaupan säkkimultaa. Toivottavasti järjestely toimii.

Nämä ovat kaupasta ostettuja lavakauluksia.

 Ostin K-Raudasta yhteensä neljä lavakaulusta. Kahteen niistä istutin jo herneitä 'Grijze Roodbloeiende' ja 'Kelvedon Wonder'. Toiseen niistä jäi tilaa myös ruusupavun taimille, jotka saavat kuitenkin vielä odotella ulos istutusta kesäkuulle. Kaksi viimeistä lavakaulusta ovat päällekkäin, mutta voi olla, että siirrän vielä toisen johonkin, jos keksin sille sopivan paikan. Perimmäiseen lootaan on joka tapauksessa tarkoitus istuttaa kesäkurpitsaa ja kurkkua.

Laatikkotarhan viereen perustin mansikkamaan. Toin siihen 'Polkan' rönsytaimia omasta pihastamme. Mansikkamaa jäi kahta tainta vajaaksi, joten käyn vielä joku päivä viemässä sinne pari tainta lisää. Lopuille kotipihan Ruusupenkin mansikan rönsytaimille onkin sitten kehiteltävä muuta käyttöä. Mökillä olisi kyllä vielä tilaa, mutta jonkun pitäisi jaksaa ensin perustaa sinne isompi mansikkamaa...

Laatikkotarha näyttää nyt kokonaisuudessaan tältä.

 Isäni tekemän laatikon päätyyn ajattelin tehdä vielä pienen perunamaan. Sitten tuo alue alkaakin olla valmis. Tuntuu tosin hyvältä saada jotain valmiiksi. Kuvasta katsottuna mansikkamaasta vasemmalle aion istuttaa tarhan aitaa vasten tuoksuherneitä tai mahdollisesti jotain monivuotisiakin köynnöksiä. Jos oikein innostun, maalaan kasvilaatikot yhtenäisen värisiksi, mutta se vaatii kyllä melkoisen innostumisen. (Maalaaminen on mukavaa, mutta mukavaa puuhaa riittää muutenkin valtavasti.)

Pienen ojan ylittämällä pääsee laatikkotarhasta hedelmätarhaan. Sinne istutin kaksi omenapuuta, 'Pirjan' ja 'Suomettaren'. Niiden seuraksi ajattelin hankkia itsepölyttyvän luumun 'Sinikka'. Vielä olen kuitenkin onnistunut välttämään sen ostamista. Ajattelin, että olisi fiksumpaa laittaa tarha ensin muilta, aiemmin suunnittelemiltani osilta kuntoon.

Omenapuu 'Pirja'
 
Olin valinnut lajikkeen 'Suometar' etukäteen netin perusteella, joten kysyin Hankkijalla käydessäni sille sopivaa pölyttäjää. Myyjä suositteli muun muassa 'Pirjaa'. Päädyin ostamaan sen erityisesti edullisen tarjoushinnan vuoksi.

Hankkijan sivuilla lukee 'Pirjasta' näin: "Aikainen kesäomena 'Pirja' on aromikas ja herkullinen FinE -lajike. Runsas ja tasainen sato kypsyy elokuun puolivälissä ja soveltuu hyvin tuorekäyttöön. Hedelmät ovat keskikokoisia tai pienehköjä, väriltään keltaisia, joissa on punainen peiteväri kevyinä viiruina. Puu on luonnostaan melko hillittykasvuinen. Lajike tulee aikaisin satoikään ja sillä on hyvä kestävyys muumiotautia vastaan. Hyviä pölyttäjiä 'Pirjalle' ovat 'Dolgo', 'Maikki' ja 'Make'."

Omenapuu 'Suometar' taustallaan vielä hoitamatonta tarhan osaa

'Suometarta' kuvaillaan Hankkijan sivuilla näin: "Omenapuu 'Suometar' on aikainen herkkulajike. Hedelmät ovat suurehkot ja lieriömäiset. Maku on makea, vähähappoinen ja aromikas. Väriltään omenat ovat kellanvihreitä ja hieman punaisen peitevärin peittämiä. Hedelmillä on melko ohut kuori ja tiivis, hennosti punaviiruinen malto."
 
'Suomettaressakin' minua houkutti sen matalahko hinta, mutta lisäksi sanat "aikainen herkkulajike". En usko, että tulen juurikaan säilömään omenia, joten kaipaan aikaisin kypsyviä, tuoreena syötäviä omenia. Toki joku purkki hilloa tulee varmaan tehtyä, jos satoa rupeaa joskus kertymään paljon.

Omenapuilta puuttuu vielä tukikepit sekä suojaverkko. Talvella jänikset pääsevät varmasti hyppäämään tarhan aidan yli, ainakin jos lunta on yhtä paljon kuin viime talvena. Lisäksi aidan raot ovat sen verran isot, että eivätköhän jänöjussit mahdu pujahtamaan ruuan houkuttamina tarhan puolelle niistäkin. Tervanauhaa sain jo ostettua, vielä pitäisi valikoida mökkitontilta sopivat tukikepit. Kanatarhan rakentamisen jäljiltä meillä on vielä jäljellä tiheäsilmäistä aitaverkkoa, tosin ainakin osa siitä tarvittanee kanatarhan korjaamiseen. (Mökin katolta pudonneet lumet ja niiden mukana alas tulleet tikkaat hajottivat kevättalvella kana-aitausta ja kanojen kopin.)

Mökin lukuisat marjapensaat näyttävät kaikki sunnilleen tältä.

Mökillä kasvaa edellisten asukkaiden jäljiltä lukuisia viinimarjapensaita ja ainakin yksi karviainen. Karviainen tuotti viime vuonna oikein hyvän sadon ja myös osa viinimarjoista tuotti ihan kohtuullisesti marjoja. Pensaat ovat kuitenkin kovin onnettoman näköisiä, sillä niiden oksat ovat taipuneet vaakatasoon. En oikein tiedä, mitä noille kannattaisi tehdä. Yhden kaivoin koemielessä ylös, mutta sekin on niin vänkyrä, etten tiedä, missä asennossa se kannattaisi istuttaa takaisin. Huonokuntoisimmat pensaat ajattelin kaivaa pois ja heittää menemään. Loput haluaisin kuitenkin kunnostaa. Ainakin niille on tehtävä kunnolliset tuet. Osalta löytyi vielä viime kesänä vanhojen tukien jäänteitä, mutta poistimme ne, jotteivat pässit (tai ihmiset) vahingoita itseään niistä törröttäviin nauloihin.

Laitetulta osaltaan hyötytarha näyttää nyt tältä.

Hyötytarhan "laitettu osa" on sekin vielä aika keskeneräinen, mutta tärkeintä on, että olen saanut jotain istutettua ja kylvettyä. Yksityiskohtia (sellaisia pieniä, kuten kulkuväylät...), ehtii kyllä hioa myöhemminkin. Laatikoiden väliin jätin toki kottikärryn mentävät kulkuväylät, mutta laatikkotarhalta hedelmätarhan puolelle kulkeminen ja hedelmätarhassa kulkeminen on vielä mietinnän alla. Haluaisin jonkun mutkittelevan polun, mutta tuollaiseen kapeaa, pitkulaiseen tilaan sellaista on vähän vaikea hahmotella. Ehkä hyötytarha saa jäädä melko suoraviivaiseksi?

Hyötytarhalle vie kapea polku.

Pahoittelen kuvissa näkyviä sotkuja! Kaikki roina on kyllä tarkoitus kiikuttaa asianmukaisesti hävitettäväksi tai kierrätettäväksi, mutta nyt on ollut tärkeintä saada ne ensin purettua ja siirrettyä pois istutusten tieltä. Toivottavasti pääsen pian esittelemään siistimpää mökkitarhaa.

Yllä olevassa kuvassa on kuitenkin rojujen sijaan tarkoitus esitellä hyötytarhalle vievää polkua ja sen ympäristöä. Hyötytarha on varsinaista oleskelupihaa alempana, joten polku kulkee lievässä rinteessä. Kuvasta katsottuna vasemmalla, juuri kuvan ulkopuolella, on navetta. Kuvassa näkyy kohtaa, josta on oletettavasti purettu joskus pois navetan päätyä ja jäljellä on vain kivijalkaa. Sen viereen istutin kotipihastamme siirretyn raparperin (pihaan jäi kyllä vielä toinen puska, niitä vain kasvoi ennen kaksi vierekkäin). Raparperin viereen aion laittaa kesäkurpitsaa. Polun oikealle puolelle puolestaan istutin karviaisen 'Hankkijan Herkku'. Sen marjat ovat vihertävänkeltaiset. Pidän niistä enemmän kuin punaisista karviaisista, joita mökillä kasvoi jo valmiiksi ainakin yhden pensaan verran.
 
Karviainen 'Hankkijan Herkku'

Karviaiselle täytyy vielä rakentaa tuki ja kitkeä ruohot paremmin sen ympäriltä. Voi olla, että istutan sen kaveriksi jotain muutakin marjaa tai koristepensaan. Kaverin hommaaminen ei kuitenkaan ole tämän päivän, eikä välttämättä edes tämän vuoden, tehtävä.
 
Raparperillä on kaverinaan toukka.

 Ostin viime kesänä toukkakukkaruukun. Viime kesänä se köllötteli aitan kuistilla, mutta mielestäni se sopii täydellisesti hyötytarhaan. Siinä on paikat kahdelle kasville. En ole ihan varma, istutanko siihen kesäkukkia vai yrttejä. Vai yhden kesäkukan ja yhden yrtin?
 
 Olen todella onnellinen, että olen päässyt puuhailemaan mökille ja saanut mielestäni jo aika paljon näkyvää muutosta aikaan. Hirmuisen valtavan suunnattomasti on tietysti vielä tehtävää, mutta tärkeintä ei olekaan päämäärä vaan matka.
 
Heihei ja nähdään taas!

10 kommenttia:

  1. Ihana mökkiprojekti, hommaa riittää mutta se on ihanaa, että mahtuu hyötytarha! Suoraviivainen ulkoasu kuulostaa kivan perinteiseltä. Saisikohan noita laonneita oksia leikkaamalla puskista vähitellen kunnolliset? Minusta laatikot näyttävät tosi kivoilta noin, eri värisinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään tosi paljon tästä mökkiprojektista, kun pääsee toteuttamaan kaikenlaista oman mielen mukaisesti ja ilman aikatauluja. Täytyy kokeilla puskien leikkaamista, kiitos vinkistä. Eri väriset laatikot sopivat kieltämättä ihan hyvin mökkitunnelmaan.

      Poista
  2. Siellähän on upea hyötytarha tulossa 🤍 Ja aivan ihana, kun on tilaa, minne laittaa ja saa tehdä sellaisen, kun haluaa. Nuo kaksitasoiset kasvatuslaatikot ovat itse asiassa hyvä keksintö ja myös kivan näköiset juuri noin. Tuli mieleeni tuosta isäsi tekemästä, että hyvin samannäköiseltä, pienemmältä vaan, näytti, kun appeni reilu 15 v sitten teki tyttärelleni mansikoiden istutuslaatikon vanhoista laudoista. Siitäkin tuli hieno ja käytännöllinen.
    Mukavia hetkiä sinulle puutarhassasi ja kaunista kevättä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olen onnellinen, että päädyimme ostamaan mökin. Ihan huippua, kun on kunnolla tilaa puuhailla. Ihana muisto sinulla apen tekemästä mansikkalaatikosta. Kaunista kevättä myös sinulle!

      Poista
  3. Siellä on tapahtunut isoja edistysaskeleita ja suunnitelmat kuulostavat oikein lupaavilta. Polku kasvimaalle kannattaa tehdä siihen kohtaan, mistä sinne tulee luontaisesti kuljettua. Kovin mutkittelevaa polkua ei kannata pääväyläksi tehdä, sillä mutkat tulee helposti oikaistua. Ehkä sivummalle voi tehdä hitaammin kuljettavan, kiemurtelevan "maisemapolun" fiilistelyjuttuihin, mutta pääkulkuväylän kannattaa olla mahdollisimman lyhyt ja melko suoraviivainen.
    Laonneista marjapensaista saa aivan hyvät kun kitkee heinät niiden alta, laittaa kunnon tuet ja leikkaa maanpinnan myötäisesti kasvavat oksat pois. Juuresta kasvavat uudet versot yleensä nousevat suoraan ylöspäin, jos mikään ympärillä ei ohjaa niitä sivulle. Pensaiden aluset kannattaa kattaa jollakin, etteivät heinity heti uudelleen. Silloin myös marjat on helpompi kerätä eivätkä ne homehdu niin helposti kuin umpeen kasvaneessa pöheikössä.
    Niin, ja kannattaa hankkia se luumupuu mieluummin heti kuin vasta muutaman vuoden päästä. Ensimmäisiä luumuja saa kuitenkin odottaa muutaman vuoden joka tapauksessa, niin ehditte saada satoakin ennen kuin lapset lentävät pesästä. Meillä on viisi luumupuuta ja nopeimmalla kesti muistaakseni istutuksesta kolme vuotta ensisatoon, joka oli ruhtinaalliset kolme minikokoista luumua :D Seuraavana vuonna luumuja olikin sitten jo enemmän, mutta ei niistäkään vielä vatsaansa kipeäksi saanut. Meidän 'Sinikalta' paleltui puolisen metriä latvasta ensimmäisenä talvena, joten ei taida satoa olla tulossa vielä vuoden päästäkään, joka olisi kolmas kesä istuttamisesta. Kannattaa varautua siis tällaisiin etukäteen ja istuttaa hedelmäpuut mahdollisimman pian.
    Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hyvistä vinkeistä! Taidan tosiaan tehdä suht suoraviivaiset kulkureitit hyötytarhaan. Kiemuraisia polkuja voi sitten suunnitella muualle. Kokeilenpa tehdä marjapensaille juuri noin kuin neuvoit. Katteeksi taidan laittaa oksasilppua, siihen löytyy materiaalia yllinkyllin omasta takaa. Tänä vuonna ajattelin luumun hankkia, mutta koitan ensin saada hyötytarhan ainakin pääosin muutoin valmiiksi. Ehkäpä hankin sitten samalla myös muita hedelmäpuita (kirsikat ovat ainakin olleet mielessä), jos vielä jaksan niitä istutella. Olisihan se tosiaan kiva saada satoa suht lähivuosina. Mukava, kun jaat omakohtaisia kokemuksiasi. :) On hienoa, kun voi oppia toisten kokemuksista eikä tarvitse itse oppia kaikkea kantapään kautta. :D Mukavaa loppuviikkoa sinullekin!

      Poista
  4. Lamonneet marjapensaat voi leikata jos haluaa ihan lyhyeksi ja sieltä ne puskee entistä ehompana. Meillä on useamman metrin pitkä raparperipenkki ja siinä ne kasvaa vieri vieressä. Kannattaisi tukkia pupujen pääsy hyötytarhaan jos ne sinne pääsee ja löytää tiensä ne kyllä syövät sadon ennen teitä. Punaherukasta tulee meidän mielestämme hyvä raikas mehu. Älä sinä pahoittele mistään sotkuista meillä on niin paljon mökillä kesken asioita joten niitä kyllä löytyy meilläkin. Hyviä puutarha hetkiä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidan tosiaan kokeilla leikata ainakin kaikki maata myöten kasvavat marjapensaiden oksat pois. Minä siirsin toisen raparperin kotipihasta mökille, jotta saan kotipihaan vähän lisää tilaa muille kasveille, muuten ne olisivat kyllä mahtuneet kasvamaan vierekkäinkin. Täytyy seurailla, tulevatko jänöt noista tarhan aidan raoista hyötytarhaan. Jos tulevat, niin täytyy tehdä asialle jotain. Punaherukkamehu on minustakin hyvää, eikä mustaherukkamehukaan pahaa ole. Mukavia puutarhahetkiä myös sinulle!

      Poista
    2. Pakko vielä käydä tähän väliin kommentoimassa, että minä en suosittele marjapensaiden kokonaan alasleikkausta. Kyllähän ne siitä tosiaan entistä ehompina kasvavat, mutta satoa saa odotella monta vuotta ja pitää myös samalla seurata, ettei tule kerralla ihan hirmuista määrää nuoria oksia. Niitä kun pitää sitten harventaa, ettei ole muutaman vuoden päästä aivan kaamea pöheikkö. Vanhimpia oksia harventamalla marjoja tulee joka vuosi ja pensas pysyy järkevässä kunnossa.
      Tuo Nilan ehdotus pupujen reittien tukkimisesta on sen sijaan ajattelemisen arvoinen. Tekään tuskin mökillä vietätte koko kesää, niin siellä on jänöjusseilla oikein juhlat kun isäntäväki on poissa. Niille kelpaa melkein kaikki herneistä punajuuriin ja käyttävät samalla kasvilavoja vessana nimim. kokemusta on tästäkin :D

      Poista
    3. Tällaisena malttamattomana on ehkä fiksumpi olla leikkaamatta pensaita kokonaan alas niin saa satoa heti eikä vuosien päästä. :D Viime kesänäkin nuo pensaat tekivät marjoja vaikka olivatkin jo silloin ränsistyneitä (aitauksessa olevien pensaiden marjat päätyivät tosin silloin pääosin pässien suihin), joten eivätköhän ne marjo tänäkin vuonna, jos en leikkaa niitä kokonaan. Vielä en ole huomannut jänövieraita hyötytarhassa, mutta jos niistä alkaa näkyä merkkejä, täytyy laittaa tarhan ympärille tiiviimpää verkkoa. Olisi ikävää jos sato joutuisi pitkäkorvien suihin. Kesällä niille löytyy kyllä evästä muualtakin -ja niitä vessapaikkoja. :D

      Poista