Olin pari viikkoa reissussa lasten kanssa. Ensin menimme vanhempieni luo, siitä Rovaniemelle ja paluumatkalla olimme vielä hetken vanhempieni luona. Reissu toi mukavaa vaihtelua arkeen. Tällä kertaa kamera pysytteli kuitenkin enimmäkseen laukussa ja keskityin katsomaan maailmaa ihan omin silmin. Niinpä en ala kirjoittamaan mitään ihmeempää matkakertomusta, pelkkä teksti ilman kuvia olisi ehkä hiukan kuivaa luettavaa.
Muutaman kuvan nappasin kuitenkin potkuriajelulta vanhempieni luota. Nämä kuvat on siis Savosta.
Aurinko paistoi pilvien lomasta. |
Metsätiellä potkuri luisti ja sielu lepäsi. |
Auringonvalo siivilöityi kauniisti oksien lävitse. |
Harmittelin aiemmin kuusikuvieni vähäistä määrä. Tästä kuvasta kuusia ei ainakaan puutu! |
Tie oli yhdestä kohtaa aivan jäässä. Jää oli lumen suloisesti puuteroima. |
Sitten otsikon lupailemaan iloiseen vahinkoon. Kotiin palattuani löysin kauhukseni työhuoneeni lattialta unohtuneen kukkaruukun. Ennen reissua olin peitellyt varaston sipulikukkaistutukset havuilla, mutta yksi ruukku jäi ilman peitettä, joten toin sen hetkeksi sisälle kehitelläkseni sille jonkin suojan. Kuten arvata saattaa, unohdin ruukun niille sijoilleen. Tältä se näytti vietettyään työhuoneessa kaksi viikkoa:
Työhuoneen lattialla, katseilta piilossa, tapahtui kasvun ihme. |
Istutin ruukkuun syksyllä tulppaanisekoitusta 'Pretty in Pink' ja krookusta 'Vanguard'. Jos en ihan väärässä ole, niin nuo esiin tulleet versot kuuluvat tulppaaneille. Versot venyvät pituutta vauhdilla, niiden kasvun melkein kuulee. Ihanaa seurata niiden kehitystä ja odottaa ensimmäisiä nuppuja..
Muuten on vielä kovin talvista. Pakkasta on kymmenisen astetta, lunta isot kinokset ja uuttakin satoi päivällä hiljakseen. Tammikuu meni kuitenkin niin nopeasti ohi, etten edes ehtinyt aloittamaan uutta kylvökautta. Sehän tarkoittaa, että helmikuu menee sitäkin nopeammin ohi, onhan päiviä vähemmän, ja ne vähäisetkin kuluvat lennokkaasti siemenpusseja rapistellessa ja tyttären synttäreitä juhliessa. Eipä aikaakaan niin ollaan maaliskuussa. Se tuo tullessaan toivon lumien sulamisesta ja mullan kuopsutteluun pääsystä..
Huoletonta helmikuuta, ihanat lukijani!
Juuri tänään sinua ajattelinkin, että mitähän sinulle kuuluu 😊 Mukavaa viikon jatkoa ❤ Kiva yllätys 😊
VastaaPoistaKiitos! <3 Onpa kiva kuulla, että olen ollut ajatuksissasi! :)
PoistaSinulla on kevät siis jo alkanut! Hurraa!
VastaaPoistaNiin taisi käydä! :)
PoistaIhana kotiinpaluuyllätys!
VastaaPoistaNiinpä. :)
PoistaOikein mukava kotiinpaluun yllätys!
VastaaPoistaKuvasi ovat oiva esimerkki siitä, miten hieno kuvauskohde ihan tavallinen luonto on. Komeita kuusia.
Kiitos! Luonto on aina kaunis. :)
PoistaKauniita kuvia lumisesta metsästä, kyllä talvellakin on kaunista! Aikas ihana yllätys kotona.
VastaaPoistaKiitos! Luonto on kaunis kaikkina vuodenaikoina. :)
PoistaKoita pitää tuo sipuliruukku mahdollisimman viileässä. Lämpimässä versot venyy ihan hurjasti, eivätkä sitten jaksa pysyä pystyssä. Noh - voi ne sitoa sitten nippuun :) Tulppaanin idut helmikuussa on ilon aihe tyylillä millä hyvänsä.
VastaaPoistaKiitos vinkistä! :) Pitääpä säilyttää sitä edelleen työhuoneessa, jota pidämme viileämpänä kuin muita huoneita.
PoistaMukava keväinen yllätys! Saat pian nauttia tulppaanien kukinnasta :)
VastaaPoistaNiinpä! :)
PoistaOi miten ihania talvikuvia olet ottanut, kauniita!♥ Olipas kiva kotiintulo yllätys..nyt vaan jännätään koska ne aukeavat:) Kaunista talvista viikkoa♥
VastaaPoistaKiitos! <3 Kukintaa odotellessa. :)
PoistaHienot kuvat ja kiva yllätys! Sellaista onneksi sattuu :)
VastaaPoistaKiitos! :)
Poista