Suunnitelmia mökin hyötytarhaan

Kunhan toivun kunnolla poskiontelotulehduksesta, aion ensi töikseni suunnata mökille. Vaikka lunta soisi olevan tähän vuodenaikaan enemmän, mökillä käynnin kannalta maltillinen lumitilanne on suotuisa. Eipähän tarvitse rämpiä metrisissä kinoksissa päästäkseen esimerkiksi hyötytarhalle. Aiempina kevättalvina en ole pystynyt leikkaamaan mökin hedelmäpuita, sillä niiden oksat ovat olleet tähän aikaa vuodesta lumen alla. Tänä vuonna niiden leikkaaminen saattaisi jopa onnistua. (Paitsi että en ole varma saanko viriteltyä jänisverkkoa pois puiden ympäriltä.)

19.4.2024 mökin hyötytarha näytti melko riutuneelta.

Viime vuonna en juurikaan ottanut kuvia mökin hyötytarhasta, ja se jäi silloin muutenkin pahasti hunningolle. Kylvin ja istutin kyllä kasveja, mutta sen jälkeen ne saivatkin olla miltei täysin oman onnensa nojassa koko kesän. Voitte siis arvata, että satoa ei tullut paljoa ja rikkakasveja oli senkin edestä. Viime kesänä olin raskaana ja loppukesästä ja syksystä pienen vauvan kanssa, joten ei ihmekään, ettei mökin puutarhalla tullut paljoa puuhailtua. Ensi kesänä minulla on elokuussa vuoden täyttävä vauva "vaivoinani", joten realistisesti täytyy ajatella, etten ehkä silloinkaan ehdi ihan hirveästi touhuta mökillä. Siksi aion pitää hyötytarhan kasvivalikoiman helppohoitoisena ja yksinkertaisena.

Lavakauluksessa vasemmalta oikealle pillisipulia 'White Lisbon',
kehäkukkaa 'Pink Surprise' ja porkkanaa 'Nantes 2' 26.7.2023

Aiempien vuosien tapaan aion tänä vuonnakin kasvattaa porkkanoita. Niiden kasvatus on helppoa ja ne maistuvat koko perheelle. Pillisipuleiden kasvatus oli myös helppoa, joten sitäkin voisi taas kasvatella. Kukkia on tietenkin oltava joka välissä tuomassa väriä ja pörriäisille evästä. Koska aion jättää kaikki vähääkään vaativammat hyötykasvit tänä vuonna kasvattamatta, kukille jää tavallistakin enemmän tilaa. Hyötytarhan kukissakin suosin helppoja, pääosin suorakylvettäviä lajeja paria poikkeusta lukuunottamatta.

Herneet, auringonkukat ja rikkaruohot elokuussa 2023

 
Porkkanan ja pillisipulin lisäksi aion kasvattaa myös herneitä ja perunoita. Nekin ovat helppoja kasvattaa, tosin perunanvarsia olisi hyvä käydä multaamassa ainakin kerran kesässä. Mökin hyötytarhassa on lisäksi mansikkamaa, joka kaipaa huoltoa. Ajattelinkin kunnostaa mansikkamaan heti, kun lumet sulavat, ja kattaa sen kenties oksasilpulla, jotteivat rikkaruohot pääsisi niin helposti peittämään mansikantaimia alleen. Riehaantuneista rikkakasveista oli tosin viime kesänä se hyöty, etteivät linnut löytäneet mansikka-apajille niin helposti.

Mansikkamaa ("ojan" oikealla puolella) oli aika ränsistyneessä kunnossa 19.4.2024.

Yllä olevassa kuvassa näkyvä oja ei johda minnekään ja se onneksi kuivuukin kesäksi. Toivoisin, että saisimme tontin ojat joskus kaivatettua auki, mutta tällä hetkellä meillä on muitakin rahareikiä, eikä mieheni myöskään ole lainkaan yhtä innokas kuin minä tuhlaamaan aikaa ja rahaa mökkipahaseemme. Onneksi tontin märkyyden kanssa tulee kuitenkin toimeen ja esimerkiksi hyötytarhan alue on yleensä kesällä kohtuullisen kuiva. Ehkä vuosikymmenen tai kahden päästä pääsen panostamaan mökkiin haluamallani laajuudella?

Hyötytarhan kesäkukkapenkki kylvöjen jälkeen 11.5.2023

Hyötytarhassa on heti portin vieressä kesäkukkapenkki. Yllä olevassa kuvassa portti näkyy vasemmalla. Kukkapenkissä olen kasvatellut vuosien saatossa muun muassa tuoksuherneitä, erilaisia unikkoja ja sinisievikkiä. Tänä vuonna ajattelin laittaa siihen tummansinistä tuoksuhernettä, vaaleanpunaista kesäharsoa, kesämalvikkia ja pensasköynnöskrassia 'Jewel Cherry Rose'. Viimeisenä mainittua on minulla jo koekylvös kasvamassa, sillä toivon näkeväni ennen lopullista kylvöä, ovatko sen kukat todella pinkinsävyiset. Jos ei ole, saatan istuttaa niitä jonnekin muualle ja kylvää kesäkukkapenkin etualalle niiden sijaan vaikkapa sinisievikkiä.

Kehäkukat ovat jokavuotisia hyöytytarhani sulostuttajia. (Kuvattu 11.8.2023)

Jokavuotisiin hyötytarhani kukkasiin kuuluvat kehäkukkien ohella samettikukat. Monena vuonna olen kylvänyt myös auringonkukkaa, mutta ne eivät ole ehtineet kunnolla kukkaan. Niiden sijaan ajattelin tänä vuonna kokeilla hunajakukkaa.

Hyötytarhassa risteilee pari ihan varsinaista ojaa,
tosin nekin kuivuvat yleensä jossain vaiheessa kesää. Kuva viime vuodelta

Olen useampaan otteeseen todennut, että minulla on liian vähän kuvia niin koti- kuin mökkipuutarhankin yleisnäkymistä. Olkoon yleisnäkymät tänä vuonna valokuvieni teemana! Edellisessä kuvassa joka tapauksessa näkyy verkotetut hedelmäpuuni. Etummaisena on luumu 'Sinikka' ja sen takana omenat 'Pirja' ja 'Suometar'. Jos oikein tarkkaan katsoo, niin hedelmäpuiden takana häämöttää hyötytarhan lavakaulukset. Oikealla erottuu valitettavasti veivinsä heittänyt arnoldinpihlaja 'Kirsten Pink' ja suunnilleen kuvaajan paikalla sijaitsee makeakirsikka 'Stella', sekin jo veivinsä heittänyt. Noh, molemmat olivat jonkinlaisia alekokeiluja, joten niistä emme lannistu. Kuvan etureunassa, ojan tälläpuolen on kosteikkokukkapenkki, joka jäi viime vuonna kokonaan huomiotta. Saa nähdä, miltä se tänä kesänä näyttää. Tälle alueelle en ehkä tee tänä vuonna kuin huoltotöitä. Kuolleet puut tekisi kyllä mieli korvata elävillä...

6.7.2023 ojan viereinen kosteikkokukkapenkki näytti näin hyvältä.

Ehkä isoin yksittäinen urakka hyötytarhassa tälle vuodelle on polkujen kunnostus. Viime vuonna koko hyötytarhan alue pääsi aivan villintymään, eikä siellä ollut minkäänlaisia erottuvia kulkuväyliä. Tänä vuonna aion vihdoin tukahduttaa kasvit poluilta tyhjillä multasäkeillä ja muilla muoveilla, joita on kertynyt mökin pihalle odottelemaan hyötykäyttöä. Muovit on paras saada maahan heti lumien sulettua, ennen kuin kasvit alkavat rehottaa. Muovit eivät tietenkään pysy paikoillaan ihan itsestään, joten täytyy myös etsiä painavia kiviä pitämään muovit aloillaan. Sitten pitäisi keksiä, millä päällystän polut, etteivät ne kasva pian uudestaan umpeen. Muoveja ei tokikaan ole tarkoitus jättää ikuisiksi ajoiksi paikoilleen. Mutta aivan hyvin ne voivat olla paikoillaan vaikka pari vuotta, jos vain kestän katsella niitä niin pitkään.

 Tästä postauksesta tuli melko epämääräisesti rönsyilevä, mutta epämääräisesti rönsyilevä kuvaa aika hyvin myös mökkipuutarhan viimevuotista tilannetta. Toivottavasti tänä vuonna tilanne menee vähän parempaan suuntaan.

Ihanaa puutarhakautta 2025! (Kuva vuoden takaa)

Toukokuiset tulppaanit

Kirjoitettuani alkukeväästä 2024, lupailin jatkoa kevätpostauksille. Nyt ovat vuorossa iki-ihanat tulppaanit. Tulppaanit ovat kevään kukista kenties suosikkejani. Ainakin odotan niiden kukintaa ehkä kaikista hartaimmin.

Etupihalla loistivat tulppaanit 'Yellow Pomponette' & 'Crystal Star'.

Blogiani aiemmin lukeneet saattavat muistaa, että etupihaamme hallitsevat keltaiset kukat. Etupihan kukkapenkin muutoksista kerroinkin jo viime vuonna, mutta sen jälkeen etupiha on kokenut lisää myllerrystä. Toivon, että ehdin jossain välissä esittelemään sitäkin tarkemmin. Etupihalle on nyt istutettu muun muassa uusia tulppaaneja. Toivottavasti ne kukkivat keväällä!

'Yellow Pomponette' lähikuvassa, kuvattu 22.5.2024.

 

Etupihan kukkapenkki on tänä vuonna paremmin suojassa kuin takapihan istutukset, sillä etupihan kulkuväylien ja autopaikkojen lumet kolataan pääosin etupihan kukkapenkin päälle. Edellisenä talvena se oli mielestäni raivostuttavaa, sillä valtavalla lumivuorella kesti tietysti ikuisuus sulaa pois. Tänä vuonna olen suojaavasta lumikasasta ihan onnellinen.

'Crystal Star' -tulppaaneilla on hurmaavat ripsureunaiset kukat.
Tästä suunnasta kuvattuna taustalla näkyvät ikävästi autot.
Onneksi tuosta rumasta Volvosta on jo päästy eroon. :-D

Etupihan tulppaanit vielä tunnistan, mutta takapihan tulppaanien kanssa olen onnistunut menemään aivan sekaisin. Kuvittelin tehneeni kohtuullisen hyvät muistiinpanot istutuksistani ja olen myös säästänyt muistaakseni kaikki kukkasipulipussien etiketit, mutta muistiinpanojen ja etikettien kanssa tulppaanien lajikkeita selvitellessäni pääni menee vain entistä pahemmin pyörälle. Pitäisi varmaan ottaa mallia Hiidenkiven puutarhan Minnasta, jolla on todella siistit ja järjestelemälliset puutarhakansiot. Jos ikinä milloinkaan ehdin, niin teen kyllä tuollaiset kansiot itsellenikin. Kiitos Minna inspiraatiosta! Samaisessa linkittämässäni postauksessa näkyy muuten myös Minnan upea hyönteishotelli. Sellainenkin on ollut tehtävälistallani jo pitkään. Siinä voisi olla sopiva projekti ensi kesälle lasten kanssa tehtäväksi. Ihanaa, kun toisten upeista blogeista saa mainioita ideoita myös omaan puutarhaan!

Tässä yleisnäkymää takapihan kukkapenkistä 23.5.2024.

Viime keväänä takapihan kukkapenkki näytti mielestäni aika sekavalta. Keskelle jäi myös iso, tyhjä läntti, joka tosin sai viime kesän ja syksyn aikana täydennystä. En siltikään ole tuohon kukkapenkkiin mitenkään erityisen tyytyväinen ja uskon, että se joutuu tulevanakin kesänä melkoisen mylläyksen kohteeksi. Mutta koitan ensin malttaa rauhassa katsella, mitä lumen ja maan alta putkahtaa esiin.

Tästä suunnasta katsottuna näkymä oli vähän kivempi.

Takapihan kukkapenkin värimaailman on tarkoitus olla hempeän romanttinen; paljon vaaleanpunaista, vähän valkoista ja ripaus sinistä. Ei tuo ihan siltä nyt kyllä näytä. Mitähän päässäni on pyörinyt kukkasipuleita istutellessani?

Ärtsyn keltapunainen pilaa mielestäni täysin hempeän vaaleanpunaisen tunnelman.

Nuo vaaleanpunaiset saattavat olla lajiketta 'Sweet Impression'. Tai sitten eivät. Kunhan saan joskus tolkkua muistiinpanoistani ja kuvistani, piirrän itselleni puutarhani pohjapiirustuksen, johon merkitsen kaikki kasvit. Eli tällä menolla en todennäköisesti ikinä...

Punakeltaiset eivät minusta sovi sen paremmin yhteen violetinkaan kanssa.

Puutarhavihkostani ei löydy mielestäni minkäänlaista mainintaa punakeltaisista tulppaaneista. Täytyy kyllä myöntää, että olen välillä unohtanut kirjata ylös, mitä olen istuttanut. Tai sitten olen kirjoittanut sen kiireessä ylös vain puhelimeeni, tabletilleni tai johonkin toiseen vihkoon tai pelkästään ottanut istutusvaiheessa kuvan sipulipussista istutuskohdassa. Ihan hyviä keinoja nekin, kunhan muistasi pian sen jälkeen kirjoittaa ne ylös myös varsinaiseen puutarhavihkoon.
Noh, tyhmästä puutarhurista kärsii...
...lähinnä tyhmä puutarhuri itse!

Punakeltaiset tulppaanit lähikuvassa 25.5.2024

Ei nuo punakeltaiset tulppaanitkaan hullummilta sinänsä näytä, ne vain on istutettu jonkun pölvästin toimesta aivan väärään paikkaan. On toki pieni mahdollisuus, että näiden on pitänyt olla jotain muuta lajiketta ja pussiin on vain päätynyt vahingossa väärän lajikkeen sipuleita. Joka tapauksessa ensi kesänä siirrän nämä kyllä etupihalle. Täytyy vain keksiä keino, jolla tunnistan ne vielä kukinnan jälkeenkin. Tai sitten otan riskin ja siirrän ne kukkivina.

Kuvitelkaa noiden keltapunaisten tulppaanien tilalle valkoisia
tai vaaleanpunaisia tulppaaneja, niin pääsette toivomaani tunnelmaan.

Edellisen kuvan keijukaisen vasemmalla puolella olevat tulppaanit aloittivat kukintansa hieman myöhemmin. Niitäkään en osaa nimetä. Lajike voisi olla 'Menton', 'Candy Prince', 'Miss Elegance' tai 'Blushing Lady', mutta kun minusta se ei ole mikään noista. Ellei se sitten ole kumminkin tuo 'Miss Elegance'. Kaunis ja oikeanvärinen se kumminkin on.

Oikeanvärinen tuntematon kaunotar on kuvattu kukassa 28.5.2024.

Sietämätöntä, kun kukilla ei ole nimiä! Himputti sentään, kun en ole tehnyt niin kunnollisia muistiinpanoja kuin olisi kannattanut. Ottaisinkohan tästä opikseni ja tekisin jatkossa kunnolliset muistiinpanot ja havainnollistavat piirustukset heti, kun kylvän, istutan tai siirrän jotain kasvia..? Luultavasti en, koska aina on olevinaan kiire saada varsinaiset hommat etenemään.

Tämä 30.5.2024 kuvattu kasvitieteellinen tulppaani on lienee 'Tiny Timo'.

Takapihan kukkapenkin etureunan kuunliljojen väliin olen istutellut matalia kevätkukkia, kuten kasvitieteellisiä tulppaaneja, krookuksia ja helmililjoja. Pidän kasvitieteellisistä tulppaaneista, sillä ne ovat somia, kukkivat vuodesta toiseen ja leviävät yleensä mukavasti itsestään. Muistiinpanojeni mukaan kuunliljojen välissä kasvaa syksyllä 2023 istutetut kasvitieteelliset tulppaanit 'Tiny Timo', 'Persian Pearl' ja 'Lilac Wonder'. Keskemmälle penkkiä olen syksyllä 2022 istuttanut lajiketta 'Little Beauty'.

Tämän kuvan etualalla kukkii kaiketi 'Little Beauty'.

Toukokuun lopulla otetuissa kuvissa kukkapenkki näyttää jo hieman paremmalta, kun kukassa on useampia eri tulppaaneja. Harmikseni loppukuusta en ole näemmä ottanut sellaisia kuvia, joissa kukkapenkki näkyisi kokonaisuudessaan. Tulevana keväänä (ja kesänä ja syksynä) täytyy muistaa ottaa enemmän kuvia kokonaisuuksista.

Tässä on lienee tulppaaneja 'China Town',
joiden kukinta vain ei ole enää ensimmäisen vuoden kukinnan veroinen.

Tykkään kasveista, jotka kukkivat sitkeästi vuodesta toiseen, pärjäävät melko vähällä hoidolla ja ehkäpä jopa leviävät pikkuhiljaa itsekseen. Silti välillä tulee ostettua esteettisistä syistä kasveja, jotka pärjäävät vain vuoden tai pari ja häviävät sitten kokonaan. Tulppaaneista sellaisia ovat esimerkiksi papukaijatulppaanit tai edellisen kuvan viherraitatulppaanit.

Tulppaaneja ja helmililjoja 23.5.2024

 

Viime syksynä päätin istuttaa lähinnä mahdollisimman pitkäikäisiä tulppaaneja. Etupihalle istutin tulppaaneja 'Shogun', 'Beauty of Apeldoorn' & 'Banja Luka'. Takapihan kukkapenkkiin pääsi tulppaaneja 'Silk Road', 'Salmon Impression' ja 'Light and Dreamy'. Välipihalle istutin tulppaaneja 'Finola', Salmon van Eijk' ja 'Lady van Eijk'. Lisäksi tyttäreni istutti omaan takapihan lavakaulukseensa tulppaania 'Sanne'. Mökin tulppaanit eivät tähän postaukseen päässeetkään. Mökin hyötytarhaan istutin yhteen lavaan monenlaisia tulppaaneja. Tarkoitukseni on käyttää niitä kukkakimppuihin.

Enää muutama kuukausi keltaiseen toukokuuhun!

Ylistys idänsinililjoille ja uusia suunnitelmia

Idänsinililjat ovat niin ihastuttavia, että halusin tehdä niistä ihan oman postauksensa. Ne kukkivat runsaasti suloisen sinisinä, leviävät omatoimisesti ja niiden lehdet voi huoletta ajella kukkinnan jälkeen ruohonleikkurilla. Viime keväänä pääsin ensimmäistä kertaa nauttimaan kunnollisesta idänsinililjapyörteestä, ja se kieltämättä herätti haaveen kokonaisesta kukkamerestä.

Idänsinililjojen kukat ovat täydellisen siniset ja lehdet ihanan vihreät.
Kuva otettu 12.5.2024

 
Aiemmassa postauksessani kerroinkin jo vähän omenapuun alle istuttamistani idänsinilijoista. Ne olivat ehdottomasti viime kevään kohokohta puutarhassani. Niitä oli ihailtava vähän väliä sieltä, täältä ja tuolta, läheltä ja kaukaa. Kannatti istuttaa runsaasti kukkasipuleita (ostin alkuun sata, mutta ne eivät riittäneet, ja sen jälkeen en muistanut enää laskea). Kuten aiemmin kerroinkin, istutin idänsinililjan sipulit maahan syksyllä 2023, joten ne kukkivat viime keväänä ensimmäistä kertaa.

Ihana kukkakehä ympäröi omenapuuta. Kuva otettu 12.5.2024

Idänsinililjat kukkivat runsaasti jo (tai ainakin, aika näyttää, miten käy jatkossa) ensimmäisenä keväänään. Sinisen ystävänä todella rakastan niiden väriä. Toivon, että ne leviävät tästä pikkuhiljaa laajemmin nurmikolle. Joitain vanhoja sinililjoja pihallamme olikin jo ennestään siellä täällä. En tiedä, onko ne levinneet aikoinaan naapureiden pihasta, vai mistä lie ovat peräisin. Ilolla olen nekin ottanut vastaan enkä pane pahakseni, vaikka niiden määrä lisääntyisi joka puolella pihaamme.

Huokaus, miten söpöjä! (Tämäkin on kuvattu viime keväänä.)

Mainitsin aiemmassa postauksessani myös siitä, että viime keväisiä kuvia katsoessa sain ajatuksen istuttaa omenapuun ympäristöön jotain vaaleanpunakukkaista. Oikeastaan siitä tämä postaus saikin alkunsa. Nyt päässäni on muutama ihana idea, joilla omenapuun ympäristöstä saadaan entistä viihtyisämpi ja yhtenäisempi.

 

Tältä omenapuun ympäristössä näyttää tällä hetkellä.
Tai siis näytti 12.5.2024, nyt alue on tietenkin lumen alla.

Jännä, miten yhtä kuvaa katsoessa voikin syttyä monta ideaa. Kuinka paljon tuollakin alueella tuli viime kesänä pyörittyä, mutta silloin ei mieleeni juolahtanut oikein minkäänlaisia istutusideoita. Nyt melkein kuulen, kuinka rattaat raksuttavat pääni sisällä suoltaen ideoita idean perään. Pensaiden alle voisi mielestäni istuttaa jotain idänsinililjojen kanssa samaan aikaan vaaleanpunaisena kukkivaa kasvia. Ehkä voisin kokeilla pystykiurunkannusta tai kevättähtiä. Viime syksynä istutinkin toisella puolella takapihaa olevan syreenin alle vaaleanpunaisen kevättähden sipuleita. Odotan innolla niiden ensimmäistä kevättä.

 

Istutin viime syksynä kevättähtiä 'Rosea' syreenin ympärille yhteensä 240 sipulia.

Valitettavasti kevättähtien sipulit loppuivat minulta kesken, vaikka haalin puutarhamyymälästä viimeisetkin sipulipussit. Syreenin alle ei siis vielä muodostunut ihan täyttä ympyrää, mutta aion jatkaa sen ensi syksynä loppuun. Mutta palataan nyt omenapuun ympäristöön. Aiemmassa kuvassa näkyvän punaisen aidan eteen haluan tehdä kukkapenkin.

Aidan vierellä olen aiemmin kasvattanut hyötykasveja.
Tämä kuva on otettu 3.6.2024.

Viime syksynä istutin yllä olevassa kuvassa näkyvän kesäkurpitsan taimen paikkeille persianpikarililjan 'Green Dreams', kevätkurjenmiekkaa 'White Excelsior' ja kirjopikarililjaa 'Alba'. Ne taisivat olla kaikki ilmaiseksi saatuja kukkasipuleita, joille oli kiire keksiä jokin sijoituspaikka. Luultavasti siirrän ne ensi vuonna muualle, kunhan keksin niille sopivammat paikat. Niiden tilalle ajattelin istuttaa ainakin vaaleanpunaisia, ja kenties myös valkoisia, tulppaaneja.

Jotain tämäntyyppistä ajattelin aidan vierellekin (en tosin noita keltapunaisia).
Nämä kukkivat takapihan kukkapenkissä 28.5.2024.

Aidan viereen tulppaanien seuraksi voisi istuttaa myös jotain myöhemmin kesällä kukkivaa kasvia, joka peittäisi tulppaanien lakastuvat lehdet alleen. Ehkä kurjenpolvia, särkyneitäsydämiä, isotähtiputkia, punahattuja tai keijunkukkia. Tässä tulee minulle niin tuttu valinnanvaikeus. Haluaisin kuitenkin pysyä yhdessä, kahdessa tai aivan maksimissaan kolmessa eri kasvissa, jotta näkymä säilyisi yhtenäisenä. Onneksi tässä on vielä aikaa miettiä asiaa. (Katselin kyllä jo Viherpeukaloiden valikoimaa sillä silmällä. Voi hyvän tähden, tässä voi vielä käydä huonosti!)
 

Idänsinililjat kukkivat vielä 23.5.2024, tosin kukinta oli jo laantumaan päin.
Taustalle voin hyvin kuvitella vaaleanpunaisia tulppaaneja...

Marjapensaiden takana tonttiamme rajaa pensasaita. Pensasaidassa on kapeahko kulkuaukko pihan takana olevaan pikkumetsään. Tarkoitus olisi leventää aukkoa hieman ja laittaa siihen köynnöskaari. Kaaren molemmin puolin aion istuttaa köynnökset. Minulla on sekä kaari että köynnökset valmiina. Kaari on tosin vielä koottava ja köynnösten tulisi ensin selvitä tästä talvesta hengissä. Todennäköisesti istutan kaareen kärhöt 'Ville de Lyon' ja 'Guernsey Cream'. Lisäksi minulta löytyy (tai löytyi ainakin ennen talvea) köynnösruusu 'William Baffin', mutta sille sopisi varmaan paremmin aurinkoisempi paikka. Köynnösten juurelle pitää tietysti istuttaa myös jotain maanpeitekasvia. Mikä ihana syy jatkaa Viherpeukaloiden selaamista!

Merkitsin tähän kuvaan pinkillä tulevan köynnöskaaren paikan.
Kuva on otettu 12.6.2024.

Tässä onkin ensimmäinen kunnollinen puutarhasuunnitelmani ensi kesälle. Katsotaan, miten pitkälle saan tätä toteutettua. Toivottavasti ainakin köynnöskaari pääsee tänä vuonna paikalleen.

Joko sinulla on paljon puutarhasuunnitelmia tälle kesälle?

Alkukevättä 2024

Viime vuosi jäi blogissani todella hiljaiseksi, joten ajattelin nyt tehdä kuvapainotteisia postauksia edellisestä vuodesta. Aloitetaan viime keväästä.

Ensimmäinen piippokuva on otettu 13.4.2024.

Jottei totuus pääsisi unohtumaan, niin luntahan oli tuolloin vielä monin paikoin suht paljon, kuten alla olevasta kuvasta näkee.

Takapihan kukkapenkki oli vielä lumen vankina.

Muutamassa päivässä lumet hupenivat kuitenkin melko nopeasti.

Sama kukkapenkki kuvattuna toisesta suunnasta 18.4.2024

...ja parissa päivässä talvi tuli takaisin.

Tässä 20.4.2024 otetussa kuvassa kuvauskohteenani oli mustarastas,
mutta näkee tästä aika hyvin lumitilanteenkin.

 Lopulta kevät kumminkin voitti.

30.4.2024 lumesta ei enää ollut jäljellä takapihan kukkapenkin luona kuin pieni muisto.

Huhtikuun lopussa piippoja näkyi jo siellä täällä. Ainakin yksi krookus aloitteli jo kukintaakin.

Nämä 30.4.2024 kuvatut piipot lupailivat tulppaaniloistoa myöhemmälle keväälle.

Lumikellot kukkivat jo postauksen ensimmäisten kuvien ottamisen aikaan, eli 13.4., mutta jatkoivat kukintaa vielä toukokuussakin.

Tämä kuva lumikelloista on otettu vappuna 2024.

Istutin syksyllä 2023 omenapuun ympärille idänsinililjoja. Sanoisin, että omenapuun ympäristöstä tuli sen ansiosta viime kevään suosikkini.

Tältä omenapuun alla näytti vappuna 2024...

...ja tältä 12.5.2024.

Nyt kun katselen näitä kuvia, niin toivoisin tuonne idänsinililjojen taustalle, vaikkapa marjapensaiden alle, vaaleanpunaisia kukkia. Taidankin tehdä tästä alueesta myöhemmin vielä erillisen postauksen, jossa voin idänsinililjojen ylistämisen lisäksi paneutua uusiin suunnitelmiin.

Vielä lähikuvaa idänsinililjoista, tämäkin on kuvattu 12.5.2024.

Totesin, että viime keväältä on sen verran runsaasti kuvasatoa, etten yritäkään mahduttaa niitä kaikkia yhteen postaukseen. Jos siis innostun, niin luvassa on vielä ainakin toinen kevätkukkapostaus, kuka ties kolmaskin.

Hempeitä hetkiä päivääsi!

Tammikuun kylvöt

Vuodenvaihde ja koko alkuvuosi on mennyt minulta lähinnä sairastellessa. Ensin iski vatsatauti ja tovia myöhemmin flunssa, josta poiki poskiontelotulehdus. Sain poskiontelotulehdukseen muutama viikko sitten nenäsuihkekuurin, jolla tauti ei kuitenkaan talttunut. Eilen sain vihdoin ja viimein antibioottikuurin, jolla tauti toivottavasti saadaan selätettyä. Toivon kovasti, että saan loppukevään olla edes jokseenkin terve! Kaipaan kovasti liikkumaan ja ulkoilemaan. Viime sunnuntaina olo oli sen verran hyvä, että kävin ratsastamassa. Sen seurauksena tauti ottikin taas takapakkia, joten nyt lupasin ottaa rauhassa, kunnes pöpöt on taatusti karkotettu.

Nuorempi kissamme Sintti omi vanhan siemenlaatikon heti, kun aloin lajitella siemenpussukoita.
Lupaan tehdä näistä jo puolitoista vuotta perheeseemme kuuluneista (sisä)puutarha-apureista
ihan oman blogikirjoituksen.

Onneksi puutarhasuunnitelmia voi tehdä kipeänäkin. Nenän edessä onkin usein ollut höyryävän teemukin lisäksi puutarhavihko, kynä ja vanhoja siemenkuvastoja tai nettikauppojen siemen- ja taimivalikoimien selaamista varten tabletti. Enimmäkseen olen tehnyt suunnitelmia mökin hyötytarhan varalle. Koitan pitää tänä kesänä hyötykasvivalikoiman melko yksinkertaisena ja höystää sitä helppohoitoisilla kesäkukilla.

Vuoden ensimmäiset siemenostokset

 

Tammikuun lopulla ostin vuoden ensimmäiset siemenpussukat. Valitsin siemeniä hyötytarhan aidan viereistä kukkapenkkiä varten. Ostin sinisen tuoksuherneen, vaaleanpunaisen kesäharson ja kesämalvikin 'Silver Cup' siemeniä. Kaksi jälkimmäistä on suorakylvettäviä, tuoksuherneet esikasvatetaan sisällä. Myöhemmin ostin Rustasta niiden kaveriksi vielä pensasköynnöskrassia 'Jewel Cherry Rose'. Netistä löytämieni kuvien perusteella sen kukkien pitäisi olla suorastaan pinkit. Ostamani siemenpussin kuvassa se näyttää kylläkin enemmän oranssinpunaiselta. Toivon hartaasti, että kukat vivahtavat edes hitusen pinkkiin.

Käytän siementen kylvöön seosta, jossa on puolet Biolanin kylvö- ja taimimultaa,
neljäsosa perliittiä ja neljäsosa vermikuliittia.

Aloitin kylvökauden 12.1.2025 yrteillä. Kylvin persiljaa 'Bravour', vihanneskrassia, sitruunamelissaa, timjamia ja tähkälaventelia. Vihanneskrassi ja timjami ovat jo itäneet, muiden osalta on vielä hiljaista. Aikomukseni on jättää yrtit sisälle kasvamaan ja hyödyntää niitä keittiössä. Saattaa toki olla, että kesällä mieli muuttuu, ja istutankin ne puutarhaan.

Kylvin jokaista yrttiä vain yhteen pieneen ruukkuun tilan säästämiseksi.
Itämisen jälkeen koulin ne isompiin ruukkuihin.

 

Jatkoin kylvöjä 19. tammikuuta. Silloin kylvin paprikoita, chiliä ja kelloköynnöstä. Toistaiseksi vasta yksi kelloköynnöksistä on itänyt. Paprikat ja chilit aion laittaa mökille pikkukasvihuoneeseen, kelloköynnökset päässevät viime vuoden tavoin mökille säleikölliseen puulaatikkoon.

Erotatko kuvassa pieniä versoja? Kuva on otettu 20.1.2025.
Nyt vihanneskrassit ovat jo syötävänkokoisia. Timjami kasvaa hitaammin.

Aloittelin pari päivää sitten helmikuun kylvöjä, mutta niistä teen oman postauksen myöhemmin. Aloitin kuitenkin tomaateilla, ja aikomus olisi kylvää vielä ainakin päivänsineä, miljoonakelloa ja aiemmin mainitsemaani pensasköynnöskrassia. Köynnöskrassia ei toki tarvitsisi kylvää vielä näin aikaisin, mutta haluan saada nopeasti vihreää ja kenties myös kukkivaa sisällekin. Kokemukseni mukaan köynnöskrassit kasvavat nopeasti. Ja jos ne ehtivät sisällä hyvissä ajoin kukkaan, voin vielä muuttaa suunnitelmiani, mikäli kukissa ei ole lainkaan pinkin sävyä.

Miljoonakellon siemenet ovat omasta puutarhasta kerättyjä ja vuosia vanhoja,
saa nähdä itääkö ne enää.

Ihanaa, kun valoisuus kasvaa päivä päivältä. Vaikka ihan mielelläni vielä harrastaisin talvilajejakin, niin en pane vastaan, vaikka kevät tulisi tänä vuonna hieman normaalia aiemmin -tai ainakin aiemmin kuin viime vuonna.

Olihan Nöpenkin päästävä blogiin, kun kerta Sinttikin pääsi.
Mukavaa viikonloppua! Nöppe kehottaa ottamaan rennosti.