Alustavia suunnitelmia välipihalle

Kutsun välipihaksi tonttimme länsireunaa, jonka kautta pääsee kulkemaan etupihalta takapihalle. Välipihalla kulkee laatoitettu polku, jonka varrella on kapea kukkapenkki. Lähempänä takapihaa kasvaa syreeni ja lähellä etupihaa jokin muu pensas, jonka lajista en ole varma, mutta aion ottaa siitä selvää. Tuon tuntemattoman pensaan eteen istutin viime syksynä krookusta 'Grand Maitre'.

Välipihan tuntematon pensas näytti 3.6.2024 tällaiselta.

Välipihan kukkapenkissä kasvaa valkoista ja pinkkiä syysleimua. Ensin ajattelin siirtää pinkit syysleimut muualle, mutta enää en ole ihan varma. Ehkä ne sopisivat paremmin takapihalle marjapensaiden taakse aitaa vasten, jonne suunnittelin jo aiemmin tulppaani- ja perennaistutuksia.

Pinkeissä syysleimuissa taitaa olla vähän turhan räväkkä sävy välipihalle.

Välipihan penkkiin olen istuttanut väliaikaisesti kärhöjä ja ruusuja odottamaan lopulliselle paikalleen siirtoa. Kärhöille on jo paikka tiedossa takapihan pensasaidan aukon kohdalle tulevasta köynnöskaaresta. Poikani punainen ruusu, minun kellertävä ruusu ja köynnösruusu 'William Baffin' etsiskelevät vielä uutta asuinsijaa.

Äidiltäni saamani kellertävä ruusu on kerrassaan hurmaava.

Syksyllä istutin välipihan penkkiin etupihalle siirtämieni tarha-alpien tilalle tulppaaneja 'Finola', 'Salmon van Eijk' ja 'Lady van Eijk'. Tarkoitin ne alkujaan leikkokukiksi, mutta katsotaan, raaskinko keväällä leikellä kukkia vain ihailenko niitä mieluummin kukkapenkissä.

Vasemmalta oikealle 'Lady van Eijk', 'Finola' ja 'Salmon van Eijk'

Välipihan on tarkoitus toimia jonkinlaisena siirtymätilana keltavoittoiselta etupihalta romanttisemmalle takapihalle. Tuumin, että vaaleat sävyt voisivat sopia sinne parhaiten. Istutuksen pääväriksi taidan valita rauhoittavan valkoisen. Valkoiset syysleimut saanevat täten jäädä välipihalle.

Valkoinen luo rauhallista tunnelmaa. Tässä syysleimu 25.7.2024 kuvattuna.

Olen tässä alkuvuodesta haikaillut kovasti kärhöjen perään. Keksin, että voisin laittaa välipihalle (ainakin) pari kärhöä. Lumikärhö houkuttaisi kovasti, tosin se kasvaa ilmeisesti aika tilaavieväksi. Olen haaveillut pitkään myös tarhalyhtykärhöstä 'Princess Diana'. Entisellä pihallamme minulla oli lyhtykärhöä 'Princess Kate'. Sekin on kaunis ja kävisi oikeastaan Dianaa paremmin vaaleaan istutukseen. Tosin pitäähän vaaleassa istutuksessa vähän väriäkin olla, sen puoleen Diana olisi ihan varteenotettava vaihtoehto. Kärhövalinnan taidan kuitenkin tehdä sen mukaan, mitä paikallisista puutarhamyymälöistä sattuu löytymään.

Kärhö 'Princess Kate' kuvattuna vanhalla kodillamme kesällä 2022.

  Takapihalle istutin viime vuonna valkoista särkynyttäsydäntä. Sitä voisin istuttaa välipihallekin. Valkoista varjoliljaa voisi myös harkita. Jokunen pionikin olisi ihana, mutta silloin olisi saatava ehdottomasti myös ritarinkannuksia. Jännästi nämä minun suunnitelmat lähtevät hieman rönsyämään...

Tämä särkynytsydän 'Alba' on myös kuvattu vanhalla kodillamme kesällä 2022.

Välipihan kukkapenkkiä on onneksi mahdollista laajentaa leveyssuunnassa. Olemme miettineet, poistaisimmeko välipihan läpi kulkevat laatat. Alkuun olin ajatusta vastaan, mutta sittemmin olen pohtinut asiaa ja todennut, että se mahdollistaisi vielä leveämmän kukkapenkin. Tällä hetkellä laatoituksen ja kukkapenkin väliin on nimittäin jäätävä vähintään ruohonleikkurin levyinen kaistale. Jos laatat ottaisi pois, riittäisi, että talon ja kukkapenkin välistä mahtuisi menemään ruohonleikkurilla eli kukkapenkkiä olisi mahdollista leventää huimasti.

Välipiha takapihalta päin kuvattuna. Jos laatat poistaisi,
kukkapenkkiä voisi kasvattaa ehkä kolme kertaa nykyistä leveämmäksi.

 Kukkapenkki olisi kiva rajata jollain matalalla kasvilla. Takapihalla olen käyttänyt rajakasvina kuunliljoja. Välipihalle haaveilen keijunkukista. Niillä on kauniinmuotoiset lehdet ja herkät kukinnot. Keijunkukkien erityisyys piilee kuitenkin nimenomaan niiden lehdissä, jotka voivat olla lajikkeesta riippuen esimerkiksi tummanpurppuraiset tai oranssinpunaiset. Toisaalta rakastan rönsytiarelloja, mutta niitä en ole aikoihin löytänyt mistään. Vanhempieni luokse istutin niitä joskus vuosikausia sitten, ja ne ovat siitä asti olleet yksiä lempikasveistani. Oikeastaan voisinkin hakea vanhempieni luota tiarellan jakopaloja välipihalle. Eipähän menisi reunuskasveihin penninpyörylääkään. (Polttoainekuluja ei lasketa, koska kävisin minä toki vanhempieni luona muutenkin.)

Etualalla vasemmalla keijunkukkaa 'Palace Purple' vanhalla kodillamme kesällä 2022.

Välipihan ja takapihan välimaastossa on syreeni, jonka juurelle istutin viime vuonna kevättähteä 'Rosea'. Kaksisataaneljäkymmentä kukkasipulia ei aivan riittänyt täyteen kehään, joten ensi syksynä on metsästettävä ja istutettava lisää kevättähtiä. Johonkin syreenin ja välipihan laattojen lähettyville istutin myös jokusen 'Pink Surprise' helmililjan. Minulla oli syksyllä kauhea vimma istutella kukkasipuleita pitkin nurmikkoa, joten niitä päätyi vähän sinne ja tänne. Onneksi niiden siirto ei ole ihan mahdoton homma, jos paikkavalinnat osoittautuvat kehnoiksi.

Välipihan syreeni kukassa 9.6.2024

Välipihalla talon seinää vasten kasvava villiviini olisi tarkoitus siirtää jossain vaiheessa muualle. Se on kyllä kaunis, mutta emme halua ottaa riskejä antamalla kasvien kasvaa talon seinustalla. Vielä en ole keksinyt köynnökselle uutta paikkaa, mutta eiköhän sellainen aikanaan löydy. Jos ei kotipihasta, niin sitten mökiltä. Kenties sen voisi istuttaa kana-aitauksen vierelle.

Tässä kesällä 2023 otetussa kuvassa villiviini näkyy vasemmalla.

 Näitä kuvia katsellessa aloin pohtimaan, mahtuisiko välipihan syreenin ja takapihan mattotelineen välille myöskin jokin istutus. Oli pakko vetää saappaat jalkaan ja käydä ihan paikan päällä pähkäilemässä asiaa. Erittäin epäluotettavan askelmittani perusteella väliin jää viitisen metriä tilaa. Siihenhän mahtuu oikein hyvin istuttamaan vaikka mitä! Pääroolissa voisi olla jokin pensas, jonka kaveriksi voisi istuttaa perennoja. Vai olisiko tässä paikka kodittomille ruusuille? Voisin siirtää takapihan kukkapenkin ruusutkin tähän, sillä en ole aivan tyytyväinen niiden sijaintiin. Samalla takapenkin kukkapenkin kiven vierestä vapautuisi tilaa haaveilemilleni kivikkokasveille. Nyt ajatukset alkavat lähteä sen verran pahasti laukalle, että on ehkä parasta jättää postaus tähän. Saatan siis joutua tekemään erillisen postauksen takapihan kukkapenkin uusista suunnitelmista.

Unelmarikasta viikkoa!

Mökkiretki

Tein perjantaina pitkästä aikaa retken mökille. Olen siis vihdoin tervehtynyt poskiontelotulehduksesta, jihuu! Tervehtymisen vuoksi blogissakin on nyt ollut hetken hiljaisempaa. Olen nimittäin nauttinut ulkoilusta, liikunnasta, ratsastuksesta ja kaikenlaisesta touhuilusta. Perjantaina pakkasin vauvan ja kameran vaunuihin ja suuntasin mökille.

Mökkitie pihalta päin kuvattuna

Mökkitietä ei ole aurattu kokonaan, joten jätin vaunut tien alkupäähän ja kävelin loppumatkan vauva ja kamera kainalossa. Onneksi lunta on tänä talvena tullut vain vähän ja lumi kantoi aika hyvin. Vauvan kantaminen kävi kuitenkin ihan urheilusta.

Etsi kuvasta vauva.

 

Mökillä heivasin vauvan aitan kuistille pötköttelemään. Siinä hän viihtyi tyytyväisenä maisemia (tai kuistin kattoa) ihaillen, kun minä kiertelin kameran kanssa ympäri pihaa.

Aloitin kierroksen kurkistamalla kevätkukkapenkkiin;
tuolla se on jossain hangen alla. Vielä ei näkynyt piippoja. :D

Mökillä olo herättää minussa aina ideoita, suunnitelmia ja haaveita. Mökkirakennusta katsellessani unelmoin sen maalaamisesta vaaleanpunaiseksi. Nykyinen värikin on kaunis, mutta minä tahdon joskus asua vaaleanpunaisessa talossa.

Kuvitelkaa keltaisen tilalle vanhaa roosaa ja oveen ehkä jopa vaaleansinistä.

Pienen kasvihuoneeni aion aiempien vuosien tapaan sijoittaa kaivon lähelle. Vettä ei tarvitse silloin kantaa kauas kasvihuoneen kasvien kastelua varten.

Kaivon ja navetan välissä on sopiva tila kasvihuoneelle.

Navetan vieressä näkyvän kivijalan edessä kasvaa raparperi ja muutamia yrttejä. Odotan jo innolla, että pääsen huoltamaan yrttipenkkiä ja istuttamaan tai kylvämään siihen lisää kasveja. Yrttipenkin edessä lumen alla on muoviroskakasa, jolle on viimeinkin tehtävä jotain. Vanhat multapussit hyödynnän rikkaruohojen tukahduttajana, mutta muut roskat on vietävä kierrätykseen.

Hyötytarhaa kiertävä aita on hieman rempallaan.

Hyötytarhan aita on päässyt paikoin kaatumaan ja portti on keikahtanut vinoon. Pääsinpähän helposti pujahtamaan portin viereisestä aukosta hyötytarhaan, eikä tarvinnut kiipeillä portin yli. Aita minun on korjattava keväällä ensitöikseni.

Jokunen tukikeppi pilkistää lumesta esiin merkkinä lavakaulusten sijainnista.

Lavakauluskasvimaa nukkuu vielä talviunta lumen alla, samoin mansikkamaa. Portin vierelle haaveilen jo kesäkukkien istuttamisesta. Paikan päällä aloin heti haaveilla kesäkukkapenkin laajentamisesta hyötytarhan nurkkaan asti. Tällä hetkellä kukkapenkki on vain noin yhden tolpanvälin mittainen. Tulen varmasti joskus laajentamaan kukkapenkkiä, mutta se ei ehkä tule tapahtumaan tänä vuonna.

Kukkapenkki sijaitsee vasemmanpuolimmaisen
ja keskimmäisen tolpan välillä, aidan tällä puolen.

 

Hedelmäpuut odottavat leikkaamista, mutta toistaiseksi ne saavat jatkaa odottelua. Omenapuu 'Suometar' on päässyt kasvamaan hieman vinoon. Kevään tullen yritän saada sen suoristettua.

Omenapuu 'Suometar' on kuvan keskellä.

Navetan takana on ihana niittymäinen alue, jossa olisi potentiaalia vaikka mihin, mutta valitettavasti aiemmat asukkaat ovat selkeästi käyttäneet sitä kaatopaikkanaan. Olemme keränneet sieltä pois muun muassa renkaita ja lasia, mutta emme ole saanut aluetta putsattua kokonaan. Siivoilemme sitä pikkuhiljaa silloin tällöin joutessamme.

Talvella roina peittyy onneksi lumeen ja kesällä luonnonkasveihin.

 Lähtiessäni huomasin mökkitien varrella pajunkissoja. Vielä tovi, niin ollaan pääsiäisessä. Jokohan mökillä päästään silloin kevätpuuhiin?

Hempeitä helmikuun hetkiä!

Suunnitelmia etupihalle

Kerroin aiemmin etupihan kukkapenkin viimevuotisista muutoksista. Tänä kesänä kukkapenkki saanee pysytellä omissa oloissaan jokavuotisia hoitotoimenpiteitä lukuunottamatta. Syksyllä istutan vain lisää kukkasipuleita, ainakin krookuksia viime vuonna istuttamieni tarha-alpien viereen.

Nämä 7.5.2024 kuvatut kukat ovat joko krookusta 'Romance' tai 'Cream Beauty'.

Kukkapenkin sijaan olen suunnitellut kesäkukkaistutuksia. Viime vuonna etupihalla oli enimmäkseen sinisen ja vaaleanpunaisen sävyisiä kukkia, mutta tänä vuonna aion laittaa keltaista. Totesin, että koska etupihaa hallitsee keltainen kukkapenkki, keltaiset kesäkukkaistutukset sopivat sinne parhaiten. Ne myös erottuvat hyvin talon punaisia seiniä vasten.

Viime kesänä parvekelaatikossa oli violetinsävyisiä orvokkeja.

Seinällä olevaan parvekelaatikkoon aion jälleen istuttaa orvokkeja. Ne kukkivat koko kesän, pärjäävät vähällä hoidolla, ovat edullisia ja näyttävät ihanilta. Täydellisiä kesäkukkia siis!

Tänä kesänä parvekelaatikkoon päätynee violetin sijaan keltaisia orvokkeja.
Nämä orvokit sain viime kesänä tyttäreltäni.

 

"Pääoven" vierelle amppeliin laitan joko köynnöskrassia, orvokkia tai miljoonakelloa. Tällä hetkellä olen kallistumassa köynnöskrassin puolelle. Pitää vain valita sopivan lyhytkasvuinen lajike, jotteivat versot roiku ihan maassa asti.

Viime kesänä pensasköynnöskrassi 'Peach Melba' kasvoi Lastentarhassa
erittäin rehevästi (ja maistui hyvin kotiloille).

Pääoven luona nurkassa meillä on yleensä ollut puutarhapöytä. Saattaa olla, että joudun keksimään pöydälle uuden paikan. Haluaisin nimittäin tehdä nurkkaan isojen ruukkujen ryhmittymän.

25.7.2024 nurkassa oli tällaisia istutuksia.

Jostain syystä minua houkuttaisi istuttaa korkeaan ruukkuun jokin sitruspuu ja sen juurelle köynnöskrassia. Pidän puutarhaani enemmän perinteisemmän tyylin edustajana, johon sitrukset ja muut eksoottiset kasvit eivät mielestäni kuulu. Mikään ei kuitenkaan estä rikkomasta rajoja, jos siltä tuntuu.

Vasemmalla ruukussa maissia ja köynnöskrassia,
keskellä koristetupakkaa ja lumihiutaletta sekä oikealla verenpisaroita

Viime kesänä puutarhassamme oli ensimmäistä kertaa maissia, sillä poikamme oli kasvattanut sitä itse eskarissa. Maissi näytti tosi kivalta ruukussa, joten sitä voisi laittaa tänäkin vuonna. Tällä kertaa voisin kokeilla sen juurelle orvokkeja tai kääpiösamettikukkaa.

Mökin hyötytarhassa kasvoi kääpiösamettikukkaa kesällä 2022.

Minulla on kaksi valkoista isoa kukkaruukkua ja useampia mustia. Valkoiset ajattelin laittaa mökille, joten etupihan istutuksiin jäävät mustat ruukut. Siinä on kuitenkin se ongelma, että sekä parvekelaatikko että amppelit ovat valkoisia. Sinänsä se ei ole mikään vakava ongelma, onhan minulla aiemminkin ollut erivärisiä ruukkuja samassa ryhmässä. Ajattelin kuitenkin tänä keväänä kokeilla mustien ruukkujen maalaamista valkoisiksi. Saa nähdä, onnistuuko. Kuulisin mielelläni kokemuksia, jos joku on maalannut muovisia kukkaruukkuja.

Tällä hetkellä etupihalla on hyvinkin valkoista.

Koska kotimme on aiemmin ollut paritalo, pääovia on kaksi. Selkeyden vuoksi kutsun toista ovea tässä jutussa kakkosoveksi. Yllä olevassa kuvassa kakkosovi on kuvan keskipaikkeilla ja varsinainen pääovi näkyy oikeassa reunassa. Aiemmin mainitsemani puutarhapöytä tuoleineen voisi ehkä mahtua kakkosoven vasemmalle puolelle. Nyt talvella on vähän vaikea hahmottaa, olisiko pöytä ja tuolit sillä kohtaa pahasti tiellä. Keväällä täytyy kokeilla niitä eri paikkoihin. Onneksi niin kalusteita kuin kukkaruukkujakin pystyy siirtelemään helposti.

Tässä kuvassa näkyy vasemmalla vielä kolmas ovi,
jonka kautta tuomme muun muassa lastenrattaat ulos.

Kakkosoven vierelle aion laittaa myöskin ainakin yhden kukkaruukun. Siihen pohdin laittavani joko itse kasvatettua samettikukkaa tai sitten ostan jotain kivaa kukkaa valmiina taimina. Ihan kaikkea ei kannata suunnitella etukäteen liian tarkkaan, koska kesän tullen hullaannun kumminkin taimiostoksilla ja teen heräteostoja, joille täytyy jättää tilaa.

Viime kesänä kakkosoven vierellä oli krystanteemiruukku.

Voin hyvin kuvitella autotallin seinustalle oikein kunnon kukkaistutukset, mutta ne saattaisivat olla liiaksi tiellä. Tosin on tuossa seinustalla nytkin kaiken maailman pulkkaa ja lumikolaa, joten ehkä siinä voisi kesällä olla kukkaruukkuja. Minusta olisi ihana ripustaa seinälle muutama ruukku. Alaspäin valuvat köynnöskrassit sopisivat niihin hyvin.

Tämä seinä oikein huutaa kukkaistutuksia, eikö vain?

Myös autotallin seinää vastapäätä olevalla talon seinällä olisi mielestäni sopiva paikka kukkaruukulle. Siinä voisi olla kenties samanlainen parvekeruukku kuin tämän postauksen toisessa kuvassa. Siihenkin voisi istuttaa orvokkeja.

Parvekeruukku sopisi mielestäni kuvassa näkyvän ikkunan oikealle puolelle.

Olen ollut nyt niin paljon pelkästään sisällä ja tuijotellut aiempien vuosien kesäisiä kuvia, että minusta tuntui suorastaan hassulta astuessani eilen ulos kuvaamaan talvista maisemaa. Oloni on hieman ristiriitainen, sillä odotan kovasti kevättä, mutta toisaalta haluaisin ehtiä nauttia vielä talvestakin. Tänään kävin lyhyellä kävelyllä rauhalliseen tahtiin, mutta olo ei vielä tuntunut ihan normaalilta. Viikonloppuna minulla olisi hartaasti odotettu hevosleiri, ja tuskailen nyt, uskallanko nousta viikonloppuna ratsaille vai tekeekö se hallaa toipumiselleni. Jospa kuitenkin viimeistään ensi viikolla pääsisin taas kunnolla liikuntaharrastusten pariin!

 

Virkistävää loppuviikkoa!

Etupihan kehitystä

Etupihan kukkapenkki kasvoi viime kesänä pituutta. Aikaisemmin penkissä oli nauhuksia, kiinankärhö ja päivänliljoja. Niiden jatkoksi siirsin viime vuonna välipihalta tarha-alpia. Kukkapenkki alkaa nyt olla maksimimitoissaan. Pituutta ei enää kannata kasvattaa, muuten penkin vierestä ei pääse kulkemaan esimerkiksi kottikärryjen kanssa. Leveyden kanssa vastaan tulee sadevesiputki.

Etupihan kukkapenkki laajeni loppukesästä melkein tuplasti pidemmäksi.
Kuva on otettu 27.9.2024.

 

Köynnöstukea pitkin kasvava kiinankeltakärhö kukki viime kesänä ensimmäistä kertaa muutaman kukan voimin. Toivon, että se selviää talvesta ja ilahduttaa tulevana kesänä vähän useammalla kukalla. Kärhöt ovat niin ihania! Olen tässä mietiskellyt, minnepäin puutarhaa voisin sijoitella niitä lisää. Välipihalla voisi ainakin olla tilaa.

Ihanaiset kiinankeltakärhön kukkaset 27.9.2024

Syksyllä istutin etupihan kukkapenkkiin lisää kukkasipuleita aiempien krookusten ja tulppaanien kaveriksi. Penkkiin päätyi keltalaukkaa, narsissia 'Jetfire' sekä tulppaaneja 'Shogun', 'Beauty of Apeldoorn' ja 'Banja Luka'. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi kannattanut samalla vaivalla istuttaa lisää krookuksiakin.

Vasemmalta oikealle tulppaanit 'Shogun', 'Beauty of Apeldoorn' ja 'Banja Luka'

Vasemmalla narsissi 'Jetfire' ja oikealla keltalaukka

Etupihan osalta olen melko tyytyväinen nykytilanteeseen, eikä minulla ole tälle vuodelle suurempia suunnitelmia sen suhteen. Syksyllä istutan kumminkin lisää krookuksia; ja tarvittaessa muitakin kukkasipuleita, jos näyttää, että penkkiin jää tyhjiä kohtia.

 

Talolta päin katsottuna etupihan istutus näyttää tällaiselta.
Tämäkin on kuvattu 27.9.2024.

Vaikka en olekaan mikään kapeiden ja pitkien kukkapenkkien ylin ystävä, vaan kaipaisin enemmän rönsyilevyyttä ja pyöreitä muotoja, olosuhteiden pakosta oikeastaan kaikki pihamme istutukset ovat enemmän tai vähemmän pitkiä ja kapeita. Toisaalta niitten huoltaminen on helppoa ja lapsille jää paremmin tilaa potkia palloa tai ratsastaa keppihevosilla. Pitkulaisesta muodosta huolimatta olen mielestäni onnistunut saamaan tästä etupenkin istutuksesta aika kivannäköisen. Erilaiset lehtimuodot ja korkeuserot tuovat siihen vaihtelua, mutta yksittäistä lajia on riittävän paljon, jotta istutus ei näytä sekavalta sillisalaatilta.

 

Tunnelmallisia hetkiä päivääsi!
(Kuva otettu 25.7.2024)

Suunnitelmia mökin hyötytarhaan

Kunhan toivun kunnolla poskiontelotulehduksesta, aion ensi töikseni suunnata mökille. Vaikka lunta soisi olevan tähän vuodenaikaan enemmän, mökillä käynnin kannalta maltillinen lumitilanne on suotuisa. Eipähän tarvitse rämpiä metrisissä kinoksissa päästäkseen esimerkiksi hyötytarhalle. Aiempina kevättalvina en ole pystynyt leikkaamaan mökin hedelmäpuita, sillä niiden oksat ovat olleet tähän aikaa vuodesta lumen alla. Tänä vuonna niiden leikkaaminen saattaisi jopa onnistua. (Paitsi että en ole varma saanko viriteltyä jänisverkkoa pois puiden ympäriltä.)

19.4.2024 mökin hyötytarha näytti melko riutuneelta.

Viime vuonna en juurikaan ottanut kuvia mökin hyötytarhasta, ja se jäi silloin muutenkin pahasti hunningolle. Kylvin ja istutin kyllä kasveja, mutta sen jälkeen ne saivatkin olla miltei täysin oman onnensa nojassa koko kesän. Voitte siis arvata, että satoa ei tullut paljoa ja rikkakasveja oli senkin edestä. Viime kesänä olin raskaana ja loppukesästä ja syksystä pienen vauvan kanssa, joten ei ihmekään, ettei mökin puutarhalla tullut paljoa puuhailtua. Ensi kesänä minulla on elokuussa vuoden täyttävä vauva "vaivoinani", joten realistisesti täytyy ajatella, etten ehkä silloinkaan ehdi ihan hirveästi touhuta mökillä. Siksi aion pitää hyötytarhan kasvivalikoiman helppohoitoisena ja yksinkertaisena.

Lavakauluksessa vasemmalta oikealle pillisipulia 'White Lisbon',
kehäkukkaa 'Pink Surprise' ja porkkanaa 'Nantes 2' 26.7.2023

Aiempien vuosien tapaan aion tänä vuonnakin kasvattaa porkkanoita. Niiden kasvatus on helppoa ja ne maistuvat koko perheelle. Pillisipuleiden kasvatus oli myös helppoa, joten sitäkin voisi taas kasvatella. Kukkia on tietenkin oltava joka välissä tuomassa väriä ja pörriäisille evästä. Koska aion jättää kaikki vähääkään vaativammat hyötykasvit tänä vuonna kasvattamatta, kukille jää tavallistakin enemmän tilaa. Hyötytarhan kukissakin suosin helppoja, pääosin suorakylvettäviä lajeja paria poikkeusta lukuunottamatta.

Herneet, auringonkukat ja rikkaruohot elokuussa 2023

 
Porkkanan ja pillisipulin lisäksi aion kasvattaa myös herneitä ja perunoita. Nekin ovat helppoja kasvattaa, tosin perunanvarsia olisi hyvä käydä multaamassa ainakin kerran kesässä. Mökin hyötytarhassa on lisäksi mansikkamaa, joka kaipaa huoltoa. Ajattelinkin kunnostaa mansikkamaan heti, kun lumet sulavat, ja kattaa sen kenties oksasilpulla, jotteivat rikkaruohot pääsisi niin helposti peittämään mansikantaimia alleen. Riehaantuneista rikkakasveista oli tosin viime kesänä se hyöty, etteivät linnut löytäneet mansikka-apajille niin helposti.

Mansikkamaa ("ojan" oikealla puolella) oli aika ränsistyneessä kunnossa 19.4.2024.

Yllä olevassa kuvassa näkyvä oja ei johda minnekään ja se onneksi kuivuukin kesäksi. Toivoisin, että saisimme tontin ojat joskus kaivatettua auki, mutta tällä hetkellä meillä on muitakin rahareikiä, eikä mieheni myöskään ole lainkaan yhtä innokas kuin minä tuhlaamaan aikaa ja rahaa mökkipahaseemme. Onneksi tontin märkyyden kanssa tulee kuitenkin toimeen ja esimerkiksi hyötytarhan alue on yleensä kesällä kohtuullisen kuiva. Ehkä vuosikymmenen tai kahden päästä pääsen panostamaan mökkiin haluamallani laajuudella?

Hyötytarhan kesäkukkapenkki kylvöjen jälkeen 11.5.2023

Hyötytarhassa on heti portin vieressä kesäkukkapenkki. Yllä olevassa kuvassa portti näkyy vasemmalla. Kukkapenkissä olen kasvatellut vuosien saatossa muun muassa tuoksuherneitä, erilaisia unikkoja ja sinisievikkiä. Tänä vuonna ajattelin laittaa siihen tummansinistä tuoksuhernettä, vaaleanpunaista kesäharsoa, kesämalvikkia ja pensasköynnöskrassia 'Jewel Cherry Rose'. Viimeisenä mainittua on minulla jo koekylvös kasvamassa, sillä toivon näkeväni ennen lopullista kylvöä, ovatko sen kukat todella pinkinsävyiset. Jos ei ole, saatan istuttaa niitä jonnekin muualle ja kylvää kesäkukkapenkin etualalle niiden sijaan vaikkapa sinisievikkiä.

Kehäkukat ovat jokavuotisia hyöytytarhani sulostuttajia. (Kuvattu 11.8.2023)

Jokavuotisiin hyötytarhani kukkasiin kuuluvat kehäkukkien ohella samettikukat. Monena vuonna olen kylvänyt myös auringonkukkaa, mutta ne eivät ole ehtineet kunnolla kukkaan. Niiden sijaan ajattelin tänä vuonna kokeilla hunajakukkaa.

Hyötytarhassa risteilee pari ihan varsinaista ojaa,
tosin nekin kuivuvat yleensä jossain vaiheessa kesää. Kuva viime vuodelta

Olen useampaan otteeseen todennut, että minulla on liian vähän kuvia niin koti- kuin mökkipuutarhankin yleisnäkymistä. Olkoon yleisnäkymät tänä vuonna valokuvieni teemana! Edellisessä kuvassa joka tapauksessa näkyy verkotetut hedelmäpuuni. Etummaisena on luumu 'Sinikka' ja sen takana omenat 'Pirja' ja 'Suometar'. Jos oikein tarkkaan katsoo, niin hedelmäpuiden takana häämöttää hyötytarhan lavakaulukset. Oikealla erottuu valitettavasti veivinsä heittänyt arnoldinpihlaja 'Kirsten Pink' ja suunnilleen kuvaajan paikalla sijaitsee makeakirsikka 'Stella', sekin jo veivinsä heittänyt. Noh, molemmat olivat jonkinlaisia alekokeiluja, joten niistä emme lannistu. Kuvan etureunassa, ojan tälläpuolen on kosteikkokukkapenkki, joka jäi viime vuonna kokonaan huomiotta. Saa nähdä, miltä se tänä kesänä näyttää. Tälle alueelle en ehkä tee tänä vuonna kuin huoltotöitä. Kuolleet puut tekisi kyllä mieli korvata elävillä...

6.7.2023 ojan viereinen kosteikkokukkapenkki näytti näin hyvältä.

Ehkä isoin yksittäinen urakka hyötytarhassa tälle vuodelle on polkujen kunnostus. Viime vuonna koko hyötytarhan alue pääsi aivan villintymään, eikä siellä ollut minkäänlaisia erottuvia kulkuväyliä. Tänä vuonna aion vihdoin tukahduttaa kasvit poluilta tyhjillä multasäkeillä ja muilla muoveilla, joita on kertynyt mökin pihalle odottelemaan hyötykäyttöä. Muovit on paras saada maahan heti lumien sulettua, ennen kuin kasvit alkavat rehottaa. Muovit eivät tietenkään pysy paikoillaan ihan itsestään, joten täytyy myös etsiä painavia kiviä pitämään muovit aloillaan. Sitten pitäisi keksiä, millä päällystän polut, etteivät ne kasva pian uudestaan umpeen. Muoveja ei tokikaan ole tarkoitus jättää ikuisiksi ajoiksi paikoilleen. Mutta aivan hyvin ne voivat olla paikoillaan vaikka pari vuotta, jos vain kestän katsella niitä niin pitkään.

 Tästä postauksesta tuli melko epämääräisesti rönsyilevä, mutta epämääräisesti rönsyilevä kuvaa aika hyvin myös mökkipuutarhan viimevuotista tilannetta. Toivottavasti tänä vuonna tilanne menee vähän parempaan suuntaan.

Ihanaa puutarhakautta 2025! (Kuva vuoden takaa)