maanantai 3. helmikuuta 2020

Puutarhavuosi 2019 -haaste

 Heti alkuun pahoitteluni sekavan värisestä tekstistä. Jostain syystä teksti näkyy osittain mustana ja osittain harmaana. Yritin äsken muuttaa kaiken teksin harmaaksi, mutta lopputuloksena suunnilleen joka toinen lause oli harmaa ja joka toinen musta, joten päätin, että tämä alkuperäinen on kuitenkin parempi. Ehkä tuolta koodauksen puolelta saisi muutettua koko tekstin harmaaksi, mutta siihen perehtymiseen olen liian laiska. Koittakaa kestää!

Kasvin paikka -blogin Reetta haastoi minut mukaan Puutarhavuosi 2019 -haasteeseen, jonka on laittanut alulle Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minna. Sekä Minnalla että Reetalla on aivan ihanat blogit, joihin kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa, jos ne eivät vielä ole tuttuja.

Alla minun vastaukseni haasteeseen.
 
1. Mitä sellaista teit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen kokeillut?
a. Suunnittelua / Suunnitelmissa pysymistä
b. Laiskottelua / Hullun lailla ahkerointia
c. Kasvattaa hyötykasveja / koristekasveja
d. Betonitöitä / Romutaidetta / Kierrätystä


 Näistä parhaiten jotain sellaista, jota en ole ennen tehnyt, kuvannee suunnitelmissa pysyminen. En toki suinkaan täysin, tai edes lähes täysin, pysynyt suunnitelmissani. Noudatin suunnitelmiani kuitenkin huomattavan paljon paremmin kuin aiempina vuosina. Se ei tosin johtune kovin suuresti siitä, että olisin jotenkin tullut suunnitelmallisemmaksi tai järkevämmäksi, vaan yksinkertaisesti siitä, että minulla oli viime vuonna todella vähän aikaa puuhastella puutarhassa. Ylimääräisiä ei siis juuri ehtinyt kehittelemään, ja monet välttämättömämmätkin puutarhahommat tulivat laiminlyödyiksi.

Minä sain hieman yllättäen töitä ja olinkin töissä koko viime vuoden parin viikon kesälomaa lukuunottamatta. Samalla mieheni oli työkomennuksella viettäen kotona pelkästään viikonloput. Niinpä vastasin arkena yksin kodin ja lasten hoitamisesta. Koko vuosi meni siis oikeastaan kellon tahtiin tanssien. Siksi en kyennyt nauttimaan puutarhahommistakaan normaaliin tapaan, sillä takaraivossa naputti koko ajan "kiire, kiire, kiire".

Keväällä 2020 pihalla näytti kuitenkin kauniilta.

2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?
a. Tarkasti
b. Ai missä?
c. Suunnilleen kyllä
d. Hmm... *viheltelyä*... "suunnilleen"...


Kuten edellä mainitsinkin, pysyttelin melko hyvin suunnitelmissani. Monta suunnitelmaa tosin jäi toteuttamatta, mutta ainakaan en tehnyt mitään isompia suunnittelemattomia juttuja. 

Kelloköynnöksen istuttaminen tähän ruukkuun oli yksi harvoista suunnitelmistani.
3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?
a. Ei
b. Yksi
c. Muutamia
d. Autolastillinen... eikun kaksi... eikun...


 Vaikka kiireinen kesä olikin, niin taisinpa ainakin pari kertaa lähteä paikallisen Hankkijan pihasta melko täyden peräkontin kera kotia kohti. Pienellä pihallamme on nykyään enää suht rajoitetusti tilaa uusille kasveille, joten taimihankinnoissa on kuitenkin pakko käyttää syvää harkintaa.

Turkestaninmaksaruoho oli yksi uusista hankinnoistani.
4. Menetitkö kasveja?
a. En. Kasvatan vain luotettavia kasveja ja varjelen niitä suurimpina aarteinani.
b. Joskus tulee talvituhoja, joskus kesätuhoja. Joka vuosi vähintään yksi kasveista toteaa viihtyvänsä paremmin jonkun toisen puutarhassa. Suurin osa kuitenkin selviää puutarhassani.
c. Olen innostunut vyöhykkeiden venytyksestä ja haluan kokeilla aina jotain uutta ja eksoottista. Tuhoja tulee väistämättä.
d. Älä edes kysy, kuinka monta!


 Valitettavasti puutarhakaudesta 2019 jäi päällimmäiseksi muistoksi lukuisat kuivuuteen kuolleet kasvit. Kasvihuoneesta ei saatu satoa käytännössä yhtään, sillä tomaatit ja paprikat kituuttelivat alusta asti liian vähällä kastelulla ja antoivat lopulta kokonaan periksi. Kastelun puutteesta voin tietenkin syyttää vain itseäni. Raskaasta, kiireen siivittämästä arjesta huolimatta olisi kannattanu uhrata vartti tai puoli tuntia illasta kastelukannun kanssa puutarhassa kuljeskelemiselle. Veikkaanpa, että stressitasokin olisi samalla laskenut. Tulevana puutarhakautena en aio tinkiä ainakaan kastelusta!

Tomaatin 'Tigerella' raakileita.
Myöhemmin nämäkin joutuivat antamaan kuivuudelle periksi.
5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

Haluaisin vihdoin ja viimein saada Raparperipolun valmiiksi. Lilja-, Suomi100- ja Ruusupenkin välissä kulkevalta Raparperipolulta puuttuu vielä osa raparperinlehtilaatoista sekä laattojen ympärille istutettavista sammalleimuista. 

Raparperipolun loppupää näyttää jo hyvältä.
 6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2019?
a. Sää
b. Kukkaloisto

c. Joku muu. Mikä?
 
Vaikka nyt päällimmäisenä muistona onkin kuivuuteen kuolleet kasvit, niin toivon, että jatkossa muistaisin viime kesän ihanasta kukkaloistosta. Vaikka monet kasvini kärsivätkin vähäisestä kastelusta, oli puutarhassani myös upeaa kukintaa. Erityisesti kevät oli häikäisevän kaunis. Krookukset ja tulppaanit eivät pettäneet tälläkään kertaa.

Krookusten ihanaa väriloistoa.
 7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?

Hmm.. Tätähän joutuu ihan tosissaan miettimään. Ei siksi, että saavutuksia olisi paljon, vaan siksi, etten saanut oikeastaan mitään valmiiksi. Tyytyväisin taidan olla Ruusupenkin kokemaan muodonmuutokseen. Siirsin penkkiä reunustaneet yrtit pihan toiselle reunalle. Ajatukseni oli istuttaa niiden tilalle kukkia, mutta päädyin lopulta mansikkaan. Ostin keväällä keijupatsaan, joka pääsi koristamaan Ruusupenkin päätyä. Lopuksi rajasin Ruusupenkin kivillä. Rajaus tekee penkistä todella siistin ja viimeistellyn näköisen. Kivet sain maalla asuvalta rakkaalta ystävältäni. Kaiken lisäksi kiviä on lupa hakea tarvittaessa lisää, joten ensi kesänä pääsen rajaamaan myös tuijan ympärille tekemäni kukkapenkin kivillä. Onnea on ihanat ystävät!

Tämän parempaa kuvaa en Ruusupenkistä löytänyt,
mutta saanee tästä jonkinlaisen käsityksen reunakiveyksestä
ja kiveyksen vieressä olevista mansikantaimista.
Valitettavasti viimevuotiset puutarhakuvani ovat suurelta osin aika heikkolaatuisia. En ehtinyt syventymään kuvaamiseen kunnolla vaan kävin vain sillon tällöin räpsimässä jokusen otoksen. Tuloksena on pääosin tärähtäneitä kuvia, joissa kuvakulma on kehno ja tarkennus missä sattuu.

8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?


Tähänkin on vaikea vastata. Pidän hankkimistani keijupatsaista. Myös kärhöille hankkimani köynnöstuki on mielestäni aivan ihana. Mutta ehkä parasta antia on kuitenkin kaikki hankkimani uudet kasvit, erityisesti kukat. Mainittakoon niistä ainakin verenpisara 'Alba', kaukasianmaksaruoho 'Fuldaglut' sekä turkestaninmaksaruoho. Tietenkin listalle on lisättävä vielä syksyllä hankitut kukkasipulit, jotka toivon mukaan palkitsevat syksyn hyisessä kelissä kukkapenkkien äärellä pyllistelleen puutarhurin kukkimalla keväällä oikein komeasti.


Keijupatsas kukkameren äärellä
9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?
a. Ei, on vain erilaisia kokeiluja!
b. Ehkä...

c. Aivan liian monta!
d. Virhe? Mitä? Minullako?! Eeei suinkaan...!


 Sanoisin, ettei mikään hankinta ole varsinaisesti virhe. Niistäkin epäonnistuneista kokeiluista oppii aina jotakin. Vähintään sen, ettei kannata kylvää tuohottomasti siemeniä, jos ei ole aikaa kastella edes muutamaa tainta.


Onneksi luonto tarjosi välillä kasveille kastelua.
10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Hmm, tämä on taas hankala kysymys. Oikeastaan yllätin itse itseni. Huomasin nimittäin, että keltaiset ja oranssit kukat, kuten kehä- ja samettikukat sekä köynnöskrassit alkoivat tuntua minusta oikein kivoilta. Aiemmin olen ajatellut, etteivät ne kuulu hempeän romanttiseen puutarhaani. Ehkäpä tykästyin niihin kestävyyden ja helppohoitoisuuden takia.

Lisäksi kevään kukkijat yllättävät minut joka vuosi kauneudellaan.

Edessä pirteänvärinen kehäkukka, taustalla samettikukka
11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

 Ensimmäisenä mieleen tulee tomaatit. Kesällä 2018 onnistuin niiden kasvatuksessa hyvin ja siitä innostuneena lisäsin taimien ja lajikkeiden määrää vuodelle 2019. Valitettavasti tomaatit tosiaan kupsahtivat kasteluongelmien takia.

12. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?
a. Kasveihin
b. Kiviin / Kiveyksiin
c. Pihan rakenteisiin, perustuksiin, toimintoihin...
d. Puutarhamatkailuun


 Kyllä rahaa kuluu aina eniten kasveihin. Hyvänä kakkosena tulevat multasäkit, joita on raahattava kaupoista selkä vääränä. Komposti olisi kiva, mutta meille semmoista ei mahdu, eivätkä vanhempani ole toistaiseksi moisesta innostuneet, vaikka olen heitä siihen koittanut taivutella. (Kompostimullan rahtaaminen vanhempieni luota yli sadan kilometrin päässä sijaitsevaan kotipuutarhaani olisi kyllä aika järjetöntä.)


Vanhempieni pihaan viime kesänä ostamani kasvi,
joka muistaakseni on köynnöshortensia.
Kirjoitan vanhempieni pihasta erillistä kasvipäiväkirjaa, jota myöskin säilytän vanhempieni luona. Siispä en nyt pääse tarkistamaan, onko tuo kasvi todella juuri köynnöshortensia. Kannattaa siis suhtautua tähän tietoon pienellä varauksella.

13. Mitä opit?

Opin, ettei kastelua kannata ikinä laiminlyödä.

14. Odotatko tulevaa/alkanutta kasvukautta...
a. Suurin suunnitelmin?
b. Kunnianhimoisin odotuksin?
c. Kauhunsekaisin tuntein?
d. Into pinkeänä ja sormet syyhyten?

Viime vuodesta opin myös sen, ettei kannata tehdä liian suuria suunnitelmia eikä nostaa odotuksia liian korkealle. Sormia syyhyttää kuitenkin päästä kukkapenkkien ja kasvihuoneen kimppuun ja odotan innolla, että pääsen näkemään, miten talvi on kohdellut puutarhaani. Olen toki tehnyt suunnitelmiakin, mutta niissä olen koittanut panostaa järkeen. Tänä vuonna panostan laatuun, en määrään. Yritän saada yhden homman kerrallaan hoidettua. Parempi yksi kunnolla loppuun asti tehty homma, kuin kymmenen keskeneräistä. Ehkäpä aloitan Raparperipolusta.

Tästä kuvasta näkee Raparperipolun keskeneräisyyden.
Alkupään laatat ja kasvit puuttuvat vielä.
Olipa mukava osallistua tähän haasteeseen. Vaikka viime vuosi olikin minulle puutarhan osalta jopa jonkinasteinen pettymys, tähän haasteeseen vastatessani huomasin, että puutarhassani oli kaikesta huolimatta myös paljon kaunista ja sain siellä jotain aikaankin.

Haastan mukaan seuraavat ihastuttavat blogit:
Pihan vuosi
Kukkia ja koukeroita
 Kivipellon Saila

Tässä vielä haasteen säännöt:
1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista).
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.
4. Käy laittamassa haasteen aloituspostaukseen kommentti, niin postauksesi lisätään haasteeseen osallistuneiden listalle.
Herttaista helmikuuta jokaiselle!

12 kommenttia:

  1. Kaunis keiju kukkameressä! Suosittelen jonkinlaista kastelujärjestelmää kasvihuoneeseen! Itse en ainakaan mitenkään pärjäisi ilman. Voit kirjoittaa vaikka mun blogissa hakuun kastelu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä. Kävinkin heti blogissasi lukemassa kastelujärjestelmästäsi. Tuommonen kuulostaa tosi kätevältä ja sopivan yksinkertaiselta pieneen kasvihuoneeseeni. Täytyypä ehdottomasti panna harkintaan.

      Poista
  2. Olipa kiva kirjoitus ja mukavasti samaistuttavaa tekstiä! Täälläkin on yksi, jolla on sata keskeneräistä projektia ja tuskin mitään valmista näytettävää :-D Valmiin saaminen edes johonkin kohtaan voisi tuntua mukavalta ja kannustavalta. Mutta toisaalta on kai itsestäänselvyys, että puutarha on jatkuvasti muutoksen alla, jo ihan vuodenaikojenkin takia, eihän siinä mikään ole pysyvää. Silti, voisihan sitä opetella keskittymään :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, etten ole ainoa, jonka projektit tuppaa jäämään kesken. Valmiiksi saaminen olisi kieltämättä palkitsevaa, mutta lohduttaudun tuolla, että puutarha muuttuu joka tapauksessa jatkuvasti. :D

      Poista
  3. Olipa kiva lukea sinun ajatuksiasi kysymykseen millainen puutarhuri olet. Kysymykset olivat mielenkiintoisia, vaihtoehdoista puhumattakaan. Joskus ei yksi vaihtoehto ole ainut paras, vaan niitä oli minullakin useita.
    Kiitos haastekutsusta! Olen tehnyt tämän aikaisemmin täällä osoitteessa https://kukkiajakoukeroita.blogspot.com/2018/09/haaste-millainen-puutarhuri-olet.html ja en taida nyt tällä kertaa osallistua, mutta kiitos kuitenkin <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa tämä puutarhavuosi 2019 on eri haaste kuin tuo millainen puutarhuri olet, vaikka kysymykset vähän samankaltaisia ovatkin. :)

      Poista
    2. Olen pahoillani antamani linkki oli väärä, tässä oikea.https://kukkiajakoukeroita.blogspot.com/2018/09/haaste-millainen-puutarhuri-olet.html
      Tein postauksen mutta vuosi oli eri eli 2018, ja pistän kyllä nyt haasteen korvan taakse, josko tekisinkin tämän myös viime vuodelle, ja katsoisin oliko edelliskesän ajatukset erilaisia. Ihan mielenkiinnosta. Kiitos haasteesta vielä kerran! :D

      Poista
  4. Kiva, että osallistuit haasteeseen! Työt ja pienet lapset sotkevat harmilisen paljon puutarhurointia, varsinkin jos töitä ilmaantuu yllättäen ja joutuu pyörittämään arjesta suurimman osan yksin. Ihanasti sinulla kuitenkin kukki kaikenlaista puutarhassasi ja sait asioita aikaan. Raparperipolustakin puuttuu käytännössä enää vain muutama laatta. Sammalleimut ovat varmasti kasvaneet viime vuodesta kokoa sen verran, että niistä saa tuossa tuokiossa jaettua taimet puuttuvalle alueelle. Sitten ehtiikin aloittamaan muutaman uuden projektin... ;) Toivotaan tulevalle kesälle suotuisampia säitä, ettei kastelu veisi leijonanosaa puutarha-ajasta. Lisään postauksesi osallistuneiden listan jatkoksi. Aurinkoista helmikuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta tuo, että sammalleimut voi jakaa, kiitos vinkistä. Helpottaa hommaa kummasti, kun ei tarvitse kissojen ja koirien kanssa lähteä metsästämään kyseistä lajiketta. Kiitos ihanan positiivisista ja kannustavista sanoista! <3

      Poista
  5. Kivasti toteutettu postaus. Näistä löytää joka kerran jotain uutta ja mielenkiintoista.
    Paljonhan sinä sait viime kesänäkin aikaan. Puutarhasi näyttää rehevältä ja vihreältä. Edelliskesänä kuivuus oli niin massiivista, että viime kesänä se tuntui paljon helmpommalta. Ehkä siihen osasi myös varautua paremmin. Toivotaan, että tulevasta kesästä tulee lämmön ja kosteuden puolesta tasapainoinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivotaan säiden osalta puutarhalle (ja puutarhurille) suotuisaa kesää. :)

      Poista
  6. Tämä oli kiva lukea! Komppaan Viherrin -blogin Eevaa: kastelujärjestelmä kasvihuoneessa on valtavan iso helpotus, tomaatit viihtyvät hyvin kun kastelu on sopivan tasaista. Alkuun kannattaa käyttää riittävästi huomiota säätämiseen ja sen jälkeen pääsee pelkällä tarkkailulla ... ja välillä tietysti on täytettävä vesisäiliö.

    VastaaPoista