Anna Satavuotiaan sylissä -blogista pisti pystyyn hauskan numerohaasteen. Tarkoitus on listata ykkösestä kymppiin ihan mitä tahansa. Minä yritän pysytellä puutarhaani liittyvissä asioissa.
Yksi
Ensimmäisenä tulee tietysti puutarhuri itse. Täällä blogin takana hääräilen yksistään minä, Anniina. Blogimaailmassa pyörin tosin nimimerkillä Keijunkukkanen. Olen reilu kolmekymppinen neljän lapsen äiti. Puutarhuroinnin lisäksi harrastan muun muassa ratsastusta. Minua kuvailee aika hyvin termi taivaanrannan maalari. Ilman haaveita ja unelmia elämä olisi tylsää!
![]() |
Puutarhuri elementissään kesällä 2022 |
Kolmatta lastamme odottaessani haaveilin pukeutuvani kauniiseen mekkoon ja otattavani masukuvan kukkameren keskellä tai niityllä hevosen kera. Lopulta kuitenkin näppäsin kuvan itse ajastimen avulla. Kurahousut jalassa villiintyneen hyötytarhan edessä antaa kieltämättä todellisemman kuvan minusta ja elämästäni.
Kaksi
Minulla on kaksi karvaista huonekasvien hoitajaa. Kyseessä on tietenkin kissamme Sintti ja Nöppe. Useimmiten heistä on tosin kasveille enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä niin huonekasvit kuin kukkakimputkin joutuvat kissimirrien hampaisiin. Sen vuoksi pidänkin kaikki esikasvatettavat taimet visusti suljetun oven takana omassa työhuoneessani. Puutarhurin terveydelle kissoilla on kuitenkin enimmäkseen hyviä vaikutuksia.
Kissat muistuttavat meitä ihmisiä ottamaan rennosti ja nauttimaan hetkestä. |
Kolme
Hääräilen kolmessa eri puutarhassa: kotonamme, mökillämme sekä toisinaan (nykyisin tosin sangen harvoin) vanhempieni pihassa. Kotipihamme on (liian) pieni omakotitalon piha taajama-alueella. Mökkitonttimme on noin puolitoista hehtaaria, mutta siitä puutarhakäytössä on vain pieni osa. Sekä kotimme että mökkimme sijaitsevat III-vyöhykkeellä. Mökkimme on kävelymatkan päässä kotoamme, mutta kuitenkin juuri ja juuri taajama-alueen ulkopuolella. Vanhempieni piha sijaitsee IV-vyöhykkeellä ihanasti metsän keskellä.
Piti ihan etsimällä etsiä, että löysin kuvaa vanhempieni pihasta. Tämä kuva on otettu 23.5.2020 metsän reunan istutuksesta. |
Neljä
Puutarhassani pyörii neljä pientä touhottajaa, joita lapsiksikin kutsutaan. Heidän vuokseen pihalle on jätettävä nurmitilaa kaikenlaisia leikkejä ja pelejä varten. Muuten saattaisin täyttää koko pihan istutuksilla. Lapsillamme on kotipihassa oma Lastentarha, johon he saavat itse valita kasveja. Lapsukaiset eivät ole yhtä innostuneita puutarhanhoidosta kuin äitinsä, mutta he auttelevat minua kuitenkin toisinaan esimerkiksi siementen kylvössä tai kukkasipulien istutuksessa. Marjapensaiden ja omenapuun satoa he maistelevat mielellään.
Pienten puutarha-apureiden talvijalkineet, nuorimmaiselle riittää pelkät villasukat, hän kun ei vielä juurikaan liiku edes vaakatasossa. |
Kotipuutarhassani on viisi marjapensasta: kolme mustaviinimarjaa, yksi punaviinimarja ja yksi karviainen. Mökillä marjapensaita on lisää, tosin niistä suurin osa on päässyt aika huonoon kuntoon. Marjoja kerään lähinnä pakkaseen. Joskus olen keittänyt viinimarjamehua, mutta viime vuosina se on jäänyt. Parhaita marjat ovat tietenkin tuoreina suoraan pensaista napsittuina!
Punaviinimarjoja kypsymässä heinäkuussa 2024 |
Kuusi
Minulla on tällä hetkellä käytössä kuusi lavakauluslaatikkoa kasveja varten. Kotipihan Lastentarhassa on kolme laatikkoa ja mökin hyötytarhassa toiset kolme. Lastentarhaan tosin pitäisi lisätä neljäs laatikko nuorimmaiselle. Lisäksi pari lavakaulusta odottaa maalausta ja mökin hyötytarhaan pääsyä. Ne aion kylläkin pyhittää täysin kesäkukille.
Lastentarha laajentunee tulevana kesänä yhdellä laatikolla. |
Seitsemän
Kotipihallamme kasvaa seitsemän pionia. Välipihalla kasvoi ennestään yksi pioni, jonka jaoin kahtia syyskuussa 2023 ja siirsin molemmat puolikkaat takapihalle. Niiden seuraksi istutin kuukautta myöhemmin pionit 'Lancaster Imp', 'Immaculée', 'Inspecteur Lavergne', 'Madame Emile Debatene' ja 'Catharina Fontijn'. Pionit eivät ilmeisesti kukkineet viime vuonna, koska minulla ei ole niistä kuvaa kukkivana. Jotenkin on vaikea uskoa, että pionien kukinta olisi onnistunut jäämään minulta huomaamatta.
Keiju ja possu vahtivat pionien taimia 2.7.2024. |
Olen kirjoitellut tätä puutarhablogia kahdeksan vuotta. Ensimmäisen postauksen julkaisin 8.3.2017. Silloin olimme vastikään muuttaneet edelliseen kotiimme ja pääsin laittamaan ensimmäistä ikiomaa pihaa. Kyseinen rivitalon piha kokikin käsissäni aika isoja muutoksia. Syksyllä 2022 muutimme nykyiseen kotiimme rivitaloasunnon jäätyä kasvavalle perheellemme liian pieneksi.
Ensimmäinen ikioma pihamme elokuussa 2022 |
Yhdeksän
Kylvin tammikuussa yhdeksän eri kasvilajin tai -lajikkeen siemeniä: persiljaa, vihanneskrassia, sitruunamelissaa, timjamia, tähkälaventelia, paprikaa 'California Wonder', nimetöntä paprikaa, chiliä ja kelloköynnöstä.
Timjami kasvaa kirpputorilta ostamassani kulhossa. |
Mietin tätä kohtaa päiväkausia. Lopulta kipitin kauppaan ja ostin yhden saintpaulian. Nyt minulla on tasan kymmenen huonekasvia. Mitäpä sitä ei blogihaasteen vuoksi tekisi?
Tällaisen söpön saintpaulian uhrauduin ostamaan. |
Kiitos veikeästä haasteesta, Anna! Tähän vastaaminen vaati pieniltä aivonystyröiltäni ankaraa työskentelyä, mutta se oli oikein hauskaa.
Toivottavasti muutkin tarttuvat haasteeseen! |
Ai kun kivaa kerrontaa ja söpöjä kuvia, kiitos Sinulle Keijunkukkanen! Kympin kohdalla minulle tuli heti mieleen, että saat arvosanan kymppi (10 ) puutarhurina, tekstintekijänä, valokuvaajana ja äitinä! Niin kiva idea tuokin, että lapsilla on omat puutarhalaatikot. Herttaisen värisen saintpaulian "uhrauduit" ostamaan. Onnea kahdeksanvuotiaalle blogille 🌹, jatka samaan malliin!
VastaaPoistaLämmin kiitos kehuista ja kauniista sanoistasi. <3 Toit minulle hyvän mielen. :)
PoistaOi että, oli oikein hyvän mielen postaus - niin mielenkiintoista ja tuttuakin luettavaa! Minulla on myös neljä lasta ja muutimme isompaan taloon lapsien määrän kasvaessa. Meilläkin lapset osallistuivat puutarhatöihin ja päättivät pyhästi, etteivät koskaan tee omissa kodeissaan pihahommia, mutta toisin kävi - tarhurin sydän kaikilla! Niin ja asun myös III-vyöhykkeellä. Todella kaunis tuo saintpaulia!
VastaaPoista