perjantai 11. tammikuuta 2019

Minä puutarhurina -haaste

Kiirettä pukkaa edelleen, ja blogi on joutunut jäämään taka-alalle. Vuoden alusta kiireeni vain lisääntyivät, sillä aloitin itse uuden työn ja mieheni lähti työreissulle. Mielessäni olisi vaikka kuinka monta aihetta blogikirjoituksille, mutta aika ei millään riitä niiden kirjoittamiseen. Jos joku keksii koneen, jolla saa muutettua ajatukset suoraan tekstiksi, niin täällä olisi yksi innokas vapaaehtoinen koekäyttäjä. Tämäkin blogiteksti on odottanut kuukausikaupalla viimeistelyä.

Lapsille iski mahatauti, joten jouduin tänään jäämään heidän kanssaan kotiin. Toipilaiden nukkuessa ehdin vihdoin ja viimein blogin pariin. Jotain iloa sairastelustakin siis.

Sain Puutarhahetken Tiiulta mielenkiintoisen Millainen puutarhuri olet? -haasteen. Haasteen on alunperin laittanut alulle Kukka & Kaali -blogin Pauliina. Tarkoitus on siis kertoa itsestään puutarhurina puutarhasuunnittelun, ostosten, työkalujen säilytyksen, hyötytarhuroinnin, kitkemisen, puutarhapuuhien, puutarhan tyylin, kasvivalikoiman, sään ja vuodenaikojen näkökulmasta. Nyt voidaan siis todellakin puhua haasteesta, ainakin omalla kohdallani tämä vaati aika paljon pohdintaa!

Kuvituksena tällä kertaa pakkasenpurema lokakuinen puutarha.

Puutarhasuunnittelu

Tykkään pohtia kasvivalintoja, suunnitella kukkapenkkien muotoja, leikellä ja liimailla kasvien kuvia paperille, raapustaa erilaisia suunnitelmia ja pyöriä puutarhassa uutta suunnitellen. Mutta kun toteutuksen aika tulee, harvoin pysyn ainakaan täysin suunnitelmassani. Kukkapenkkini eivät myöskään säily kovin kauaa ennallaan, sillä usein alkaa tuntua, että jokin kasvi onkin väärässä paikassa, jolloin siirrän sen muualle.

Ostokset

 Kun muutimme nykyiseen kotiimme, ostin kasveja aluksi ilman ostoslistaa ja valikoin kasveja, jotka miellyttivät silmääni. Nykyään, kun taimistojen ja verkkokauppojen valikoimat ovat jo tutumpia, laadin yleensä etukäteen ostoslistan ja pyrin myös pysyttelemään siinä. Budjettini on melko tiukka, joten yleensä en pysty ostamaan kaikkia listani kasveja kerralla vaan joudun hankkimaan niitä pienissä erissä tai joudun tyytymään johonkin edullisempaan lajiin tai lajikkeeseen. Sallin itseni tehdä myös heräteostoja, mikäli niille on jokin järkevä perustelu. (Minulle järkeväksi perusteluksi riittää toki se, että kyseinen kasvi on oikein erityisen hurmaava tai sillä on todella kiehtova nimi.) Puutarhamme on pieni, joten uusia kasvihankintoja kannattaa tehdä harkiten, sillä heräteostoksille voi olla vaikeaa löytää paikkaa. Onneksi niissä tapauksissa auttaa vanhempieni piha, jonne voin sysätä kasvit, jotka eivät mahdukaan omaan puutarhaamme.

 Työkalujen säilytys

Kesällä pidän isoimpia työkaluja, kuten lapiota ja haravaa, pihamme nurkassa. Talven tullen vien työkalut autotalliin tai varastoon. Pienempiä työkaluja säilytän sisällä. Isoimmat työkalut muistan melko hyvin viedä paikoilleen. Mitä nyt lapio unohtui useammaksi viikoksi keskeneräisen kukkapenkin laidalle.. Pieni istutuslapio puolestaan unohtuu kovin helposti milloin minnekin, ja välillä sitä saa etsiä kissojen ja koirien kanssa. Pyrin pitämään työkaluistani hyvää huolta putsaamalla ne käytön jälkeen, mutta ei ehkä yllättä, että sekin jää usein tekemättä.

Minä hyötytarhurina

 Pienen pihamme vuoksi minulla ei kasva hirveästi hyötykasveja. Kasvattaisin niitä mielelläni enemmänkin, mutta se vaatisi enemmän tilaa. Tänä vuonna olen päässyt ensimmäistä kertaa nauttimaan kasvihuoneesta, ja olenkin pyhittänyt sen lähes kokonaan hyötykasveille.

Olisi ihanaa olla kasvisten, marjojen ja hedelmien suhteen omavarainen, ja se onkin isoin syy hyötyviljelmiini. Itse kasvatettuna kaikki maistuu myös paljon paremmalta kuin kaupan hyllyltä ostettuna. Samalla voi opettaa lapsille, mistä ruoka oikeasti tulee. Tietenkin yritän ujuttaa myös lapsilleni puutarhuroinnin iloa.

En kuitenkaan ota hyötytarhurointiani kovin vakavasti. Toki sadon menetys harmittaa, muttei se ole maailman loppu. Haitalliset ötökät ärsyttävät, mutta kovin suuriin toimenpiteisiin en viitsi ryhtyä niitä vastaan. Pyrin viljelemään mahdollisimman luomusti, mutta siitäkään en ota stressiä.

Kitkeminen

Toisinaan pidän kitkemisestä, toisinaan en. Kiireessä kitkeminen ei ole hauskaa. Jos alitajunnassa naputtaa koko ajan jäljellä olevat minuutit, hermostuu ensimmäisestä tiukassa olevasta voikukan varresta tai tuskastuttavan runsaasta vesiheinäkasvustosta. Jos ei ole kiire mihinkään, kitkeminen on oikeastaan aika rentouttavaa puuhaa. Samalla voi suunnitella vaikkapa uutta kukkapenkkiä tai syksyn kukkasipulihankintoja. Kitkeminen on myös palkitsevaa hommaa, sillä työn tuloksen näkee heti.


Puutarhapuuhat

Välillä lähestulkoon asun puutarhassa. Aloitan aamun kuvaamalla kasveja, seuraavaksi istutan niitä, sitten suunnittelen uusia istutuksia, kitken rikkoja, kiertelen puutarhaa huvinvuoksi ja illalla kastelen kasvit. Samaa saattaa jatkua viikkokausia. Välillä taas saattaa kulua viikkoja, etten tee puutarhassa juuri mitään. Puutarha on rakas, muttei katoa minnekään, vaikka jäisikin välillä unohduksiin.

Suosikkipuuhaani on puutarhassa kiertely kaikessa rauhassa. On rauhoittavaa pysähtyä ihastelemaan kärhön pullistuneita nuppuja tai juuri puhjennutta ruusunkukkaa. Välillä on kuitenkin päästävä työntämään kädet syvälle multaan tai rehkittävä lapion kanssa oikein olan takaa.

Puutarhan tyyli

Tarkoitukseni on ollut tehdä puutarhastani romanttinen keijukaispuutarha, mutta ainakin tällä hetkellä sen tyyliä taitaa kuvata paremmin sanat sekalainen ja keskeneräinen. Olen toki hankkinut kasveja, jotka miellän romanttisiksi, mutta kokonaisuus ei vielä ole aivan sitä, mitä toivoisin. Vaan ehkä se siitä vuosien saatossa alkaa muotoutua enemmän haaveideni mukaiseksi, kunhan liljat, kärhöt, ruusut ja kurjenpolvet kasvavat rehevämmiksi ja yhteinäisemmiksi alueiksi.


 Kasvivalikoima

Alkuun en kiinnittänyt kasveissa huomiota juuri muuhun kuin ulkonäköön, mutta nyt olen ottanut tarkemmin huomioon myös kasvupaikkavaatimukset sekä kasvin leviämisen ja kasvutyylin. Pienessä puutarhassa on se hyöty, että vaativampiakin kasveja voi hyvillä mielin kokeilla, sillä pienessä tilassa niiden hoitoon ei uppoa tuhottomasti aikaa. Tykkään testata kaikkea uutta, mutta en hanki mitään kasvia pelkästään erikoisuuden vuoksi, vaan kasvin täytyy toki myös miellyttää silmää.

Minä ja sää

 Huonoa säätä ei ole olemassakaan! Sen sijaan puutarhurilla saattaa joskus olla huono päivä, eikä silloin tee välttämättä mieli mennä esimerkiksi sadekeliin kitkemään rikkaruohoja. Sopivassa varustuksessa säässä kuin säässä voi kuitenkin tehdä puutarhahommia tai vähintäänkin viettää aikaa puutarhassa aurinkotuolissa löhöten tai kuralätäköissä pomppien.

Keväällä seuraan ulkolämpötilaa, jotta tiedän, milloin uskallan viedä esikasvattamani tai talvettamani kasvit pihalle. Silloin merkitsen yön alimmat lämpötilat ylös puutarhavihkooni. Muulloin en pidä sääpäiväkirjaa. Ajatuksena sääpäiväkirja on aika ihana, ja voisinkin ottaa sen seuraavaksi tavoitteekseni. Sääennusteita seuraan aika vähän, eivät ne kuitenkaan pidä paikkaansa..

Suhtautuminen vuodenaikoihin

Kaikki vuodenajat ovat omalla tavallaan ihania. Keväällä maailma herää taas eloon ja uusi kasvukausi alkaa. Kevät palkitsee puutarhurin odotuksen suloisilla krookuksilla, hempeillä hiirenkorvilla, pikkuisilla versoilla ja ruohon viherryksellä.

Kesällä kasvu kiihtyy ja pitää puutarhurin kiireisenä. Toinen toistaan upeammat kasvit kukkivat, valoisaa on lähes vuorokauden ympäri ja lämpö hellii kaikkea kasvavaa. Kesällä voisi vaikka asua puutarhassa! 

Syksyllä sato kypsyy, maistellaan oman maan tomaatteja ja porkkanoita, herkutellaan herneillä ja nostetaan perunaa. Monet koristekasvitkin kukkivat vielä komeasti, syysleimut, asterit ja hortensiat.. Illat pimenevät ja puutarhaan on ihanaa sytytellä valoja ja kynttilöitä. Ruska värittää luonnon vielä kerran upeaan loistoon.

 Talvella lumi peittää kasvit hellään huomaansa. Kaikkialla on kaunista, niin puhtaan valkoista. Pakkanen puree poskia ja lumi narskuu kenkien alla. Lasten kanssa rakennetaan lumiukko vartioimaan pihaa, käydään yhdessä kuutamokävelyllä ihastelemassa tähtiä ja tehdään puutarha täyteen lumienkeleitä.

Yhtäkään vuodenaikaa en vaihtaisi pois, juuri näin on hyvä.

Kiitokset Tiiulle haastamisestani ja Pauliinalle haasteen keksimisestä. Tästä pääset lukemaan Pauliinan ohjeet haasteen toteutukseen.

9 kommenttia:

  1. Voi tätä pienen pihan riesaa ja riemua. Upeita ajatuksia eri vuodenajoista.

    VastaaPoista
  2. Niinhän sitä sanotaan, että taimiostoksille pitäisi mennä listan kanssa, eikä sortua kauniisiin houkutuksiin, joille ei ole välttämättä paikkaa.

    Puutarhassa kiertely on niin mukavaa, keväällä saattaa kiertää pihan useampaan kertaan. Töistä tullessa on riennettävä katsomaan, josko näkyy joku uusi piippa :D

    Kivoja ajatuksia kaikkineen. Aina ei tahdo löytyä aikaa blogille, mutta hyvä kun ennätit postaamaan.

    VastaaPoista
  3. Blogaaminen on siitä mukavaa puuhaa, että sitä nimenomaan voi tehdä oman aikataulun mukaan, turha ottaa sressiä. Näitä tuli luettua monia aikaisemmin. Kiva pidemmän tauon jälkeen palata aiheeseen. Melko samanlaisia vastauksia mutta myös eroavaisuuksia on eri vastaajien kesken. Mukavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
  4. Tämä oli mukava haaste ja eri ihmisten puutarhurointityylejä kiva lukea. Noin se taitaa mennä muuten aika monella, että ensin kelpaavat kaikki kasvit ja sitten alkaa tulla valintakriteerejä, sitä tulee vaativammaksi ja kriittisemmäksi, omat makumieltymyksetkin löytyvät.
    Tsemppiä kiireisiin!

    VastaaPoista
  5. Hauska, miten monessa kohtaa ajattelemme ja toimimme samoin :) Kiva kun ehdit vastaamaan haasteeseen. Tämä oli kuin lämmin tuulahdus kesästä.

    VastaaPoista
  6. Puutarhurointisi vaikuttaa rennolta ja armolliselta, tätä oli mukava lukea :)

    VastaaPoista
  7. Hyvin vastattu! Puutarhurointityyliisi oli mukava tutustua :) Kuulostaa aika pitkälti samalta, mitä itsellänikin. Istutuslapiolla on joku ihme taipumus täälläkin jäädä mihin sattuu. Olen varma, että sillä on joku tapa liikkua itsenäisesti... :D Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  8. Kauniita kuuran kuorruttamia kukkia ja ajatuksia!
    Tätä haastetta olenkin mielenkiinnolla monessa blogissa lukenut.
    Aurinkoa sinulle sydäntalven päiviin! <3

    VastaaPoista
  9. Kivoja nämä ns. syventävät postaukset, kiva kun lähdit mukaan. Puutarha ei saisi olla mikään työmaa vaan harrastus josta voi ammentaa voimaa arkeen. Itsekin voisin asua puutarhassa ja tykkään myös suunnitella kaikenlaista, vaikkakin niistä vain murto-osa toteutuu. Ihania kuurakuvia. <3
    ~Katja

    VastaaPoista