Huhtikuun kylvöt

Niin se vaan aika vierii, ja kohta on huhtikuukin takanapäin. Minun arkeni on pyörinyt pitkältä 2-vuotiaan tyttäreni ympärillä. Onneksi neiti nukkuu vielä melko pitkät päiväunet, joten olen ehtinyt hoitaa kasvinalkujanikin. Niistä kirjoittaminen on kuitenkin jäänyt kovin vähälle. Nyt, kun kasvien kasvatuksen hektisin vaihe on mennyt ohi, ja suurin osa taimista on koulittu omiin purkkeihinsa, ehdin toivon mukaan paneutua paremmin myös blogiini.

Tällä kertaa esittelyyn pääsevät huhtikuun aikana kylvetyt kasvit. Niitä taitaakin olla jokunen enemmän kuin maaliskuussa kylvettyjä kavereita.

Huhtikuun 2017 kylvöt ja istutukset

istutus 2.4.2017:

idänlilja Lilium oriental 'Casa Blanca'

jaloangervo Astilbe arendsii (punainen)

istutus 3.4.2017:

puulilja Lilium OT Hybrid 'Honeymoon'

idänlilja Lilium oriental 'Muscadet'

miekkalilja Gladiolus grandiflorus (väriseos)

daalia Dahlia decorative 'Arnhem'

kylvö 4.4.2017:

tarhakukonkannus Consolida ajacis (väriseos)

kylvö 6.4.2017:

pensasköynnöskrassi Tropaeolum majus 'Whirlybird Mahogny'

tuoksuherne Lathyrus odoratus 'Royal Mix'

isoköynnöskrassi Tropaeolum majus 'Milkmaid'

kylvö 7.4.2017:

laventeli Lavandula latifolia

maustemeirami Origanum majorana

kylvö 10.4.2017:

parsakaali Brassica oleracea var. italica 'Calabrese'

ruusukaali Brassica oleracea var. gemmifera 'Groninger'

piparminttu Mentha x piperita

kylvö 11.4.2017:

kiinanasteri Callistephus chinensis (pionikukkainen väriseos)

kiinanasteri Callistephus chinensis (sulkakukkainen väriseos)

kylvö 23.4.2017:

ryhmäsamettikukka Tagetes patula 'Orange Flame'

ryhmäsamettikukka Tagetes patula 'Bolero'

Jaloangervo on jo varsin komea.

Liljat kasvavat hitaasti, mutta varmasti.

Miekkaliljat ovat venähtäneet pituutta.

Daalia vaati jo tukea.

Pensasköynnöskrassi 'Whirlybird Mahogny' kurkottelee kohti aurinkoa.

Tuoksuherneet kasvavat vauhdilla.

Laventelikin on aloittanut kasvunsa.

Tyttäreni ehti yhtenä päivänä repimään suurimman osan sulkakukkaisen kiinanasterin taimista irti, mutta onneksi jokunen yksilö säästyi.

Kaltoinkohdeltu kiinanasteri

Enää ei olekaan jäljellä kuin muutama kurjenmiekan sipuli, lyhyestä esikasvatuksesta hyötyvä kaskinauris sekä jokunen pussi suoraan maahan kylvettäviä siemeniä.

 

Jokohan näillä selviäisi tästä keväästä? Kauppojen kesäpihat ovat pikkuhiljaa avanneet ovensa ja valikoimat kasvavat koko ajan, joten luulen, että valmiina taimina tulee vielä hankittua vaikka mitä -vaikkei niille olisikaan tilaa! Ostatko sinä kasvisi valmiina taimina, kasvatatko kaiken itse vai harrastatko kenties molempia?

Kiehtovat kärhöt

Hankin viime kesänä elämäni ensimmäisen kärhön. Olin ihastellut niitä jo tovin, mutta minulle oli muodostunut mielikuva todella vaativista kasveista ja epäröin siksi niiden ostamista. Puutarhamyymälän myyjä kuitenkin vakuutteli, etteivät kärhöt ole mahdottoman vaikeita hoitaa.

Päätin ostaa alkuun vain yhden kärhön, sillä jos epäonnistuisin, ei rahallinen menetys olisi niin suuri. Voi sitä valinnanvaikeutta, kun lukuisista ihanista lajikkeista piti valita vain yksi! Päädyin lopulta valkoiseen jalokärhöön 'Mrs. George Jackman'.

'Mrs. George Jackman'

Voi sitä riemua, kun kärhön ensimmäiset nuput aukenivat! Ensimmäisellä kukintakerralla taisi ilmestyä vain pari kukkaa, mutta sama kärhö kukki loppukesästä toisen kerran -ja entistä runsaammin.

 

Kaunis, suuri kukka!

Syksyllä törmäsin alennusmyynneissä tarhalyhtykärhön 'Princess Kate' -taimiin. Siinä vaiheessa ne olivat jo aivan kuihtuneita, mutta koska hinta oli suunnilleen euron kappale, päätin ostaa niitä pari.

Talvetin kärhöt ruukuissa pimeässä kellarissa muutamien muiden kukkien kanssa ja jotakuinkin unohdin ne sinne. En ole aivan varma, kävikö kukaan kastelemassa niitä koko talven aikana.. Isäni oli ottanut kasvit pari viikkoa sitten sisälle ja aloittanut niiden kastelun maltillisesti. Pääsiäisenä pääsin vihdoin itsekin katsomaan niitä. Suurin osa kasveista oli kovin surkeannäköisiä, mutta ilokseni huomasin, että kärhöihin oli jo ilmestynyt uutta kasvua!

'Mrs. George Jackman' vihertää jo.

Ihanaa uutta kasvua!

'Princess Kate'

Saa nähdä, uskallanko jättää nämä kaunokaiset ensi syksynä talvehtimaan maahan, vai siirränkö ne suosiolla taas kellariin, kun ne kerta tuntuvat siellä pärjäävän.

Joka tapauksessa tästä rohkaistuneena aion hankkia tänä vuonna lisää kärhöjä. Tällä hetkellä minua houkuttaa erityisesti loistokärhö 'Ivan Olsson' sinivalkoisine kukkineen. Sopisihan se hyvin Suomi100-teemaankin. Jokin hempeän vaaleanpunainen kärhö olisi myös aika kiva..

Mitkä on sinun suosikkikärhöjäsi? Otan mielelläni vastaan lajikesuosituksia, erityisesti vaaleanpunaisten kaunotarten osalta!

Raparperimacaronit & raparpericurd

Tein tässä reilu viikko sitten ihonhoitotilaisuuteen tarjoiltavaksi raparperimacaroneja. Ne olivat niin hyviä, että ajattelin jakaa reseptin täälläkin. En ole koskaan ennen tehnyt macaron-leivoksia, ja kaikkialla peloteltiin niiden olevan vaikeita valmistaa. Tällä ohjeella onnistuu kuitenkin todistetusti ensikertalainenkin! Alkuperäisen ohjeen löysin netistä, mutta vaikka kuinka etsin, en enää löytänyt kyseistä nettisivua. Kaikki kunnia kuitenkin alkuperäisen reseptin kehittäjälle.

Tuoreita raparpereja odotellessa nyt onkin mainio aika hyödyntää pakkaseen varastoidut viimevuotiset raparperit näihin herkkuihin! Vihreiksi tai keltaisiksi värjättyinä näistä saa ehdottoman hitin pääsiäispöytään.

Raparperimacaronit

 
 
 Täyte: raparpericurd
400 g raparperia

tilkka vettä

3 kananmunan keltuaista

100 g voita (tai margariinia)

1 dl sokeria

Pilko raparperit ja keitä ne vedessä pehmeiksi. Nosta kattila liedeltä ja soseuta raparperit sauvasekoittimella sileäksi. Nosta kattila takaisin liedelle. Lisää sokeri ja keltuaiset. Kiehauta muutama minuutti, jotta seos paksuuntuu. Nosta kattila liedeltä, lisää paloiteltu voi (tai margariini). Sekoita, kunnes rasva on kokonaan sulanut. Kaada kannelliseen lasipurkkiin ja jäähdytä jääkaapissa.

Macaron-pohjat

200 g tomusokeria

120 g mantelijauhoja

 3 (huoneenlämpöistä) kananmunan valkuaista

1 rkl sokeria

((geelimäistä) elintarvikeväriä)

Lämmitä uuni 150 asteeseen. Siivilöi tomusokeri ja mantelijauhot kulhoon ja sekoita ne hyvin keskenään. Vatkaa valkuaisia noin 30 sekuntia, lisää sokeri (ja väriaine, mikäli käytät sellaista). Jatka vatkaamista noin 5 minuuttia, kunnes vaahto pysyy paikoillaan ylösalaisin käännetyssä kulhossa. Lisää tomusokeri-mantelijauhoseos vaahtoon useammassa erässä, sekoita hyvin. Laita massa pursottimeen ja pursota pyöreäpäisellä tyllalla ympyröitä leivinpaperin päälle uunipellille. Kopauta peltiä pari kertaa pöytään, jotta mahdolliset ilmakuplat häviävät. Anna kovettua huoneenlämmössä noin 20 minuuttia, kunnes kuori on hieman kovettunut. Alenna uunin lämpö 130 asteeseen ja paista macaroneja noin 17-20 minuuttia. Anna jäähtyä. Levitä täytettä macaron-pohjalle ja paina toinen puolikas päälle. Säilytä jääkaapissa.

Taisin saada tällä ohjeella aikaan noin 20 leivosta, joiden halkaisija oli noin 4 cm. Koska tarjoiltavien piti olla maidottomia, käytin raparpericurdiin maidotonta margariinia. Vaikka yleensä olenkin aidon voin puolestapuhuja, oli raparpericurd älyttömän hyvää noinkin. Itse asiassa niin hyvää, että söin ylijääneen curdin suoraan purkista lusikalla.. Jos et ole yhtä ahne kuin minä, voit säilyttää ylimääräisen raparpericurdin jääkaapissa.

Raparperin alkuja on puhjennut pihalle useita.

Tähän loppuun on aivan välttämätöntä liittää kuva tämänkeväisestä raparperin alusta. Vaikka ne ovatkin aika erikoisia, ehkä jopa hiukkasen rumia, niin en ole tänä keväänä innostunut mistään muusta pihalta löytämästäni niin paljoa kuin näistä. Nuo aivoja muistuttavat pikkukääröt viestivät niin vahvasti keväästä. Ei mene kauaa, kun saan poimia ihka ensimmäiset oman pihan raparperinvarret ja valmistaa niistä suussa sulavia leivonnaisia.. Raparperi on minun ehdoton suosikkini kevään herkuista. Mikä on sinun lempparisi?

Maaliskuun kylvöt

Nyt kun ollaan jo hyvän matkaa huhtikuun puolella, on hyvä kääntää hetkeksi katse menneeseen. Mitä tulikaan kylvettyä maaliskuun aikana ja kuinka nuo kylvökset nyt voivat?

Tänä keväänä otin käyttöön kunnollisen kasvien merkkausjärjestelmän numerojärjestyksessä ja kirjoitin lisäksi kalenteriin ylös, mitä (puutarhaan liittyvää) tein minäkin pävänä.

Minun kasviluetteloni näyttää tältä.

Merkkasin kasviluetteloon kasvin nimen lisäksi muutamia ominaisuuksia kuten korkeuden ja värin sekä V tai L sen mukaan, tuleeko kasvi meidän vai vanhempieni pihaan. Lisäksi merkitsin kylvö-, koulinta- ja ulos istuttamisen ajankohdat. Huomaan jo nyt jotain puutteita ja ongelmia merkkaustyylissäni, mutta tarkoitus olisikin joskus tulevaisuudessa tehdä tietokoneelle tarkemmat tiedostot jokaisesta kasvista kuvineen.

Tein samaiseen vihkoon myös puutarhakalenterin.

 Varsinaista puutarhakalenteria minulla ei tosiaan ole, mutta ihan kätevästi tuohon vihkoonkin saa merkittyä, mitä on tehnyt milloinkin. Eikä ainakaan lopu merkkaustila kesken!

Aiempina vuosina olen kirjoittanut kasvien tiedot pelkästään nimilappuihin, mikä on osoittautunut erittäin huonoksi tavaksi monella tapaa. Ensinnäkin nimilaput on usein tuhriutuneet tai mystisesti kadonneet ja olen ollut pulassa yrittäessäni tunnistaa kasvejani. Lisäksi jälkikäteen ei pysty tarkistamaan kuin kuvista, mitä kaikkea itsellä on aiempina vuosina kasvanut. Nyt riittää, kun merkitsee jokaiseen ruukkuun pelkästään kasvin numeron, tarkemmat tiedot löytyvät sitten vihkosta.

 Maaliskuun 2017 kylvökset

kylvö 6.3.2017:

persija Petroselinum crispum 'Bravour'

tsinnia Zinnia elegans (värisekoitus)

tiibetinkoirankieli Cynoglossum amabile

jaloakileija Aquilegia x cultorum 'Mckana Giants' (värisekoitus)

punapäivänkakkara Tanacetum coccineum

kukkakaali Brassica oleracea 'Snowball'

vihanneskrassi Lepidium sativum

ohraruoho

rairuoho

kylvö 7.3.2017:

tuoksuherne Lathyrus odoratus (vaaleanpunainen)

kylvö(/istutus) 16.3.2107:

lilja Lilium oriental 'Josephine'

lukinlilja Hymenocallis festalis

Yllämainituista rairuoho oli ainoa, joka ei itänyt lainkaan. Syyksi veikkaan vanhoja siemeniä, sillä sama siemenpussi on lojunut varastoissani auki ties miten monta vuotta.

Persilja on kehittynyt hitaasti, mutta varmasti.

Tsinniat kaipaisivat kipeästi koulintaa.

Tiibetinkoirankielet ovat lähteneet alkuun vaihtelevalla menestyksellä.

Jaloakileija vaati pitkän idätysajan.

Punapäivänkakkarat odottavat koulintaa.

Kukkakaalit koulin 20.3.

Kukkakaalit istutin koulintavaiheessa syvempään, sillä ne olivat venähtäneet hetkessä pitkiksi ja honteloiksi. Jospa niistä nyt kehittyisi vahvoja.

Vihanneskrassista minulla ei ole kuvaa, sillä söimme jo kaiken pois enkä ole vielä kylvänyt sitä uudelleen. Maultaan se on mielestäni melko mitätön ja muistuttaa mietoa kaalia, mutta sopii ulkonäkönsä vuoksi hyvin ruokien koristeluun.

Ohraruoho juhlistaa pääsiäistä hieman etuajassa.

Tuoksuherneet ovat ottaneet kunnon kasvuspurtin.

Liljatkin ovat lähteneet kasvamaan.

Lukinlilja on jo valtava.

Lukinliljan elinvoimainen kasvu on saanut minut lähestulkoon epäilemään silmiäni. Sen lopullisen korkeuden pitäisi olla noin 60 cm, mutta se on jo nyt yli 40 cm. En tiedä, auttaisiko, jos sen siirtäisi varjonpuoleiselle ikkunalle. En taida kuitenkaan uskaltaa lähteä siirtelemään sitä, ettei se vaan kärsi paikan vaihdoksesta ja pahimmassa tapauksessa kuole pois. Vinkit ovat ehdottomasti tervetulleita!

Tällaisia ehdin kylvää ja istutella maaliskuun aikana. Huhtikuun kylvöt ovat myös lähteneet käyntiin ja yritän jatkuvasti keksiä sekä kylvöastioita että tiloja uusille kylvöksille. Miten sitä tuleekin joka kevät hankittua aivan liikaa siemeniä ja kukkasipuleita! Ja siitä huolimatta kesällä tulee vielä ostettua lisäksi kasoittain taimia.. Järki tästä hommasta on ainakin kaukana!

Onnistuneita esikasvatuksia kaikille siemenistä hullaantuneille!

Liljojen lumoissa

Tietokoneeni oli muutaman päivän sekaisin, joten pääsin vasta nyt julkaisemaan tämän teksin, jonka kirjoittamisen aloitin jo melkein viikko sitten. Onneksi saatiin kone taas toimimaan!

Olen aina rakastanut liljoja. Jos pitäisi täyttää puutarha pelkästään yhdellä kasvilajilla, valitsisin ehdottomasti liljat. Niistä löytyy lukuisia eri värivaihtoehtoja, on matalia ja korkeita lajikkeita ja ne ovat kaikki niin kauniita. Kun mietin, mitä kasveja keijukaispuutarhasta tulisi löytyä, ensimmäisenä mieleeni tulevat liljat. Ovathan ne ylväitä mutta siroja. Ainakin minun kuvitelmissani keijukaisten mekotkin muistuttavat suuresti liljan kukkia.

Maalauskokeilu kuvitelmieni keijukaisesta. Siivetkin jäi uupumaan.

Pistin pari viikkoa sitten kasvamaan viisi 'Josephine'-liljan sipulia. En ollut varma istutussyvyydestä, joten istutin osan syvälle ja osan melko lähelle pintaa. Toistaiseksi ainoa huomaamani ero on, että pintaan istutetut sipulit alkoivat itää hieman aiemmin kuin syvempään istutetut.

'Josephine'

 Viime kesänä parvekkeellamme kasvoi ruukussa liljaa 'Rosella's Dream'. En enää muista varmaksi, mitä tein sille syksyn tultua. Joko istutin sen kukkapenkkiin vanhempieni pihaan tai sitten varastoin kellariin. Oli missä oli, toivottavasti se on säilynyt hengissä. Vanhempieni pihassa on nyt kasvanut pari vuotta myös tiikerililjaa. Valitettavasti en tähän hätään löytänyt viime vuotisia kuvia liljoistamme. Täytyykin ottaa urakaksi käydä kaikki vanhat kuvat läpi, sieltä löytyy varmasti materiaalia bloginkin puolelle.

Viime viikolla pyörähdin Hankkijalla ostamassa kastelukannun, sillä minulla ei ollut ennestään isoa ulkokastelukannua. Nyt kun meillä on parvekkeen sijaan ihan kokonainen piha, niin täytyyhän sitä olla kunnon kastelukannukin!
 
 Jostain syystä en päässyt kukkasipuleiden ohi pysähtymättä..

..ja vahingossa mukaan tarttuikin lopulta kolmea erilaista liljaa. Hupsista!

Tällä kertaa valitsin liljat 'Muscadet', 'Casa Blanca' sekä 'Honeymoon'. Monta ihanaa lajiketta jäi vielä kaupan hyllyyn, mutta koitan nyt tämän kevään vältellä niitä. Alkaa nimittäin kohta loppua pöytätila, ja monia kylvöjä ja koulintoja on vielä tekemättä. Näitten kasvien kanssa tullaan vielä olemaan pulassa! Saa nähdä, miten saan ne mahtumaan lopulta edes pihallemme..

Onneksi osa näistäkin liljoista olisi tarkoitus istuttaa vanhempieni pihaan. 'Honeymoon' ja 'Casa Blanca' oli alunperin tarkoitus istuttaa vanhemmilleni, mutta pikkuhiljaa on ruennut tuntumaan, että osan niistä voisi jättää meidän pihaan. Etenkin valkeille kasveille olisi pihassamme tarvetta, sillä ne toisivat kaivattua rauhaa ja valoisuutta.

Istutin uusien liljojen sipulit ruukkuihin tänään. Osa niistä iti jo valmiiksi, joten istutin ne melko pintaan. Nyt vaan pitäisi malttaa odottaa, että lumet sulaisivat ja säät lämpenisivät sen verran, että pienokaiset pääsisivät pihalle.

Liljat seuranaan kukkakaalin taimet.

 Olen joutunut ottamaan yllä näkyvän keittiön pöydänkin kasvien käyttöön. Onneksi olohuoneessa on toinen ruokapöytä syömistä varten. En ole sentään peittänyt sitä kasveilla, vielä.. Leivonta- ja ruuanlaittotila alkaa olla aika vähissä, mutta kyllä sopu sijaa antaa! Eikä nämä kasvit onneksi ole sisällä enää kovin kauaa, ainakaan toivottavasti. Siispä sormet ja varpaat ristiin, että lämpimät säät tulisivat vauhdilla!

Nyt taidan suunnata ruukkujen pesuun ja suunnittelemaan seuraavia kylvöjä ja istutuksia. Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!